Kitinä

Vagabondo kirjoitti: ↑19.11.2021 14:04 Valtion rahat pitäisi jakaa puolueettoman viraston kautta eikä antaa rahoja etujärjestön jaettavaksi.

Valtion raha huippu-urheilulta pitäisi poistaa kokonaan, ml. Veikkausrahat.

On ihan hölmöä tukea verovaroin "ammattimaista" urheilua. Jos se on "ammattimaista", niin sen varmaan maksavat asiakkaat, ihan kuten kaikessa muussakin. Valtio ei voi olla valittujen ammattiurheilujen asiakas.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑19.11.2021 14:50

Vagabondo kirjoitti: ↑19.11.2021 14:04 Valtion rahat pitäisi jakaa puolueettoman viraston kautta eikä antaa rahoja etujärjestön jaettavaksi.

Valtion raha huippu-urheilulta pitäisi poistaa kokonaan, ml. Veikkausrahat.

On ihan hölmöä tukea verovaroin "ammattimaista" urheilua. Jos se on "ammattimaista", niin sen varmaan maksavat asiakkaat, ihan kuten kaikessa muussakin. Valtio ei voi olla valittujen ammattiurheilujen asiakas.

Ymmärrän tuon näkökannan. Mielestäni tämä ajatus soveltuu yhteiskuntaan jossa on pieni valtio ja minimaalinen verotus, eikä muutenkaan tueta paljon mitään. Suomi ei ole tälläinen valtio eikä tule olemaan. Tämä on tukiyhteiskunta.

Henk. koht. olen sitä mieltä, että niin kauan kuin kulttuuria tuetaan, pitää tukea myös urheilua. Toimina ne vertautuu täysin. Minusta urheilu on yhteiskunnallinen arvo itsessään ja nykyisen kaltaisessa yhteiskunnassa sen tukeminen kannattavaa. Käytänhän edelleen sekä omaa aikaa että rahaa sen edistämiseen.

Vagabondo kirjoitti: ↑19.11.2021 15:06 Henk. koht. olen sitä mieltä, että niin kauan kuin kulttuuria tuetaan, pitää tukea myös urheilua.

Tuosta olemme samaa mieltä!

En ihan ymmärrä miksi esim. teatterille pitää ohjata verovaroja, kun siellä teatterissa kuitenkin käy maksavia asiakkaita. Eihän Netflixiäkään.

Joku voisi sanoa, että teatteria pitää tukea, jotta kaupunki houkuttelee rahaa käyttäviä ihmisiä keskustaan. Tuo kuitenkin hieman ontuu, koska lulen suurimman osan kävijöitä olevan ihan paikallisia ja ei heidän ostovoimansa lisäänny teatterin tukemisella. Keskustan bisneksillä olisi intressi houkutella ihmsiä, mutta kunnalle sen pitäisi olla yksi lysti, millaisen firman juttuihin kuntalaiset rahansa laittavat.

Teatterilla voisi myös kuvitella houkuttelevansa hyvätuloisia veronmaksajia asukkaaksi kuntaan. Tuokin kuulostaa oudolta, koska tuskin kukaan kovatuloinen valitsisi Vantaata, jos stadissa ei tuettaisi teatterilippuja.

Jos kuitenkin kaikkea halutaan tukea, niin haluan tukea omille sekalaisille harrastuksilleni. Otan rahan ihan tilisiirtona, turha kierrättää välikäsien kautta.

Voi olla, että kulttuurin ja urheilun tukemisessa on jotain samankaltaista. Ajattelen, että molempia on hyvä tukea aika paljonkin sellaisella laajojen kansanryhmien ruohonjuuritasolla. Sitten siellä kalliilla huipputasolla tulee absurdeja tilanteita, varsinkin jos ei olla oikeasti huipputasolla. Tuntuu hullulta, että joku suomalainen action-pläjäys, jonka tuomitsen näkemättä paskaksi, saa pari miljoonaa tukea julkisista varoista.

urpiainen kirjoitti: ↑19.11.2021 15:35 Voi olla, että kulttuurin ja urheilun tukemisessa on jotain samankaltaista. Ajattelen, että molempia on hyvä tukea aika paljonkin sellaisella laajojen kansanryhmien ruohonjuuritasolla. Sitten siellä kalliilla huipputasolla tulee absurdeja tilanteita, varsinkin jos ei olla oikeasti huipputasolla. Tuntuu hullulta, että joku suomalainen action-pläjäys, jonka tuomitsen näkemättä paskaksi, saa pari miljoonaa tukea julkisista varoista.

Yhteiskunnan varoja laitetaan paljon kaikenlaiseen turhaan.

urpiainen kirjoitti: ↑19.11.2021 15:35 Tuntuu hullulta, että joku suomalainen action-pläjäys, jonka tuomitsen näkemättä paskaksi, saa pari miljoonaa tukea julkisista varoista.

Sairasta. Tuollaiseen kamaan saa rahaa vaikka Netflixiltä:
https://www.theguardian.com/tv-and-radi ... -dong-hyuk

Meillä ainakin töissä saa halutessaa liikuntaseteleitä, siten että puolet setelin arvosta vähennetään suoraan palkasta - mutta ei kulttuuriseteleitä. Ilmeisesti liikunnan katsotaan hyödyttävän työantajaa enemmän kuin mahdollinen hyvinvointi kulttuurin kautta.

Muuten, ilmeisesti tuo palkasta vähennetty osuus ei ole verovapaata etua. (Tai siis jos olisi, se etu olisi vain verottomuus.)

nokkaelain kirjoitti: ↑19.11.2021 15:59 Meillä ainakin töissä saa halutessaa liikuntaseteleitä, siten että puolet setelin arvosta vähennetään suoraan palkasta - mutta ei kulttuuriseteleitä. Ilmeisesti liikunnan katsotaan hyödyttävän työantajaa enemmän kuin mahdollinen hyvinvointi kulttuurin kautta.

Meillä ei käsittääkseni ole kumpiakaan tarjolla, että en oikeastaan tiedä näiden käytöstä mitään. Jotta tämä täällä hellitty analogia olisi jotenkin osuva, niin pitäisikö kulttuuriseteleidenkin sitten käydä (vain) kulttuurin tekemiseen, vaikkapa joihinkin työväenopiston kuvanveistokurssin osallistumismaksuihin, tai pitäisikö liikuntaseteleillä vaihtoehtoisesti päästä myös katsomaan lätkämatsia?

Liikunta- ja kulttuuriseteli on meillä ainakin sama asia. Ja kuten lounaritkin, tulee palkan päälle.


https://edenred.fi/fi/edunsaaja/liikunt ... ttuurietu/

urpiainen kirjoitti: ↑19.11.2021 16:14 Meillä ei käsittääkseni ole kumpiakaan tarjolla, että en oikeastaan tiedä näiden käytöstä mitään. Jotta tämä täällä hellitty analogia olisi jotenkin osuva, niin pitäisikö kulttuuriseteleidenkin sitten käydä (vain) kulttuurin tekemiseen, vaikkapa joihinkin työväenopiston kuvanveistokurssin osallistumismaksuihin, tai pitäisikö liikuntaseteleillä vaihtoehtoisesti päästä myös katsomaan lätkämatsia?

Mielenterveys on suurin sairaspoissaolojen aiheuttaja, joten kulttuurin tai muodikkaammin virikkeiden tarjoaminen voi olla fiksua.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑19.11.2021 16:27

urpiainen kirjoitti: ↑19.11.2021 16:14 Meillä ei käsittääkseni ole kumpiakaan tarjolla, että en oikeastaan tiedä näiden käytöstä mitään. Jotta tämä täällä hellitty analogia olisi jotenkin osuva, niin pitäisikö kulttuuriseteleidenkin sitten käydä (vain) kulttuurin tekemiseen, vaikkapa joihinkin työväenopiston kuvanveistokurssin osallistumismaksuihin, tai pitäisikö liikuntaseteleillä vaihtoehtoisesti päästä myös katsomaan lätkämatsia?

Mielenterveys on suurin sairaspoissaolojen aiheuttaja, joten kulttuurin tai muodikkaammin virikkeiden tarjoaminen voi olla fiksua.

Joo, en tarkoittanut tätä, kiinnostaa vaan analogian osuvuus.

urpiainen kirjoitti: ↑19.11.2021 16:30 Joo, en tarkoittanut tätä, kiinnostaa vaan analogian osuvuus.

Analogia osuu erinomaisesti. Tuon takia kehitys on mennyt näin
1) Fyysisen kunnon ylläpito = > liikuntaseteli
2) mitäs jos ei halua liikkua vaan hoitaa mieltään teatterissa!? => kulttuuriseteli
3) jos kulttuurin katsominen virkistää, niin eikö lätkänkin katsominen => virikeseteli (kaikki yhdessä)

Bluntly kirjoitti: ↑19.11.2021 16:24 Liikunta- ja kulttuuriseteli on meillä ainakin sama asia. Ja kuten lounaritkin, tulee palkan päälle.

https://edenred.fi/fi/edunsaaja/liikunt ... ttuurietu/

Smartum - ja päällä lukee isolla "Liikunta"

Meillä on kans edenredit, sopii kulttuurin ja liikunnan kuluttamiseen ja tekemiseen. Luovassa työssä mielestäni melko tärkeä lisä. Tulee palkan päälle.

Jos liikuntaseteleitä saisi ilman omaa osallistumista kustannuksiin, miten varmistettaisiin, etteivät työntekijät - nuo ovelat paskiaiset - ota niitä ja jätä käyttämättä.

nokkaelain kirjoitti: ↑20.11.2021 3:49 Jos liikuntaseteleitä saisi ilman omaa osallistumista kustannuksiin, miten varmistettaisiin, etteivät työntekijät - nuo ovelat paskiaiset - ota niitä ja jätä käyttämättä.

Mitä väliä työnantajalle on tuossa tapauksessa käyttääkö vai ei?

Toki ainakin uudemmilla tsydeemeillä saa rapsan, josta näkee käytetäänkö ollenkaan. Silloin voi lopettaa turhana koko lapun.

Mutta noin yleensä rekrytoinnissa varmaan edes jotenkin varmistetaan onko niin älykäs, että kykenee hommiin.

Bluntly kirjoitti: ↑20.11.2021 8:48

nokkaelain kirjoitti: ↑20.11.2021 3:49 Jos liikuntaseteleitä saisi ilman omaa osallistumista kustannuksiin, miten varmistettaisiin, etteivät työntekijät - nuo ovelat paskiaiset - ota niitä ja jätä käyttämättä.

Mitä väliä työnantajalle on tuossa tapauksessa käyttääkö vai ei?

Jos edut tulevat palkan päälle, niin työnantaja varmaan haluaa, että etuja käytettäisiin työkyvyn ylläpitoon? Muutenhan työnataja voisi lyödä rahan bonarina kouraan, jolloin se ainakin lisäisi motivaatiota toisin kuin käyttämätön samanarvoinen etu.

Keskustan Pylväs haluaa hajasijoittaa korkeakoulut, jotta maakuntien poikamiehet löytävät naisen
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c ... 236e365f3d

Eipä taida toimia.

Nuorten miesten ruoskiminen eteenpäin elämässään toimisi paremmin.

nokkaelain kirjoitti: ↑19.11.2021 15:59 Meillä ainakin töissä saa halutessaa liikuntaseteleitä, siten että puolet setelin arvosta vähennetään suoraan palkasta - mutta ei kulttuuriseteleitä. Ilmeisesti liikunnan katsotaan hyödyttävän työantajaa enemmän kuin mahdollinen hyvinvointi kulttuurin kautta.

Muuten, ilmeisesti tuo palkasta vähennetty osuus ei ole verovapaata etua. (Tai siis jos olisi, se etu olisi vain verottomuus.)

Mikä järki on lounasseteleissä? Kyllähän ruokansa voi maksaa aivan tavallisella käyvällä setelirahalla tai kortilla ilman että tarvitsee painaa lounasseteleitä.
Työllistävä vaikutus joo. Sellaista turhaa työtä jota olen ennenkin kritisoinut...

Työttömille voitaisiin rueta jakamaan lounasseteleitä bulkkikaljaseleteiden sijaan.

Bluntly kirjoitti: ↑20.11.2021 8:48 Mitä väliä työnantajalle on tuossa tapauksessa käyttääkö vai ei?

Toki ainakin uudemmilla tsydeemeillä saa rapsan, josta näkee käytetäänkö ollenkaan. Silloin voi lopettaa turhana koko lapun.

Mutta noin yleensä rekrytoinnissa varmaan edes jotenkin varmistetaan onko niin älykäs, että kykenee hommiin.

Smartumin appissa näemmä käyttämätön summa palautuu uudelleen jaettavaksi. Meillä on kuitenkin paperiseteleitä. Kai nekin voisi yksilöidä, mutta ei sivulla ainakaan puhuta seurannasta mitään. Nimi pitää kirjoittaa käsin, jotta olisi henkilökohtainen etu.

En ole tuosta rekryn toimivuudesta aivan varma. Yksi tyyppi ei saanut koeajalla niin yhtään mitään hyödyllistä aikaan.

Onkos täällä ehditty käsitellä perjantain n-sanakausti?

James Potkukelkka kirjoitti: ↑22.11.2021 9:36 Onkos täällä ehditty käsitellä perjantain n-sanakausti?

Katsoin melkein kokonaan tuon lähetyksen, kun se tuli. Valtaoja oli koko tuon ajan hämmästyttävän asiallinen, rauhallinen, jopa ymmärtäväinen vastapuolta kohtaan. Tämä vastaväittelijä, Renaz, oli taasen hyökkäävä, epäasiallinen ja kuin aivopesty. On tämä hullu maailma.

Ylermi Ylihankala kirjoitti: ↑22.11.2021 9:42

James Potkukelkka kirjoitti: ↑22.11.2021 9:36 Onkos täällä ehditty käsitellä perjantain n-sanakausti?

Katsoin melkein kokonaan tuon lähetyksen, kun se tuli. Valtaoja oli koko tuon ajan hämmästyttävän asiallinen, rauhallinen, jopa ymmärtäväinen vastapuolta kohtaan. Tämä vastaväittelijä, Renaz, oli taasen hyökkäävä, epäasiallinen ja kuin aivopesty. On tämä hullu maailma.

Toinen keskusteli itseään koskevasta asiasta omien kokemusten pohjalta, toinen yleisellä tasolla keskustelun ilosta. En ymmärrä mitä lisäarvoa keskustelulle toi, että Valtaoja sanoi n-sanan kokonaan, kun oli kuitenkin keskustelun alkuosan kiertänyt sitä. Myös jälkikäteen Valtaoja väitti Renazin olevan yhtä valkoinen kuin hänkin, vaikka Renaz itse kertoi kokevansa rasismia yhteiskunnassa. Minusta vaikutti siltä, että Valtaoja ei vain ymmärtänyt käsitteitä mitä käytti, kuten sitä, että "valkoisuus" ei ole vain viittaus siitä minkä sävyinen ihon pintakerros on jonkun värikartan mukaan.

En usko hetkeäkään, että Valtaojan lähtökohdat ovat olleet pahantahtoiset. Ajattelen kuitenkin, että myös silloin, jos vahingossa ja tahtomattaan pahoittaa jonkun mielen, on syytä arvioida omaa käytöstään ja usein myös pyytää anteeksi.

Mun mielestäni pikantti yksityiskohta on, että Renaz kokee olonsa turvattomaksi, kun Valtaoja sanoo kaksi kertaa n-sanan, mutta itse luukuttaa sitä 57 kertaa Ylen linkkitornista.