VKO 35/2020

[sivustahuutaja]

^ Yrityspuolen nopeat heitot keskittyvät yleensä nopeisiin ja suoraviivaisiin kustannusleikkauksiin. Poliitikot harrastavat ihan samaa, mutta yleensä lupaavat rahaa, kuten vappusatasia. Jostain syystä rahaa saa luvata ilman perusteita, mutta kustannusleikauksiin pitäisi perusteiden olla aukottomia.

[James Potkukelkka]

^ Yrityspuolen nopeat heitot keskittyvät yleensä nopeisiin ja suoraviivaisiin kustannusleikkauksiin. Poliitikot harrastavat ihan samaa, mutta yleensä lupaavat rahaa, kuten vappusatasia. Jostain syystä rahaa saa luvata ilman perusteita, mutta kustannusleikauksiin pitäisi perusteiden olla aukottomia.

Pesonen kuitenkin esitti kirjeessään yksityiskohtaisia faktoja, jotka osoittautuivat vaihtoehtoisiksi. Hänen olisi pitänyt puhua yleisemmällä tasolla. Ei siis sanoa esim. spesifisti, että "diesel veroa korotetaan niin ja niin usein" tai kuljetuksista x-määrä tapahtuu dieselillä. Olisi vain puhunut liian korkeista kuljetuskustannuksista. Myös sähkövero-fakta oli aika outo, kun hallitus juuri on pudottamassa sitä EU:n sallimalle alimmalle tasolle.

Eli hän teki virheen kirjoittamalla liian yksityiskohtaisesti. Olisi vain kirjoittanut liian korkeista työvoima-, energia- ja palkkakustannuksista.

[urpiainen]

Kyllähän nämä yrityspamput nyt sekoilevat oikein urakalla. Keskon äijä pisti vielä Pesostakin paremmaksi, mutta Junkkari löytää siitäkin hönöilystä kiinnostavia kulmia: https://www.hs.fi/junkkari/art-2000006620706.html

Kohun laukaissut lehtijuttu on muuten otettu pois maksumuurin takaa: https://www.karjalainen.fi/uutiset/uuti ... tem/258885
Ehkä tuota Kreikan ja Pohjois-Korean tietäkin maittavampi heitto on tuo tulkinta Suomesta sosialismikokeilun tyyssijana siten, että "sosialismi on viety Suomessa pidemmälle kuin missään muualla maailmassa Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta."

[James Potkukelkka]

^MIelenkiintoisen taitamattomia pörssiyritysten johtohenkilöt ovat viestinnässä. Kummallista.

[sivustahuutaja]

^MIelenkiintoisen taitamattomia pörssiyritysten johtohenkilöt ovat viestinnässä. Kummallista.

Ei kukaan ole kaikkien alojen moniosaaja. Tästä syystä mahdollisimman paljon asioita pitäisi jättää markkinoiden hoidettavaksi, ettei kenenkään bisnesmiehen, poliitikon tai byrokraatin tarvitse yrittää pärjätä kaikessa.

Luotan Keskoon siinä, että Citymarketin ruokalähetys tulee jotenkuten keräiltynä kotiovelle, en muussa.

[James Potkukelkka]

Kyllähän nämä yrityspamput nyt sekoilevat oikein urakalla. Keskon äijä pisti vielä Pesostakin paremmaksi, mutta Junkkari löytää siitäkin hönöilystä kiinnostavia kulmia: https://www.hs.fi/junkkari/art-2000006620706.html

Junkkarin jutussa oli mielenkiintoinen linkki

https://yle.fi/uutiset/3-9432571

Ainakaan itse en ollut ennen tätä YLE:n juttua tajunnut oleellista eroa julkisen sektorin koko vs. julkisen sektorin menot. Olen toki hyvässä (?) seurassa, koska näyttää olevan epäselvä myös esim. pörssiyhtiön TJ:lle, Suomen yrittäjien pääekonomistille ja tasavallan presidentille..

Olen ollut siinä täysin virheellisessä käsityksessä, että julkisen talouden koko olisi n 60% koko maan taloudesta. Mulle se toki sallittakoon, mutta näyttää olevan epäselvää myös niille, joiden pitäisi tietää. Tai sitten tahallaan ovat vääristelleet asiaa.

[urpiainen]

Kyllähän nämä yrityspamput nyt sekoilevat oikein urakalla. Keskon äijä pisti vielä Pesostakin paremmaksi, mutta Junkkari löytää siitäkin hönöilystä kiinnostavia kulmia: https://www.hs.fi/junkkari/art-2000006620706.html

Junkkarin jutussa oli mielenkiintoinen linkki

https://yle.fi/uutiset/3-9432571

Ainakaan itse en ollut ennen tätä YLE:n juttua tajunnut oleellista eroa julkisen sektorin koko vs. julkisen sektorin menot. Olen toki hyvässä (?) seurassa, koska näyttää olevan epäselvä myös esim. pörssiyhtiön TJ:lle, Suomen yrittäjien pääekonomistille ja tasavallan presidentille..

Olen ollut siinä täysin virheellisessä käsityksessä, että julkisen talouden koko olisi n 60% koko maan taloudesta. Mulle se toki sallittakoon, mutta näyttää olevan epäselvää myös niille, joiden pitäisi tietää. Tai sitten tahallaan ovat vääristelleet asiaa.

YLEn juttu on joo hyvä ja selkeä. Tuo toisteltu luku on yksinään ja ilman selitystä tosiaan vähintäänkin harhaanjohtava.

Mä luulen, että ei tässä nyt tahallaan varsinaisesti vääristellä, mutta viestintä nyt vain toimii siten, että tiivistetään koko ajan - ja tiivistys tehdään siitä näkökulmasta, että mikä tiedonmurunen kiinnittää herättävimmin huomion tärkeänä pidettyyn asiaan. Siis esim. julkisen sektorin suureen rooliin yhteiskunnassa ja julkisen sektorin kalleuteen.

Omakohtaisena analogiana voisin ehkä sanoa, että mähän teen duunissa aika lailla erilaisia analyyseja ja selvityksiä vähän toisella politiikkalohkolla. Ja vaikka mä olen siis tosi kaukana poliittisista toimijoista, mun esittämät luvut on esim. tämän vuoden aikana päätyneet monen välikäden kautta ainakin yhteen komission maaraporttiin, ainakin yhteen kirjalliseen kysymykseen eduskunnassa, sekä lukuisiin ihan muiden organisaatioiden kannanottoihin ja kommunikaatioihin. Ja melkein kaikissa yhteyksissä on aina esitetty mun lukuisista luvuista ja analyyseista vain yksi numero, jota esittäjä pitää kaikkein raflaavimpana ja rajuimpana. Toki - koska olen korkean integriteetin omaava työmuurahainen - ei tuollainen luku tietenkään ole väärin eikä edes harhaanjohtava, mutta silti sen valinta osoittaa, että yleensä ei haeta välttämättä informatiivisinta näkökulmaa, vaan melkein aina se kaikkein päräyttävimpänä pidetty detalji.

Multa alun perin lähteneissä teksteissä on aina korostettu, että sekin luku, mitä muut toimijat sitten näkyvämmissä vaiheissa käyttävät, on vain yksi näkökulma ja yksi aspekti, ja sitä pitäisi täydentää näillä ja näillä näkökulmilla. Mutta kun mun aineistoja käytetään edelleen, nämä kontekstin selitykset ja täydentävät näkökulmat säännönmukaisesti loistavat poissalollaan, ja mukana on vain jokin kärki. Tässä on varmaan jotain samaa. Tilastoniilot epäilemättä kyllä antavat tosi kattavat selvitykset, mutta poliitikkojen avustajat ja eri yritysten ja järjestöjen viestintätyypit eivät kiinnostu, vaan etsivät raflaavan kärjen viestintähuomion takia. Ja asiantuntijat kärvistelevät turhautuneita, kun ketään ei kiinnosta niiden sadan sivun toisaalta-ja-toisaalta-jaaritukset.

[James Potkukelkka]

^juu. Noinhan se menee.

https://en.wikipedia.org/wiki/Sound_bite

Mutta en olisi aivan yhtä armollinen. oon aika varma, että kaikki "julkisen sektorin koko 60% bkt:sta" oikeasti eivät ymmärrä sitä oikein. Hitsi kun muistaisin, kuka se oli, mutta esim. 90-luvun laman aikaan joku merkittävä poliittinen toimija argumentoi, että olemme jo lähes sosialismissa, koska julkisen sektorin koko on yli puolet...

Edit: muistin väärin. Koski veroastetta. Sanoja oli Koivisto.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2 ... 06925.html

[urpiainen]

Mutta en olisi aivan yhtä armollinen. oon aika varma, että kaikki "julkisen sektorin koko 60% bkt:sta" oikeasti eivät ymmärrä sitä oikein.

Joo, tarkoitin sanoa, että ennen kuin joku Näkyvässä Asemassa Oleva Johtaja lukua julkisuudessa käyttää, viestintäketjussa on konteksti, selitykset ja täydentävät näkökulmat jo karsiutuneet pois. Oikeastaan mä olen aika yllättynyt, miten nykyisessä someilmapiirissä ja faktantarkistusinnossa poliitikot ovat niin rohkeita esittämään lukuja ja detaljeja, joita aivan varmasti eivät ymmärrä - ja vaikka siis varmasti ymmärtävät oman ymmärtämättömyytensä. Eivät vain jaksa/kerkeä paneutua. Mä olen joskus vähän jännittänyt tapaamisia isojen pamppujen kanssa, mutta Axel Oxenstiernan rohkaisusanat pojalleen pätevät yhä: “Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”

[Vagabondo]

Mutta en olisi aivan yhtä armollinen. oon aika varma, että kaikki "julkisen sektorin koko 60% bkt:sta" oikeasti eivät ymmärrä sitä oikein.

Kannatan. Harva jaksaa oikeasti perehtyä tilastojen taustoihin. Jameksen linkkaamassa uutisessa oli paljon uutta ja yksityisen sektorin koko asetti tuon lauseen mun silmissä ihan uuteen kontekstiin. Nyt se näyttäytyy täysin typeränä mittarina siinä kontekstissa missä sitä on julkisuudessa käytetty, mutta varmaan sillekin joku järkevä käyttö jossain analyyseissä on. En muista yksityissektorin 180% lukemaan aiemmin törmänneeni.

[sivustahuutaja]

Mä olen joskus vähän jännittänyt tapaamisia isojen pamppujen kanssa, mutta Axel Oxenstiernan rohkaisusanat pojalleen pätevät yhä: “Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”

Kun johtajien arkea seuraa tarkempaan ja pitempään, niin kyllä siinä huomaa, miksi kyseinen henkilö on ihan kykyjensä ja toimintansa ansiosta noussut johtajaksi. Johtajat ovat tutkitusti älykkäämpiä kuin ihmiset keskimäärin. Johtajia vaan pyydetään sotkeutumaan milloin mihinkin, jolloin he näyttävät jollain kapealla alueella vähän tampioilta, "eikö se tiedä mitä X tarkoittaa!?".

[urpiainen]

Kun johtajien arkea seuraa tarkempaan ja pitempään, niin kyllä siinä huomaa, miksi kyseinen henkilö on ihan kykyjensä ja toimintansa ansiosta noussut johtajaksi. Johtajat ovat tutkitusti älykkäämpiä kuin ihmiset keskimäärin. Johtajia vaan pyydetään sotkeutumaan milloin mihinkin, jolloin he näyttävät jollain kapealla alueella vähän tampioilta, "eikö se tiedä mitä X tarkoittaa!?".

Musta olisi tosi outoa, jos johtajat eivät olisi keskimääräistä älykkäämpiä. Mutta mun havainnoissa ei kuitenkaan mitenkään erityisesti korostu johtajien älykkyys (mitä sillä tarkoitetaankin), vaan jonkinlainen temperamentti, käytännöllinen tiedonintressi (halu saada aikaan pikemminkin kuin halu ymmärtää), itseluottamus ja määrätietoisuus, jopa melkein jonkinlainen kärsimättömyys. Toteuttajia eikä paskan puhujia, mikä aina on epäilyttävää.

Johtajat ovat mun havaintojeni mukaan tavattoman kyvykkäitä tyyppejä, pystyvät asioihin, joihin esim. huippuälykkäät tutkijat eivät koskaan pystyisi. En missään nimessä väheksy johtajia, päinvastoin, mutta jonkinlainen instrumentaalinen suhde informaatioon kyllä pistää silmään, kun katsoo enemmän tutkimusmaailman kontekstista (lisäksi mä näen lähempää poliittisia johtajia kuin yritysjohtajia).

[sivustahuutaja]

Mutta en olisi aivan yhtä armollinen. oon aika varma, että kaikki "julkisen sektorin koko 60% bkt:sta" oikeasti eivät ymmärrä sitä oikein.

Kannatan. Harva jaksaa oikeasti perehtyä tilastojen taustoihin. Jameksen linkkaamassa uutisessa oli paljon uutta ja yksityisen sektorin koko asetti tuon lauseen mun silmissä ihan uuteen kontekstiin. Nyt se näyttäytyy täysin typeränä mittarina siinä kontekstissa missä sitä on julkisuudessa käytetty, mutta varmaan sillekin joku järkevä käyttö jossain analyyseissä on. En muista yksityissektorin 180% lukemaan aiemmin törmänneeni.

Minusta tuon mittarin arvostelussa mentiin nyt pieleen.

Minusta mittaria pitää miettiä julkisen sektorin tulojen kautta. Mistä valtio saa tulonsa? Voisi sanoa, että arvonlisästä, eli valtio ottaa osuuden yksityisen sektorin bkt:sta. Valtio ei tietenkään talleta keräämiään rahoja, vaan tuhlaa ne. Valtion tuhlaamisen rajat asettaa pitkässä juoksussa sen ottama osuus yksityisen sektorin arvonlisäyksestä. Jos valtio ottaisi 90% yksityisen sektorin arvonlisäyksestä, niin motiivit esim. investointeihin ja yrittämiseen olisivat aika vaatimattomat. Jos taas arvonlisäys/bkt olisi nolla, niin mistäs valtio saisi rahaa menoihinsa? Minusta valtion menot vs bkt on oikein hyvä ja suoraviivainen mittari. Parempia voi olla, mutta tuossa on hyvänä puolena se, että molemmat luvut löytyvät helposti.

[sivustahuutaja]

Musta olisi tosi outoa, jos johtajat eivät olisi keskimääräistä älykkäämpiä. Mutta mun havainnoissa ei kuitenkaan mitenkään erityisesti korostu johtajien älykkyys (mitä sillä tarkoitetaankin), vaan jonkinlainen temperamentti, käytännöllinen tiedonintressi (halu saada aikaan pikemminkin kuin halu ymmärtää), itseluottamus ja määrätietoisuus, jopa melkein jonkinlainen kärsimättömyys. Toteuttajia eikä paskan puhujia, mikä aina on epäilyttävää.

Olisiko tuossa kyse ekstroverttiuden ja työteliäisyyden yhdistelmästä? Eli johtaja painaa kovasti duunia ja ottaa muut mukaan. Tyypillisesti johtajat sitten suhtautuvat avoimesti kaikkeen, mikä edistää etenemistä valittuun suuntaan.

Judge et al (2002) assessed the links between the Big Five and leadership on the basis of 78 leadership and personality studies published between 1967 and 1998. They found a strong relationship between the Big Five traits and leadership. Extraversion was in their study the factor which was most strongly associated with leadership and therefore the most important trait for effective leaders.The second factor was conscientiousness and openness followed. Neuroticism was actually the third factor closely related to leadership, but it was negatively related to leadership. Agreeableness was only weakly associated with leadership (cited in Northouse, 2007, p.22).

[James Potkukelkka]

^^Mutta menot 60% /bkt on epäinformatiivinen, jos ei samalla sanota, että yksityisen puolen menot ovat 180%/ bkt. Kuten vagis, minäkään en koskaan aiemmin muista lukeneeni tuot jälkimmäistä lukua.

[sivustahuutaja]

^^Mutta menot 60% /bkt on epäinformatiivinen, jos ei samalla sanota, että yksityisen puolen menot ovat 180%/ bkt. Kuten vagis, minäkään en koskaan aiemmin muista lukeneeni tuot jälkimmäistä lukua.

Missasit pointin. Ei nyt olla vertailemassa menoja, vaan miettimässä miten se raha kulkee.

Jaska ostaa laudan ulkomailta 10 rahalla, höylää sen ja myy 15 rahalla. Menot 10, bkt lisäys 5.

a) Valtio verottaa jaskaa 1 rahan edestä ja tuhlaa rahan. Valtion menot 1, eli 20% bkt lisäyksestä ja 9% menoista.
b) Valtio verottaa jaskaa 5 rahan edestä ja tuhlaa rahan. Valtion menot 5, eli 100% bkt lisäyksestä ja 33% menoista.

Menojen osuutta tarkastellessa kaikki näyttää olevan okei, mutta miksi Jaska tilanteessa b jatkaisi höyläyshommia?

[James Potkukelkka]

^^Mutta menot 60% /bkt on epäinformatiivinen, jos ei samalla sanota, että yksityisen puolen menot ovat 180%/ bkt. Kuten vagis, minäkään en koskaan aiemmin muista lukeneeni tuot jälkimmäistä lukua.

Missasit pointin. Ei nyt olla vertailemassa menoja, vaan miettimässä miten se raha kulkee.

Jaska ostaa laudan ulkomailta 10 rahalla, höylää sen ja myy 15 rahalla. Menot 10, bkt lisäys 5.

a) Valtio verottaa jaskaa 1 rahan edestä ja tuhlaa rahan. Valtion menot 1, eli 20% bkt lisäyksestä ja 9% menoista.
b) Valtio verottaa jaskaa 5 rahan edestä ja tuhlaa rahan. Valtion menot 5, eli 100% bkt lisäyksestä ja 33% menoista.

Menojen osuutta tarkastellessa kaikki näyttää olevan okei, mutta miksi Jaska tilanteessa b jatkaisi höyläyshommia?

Juu. Mutta veroaste lienee tuossa kuitenkin paras mittari? Jälkimmäisessä tapauksessa veroaste 100% kertoo selkeimmin, että höyläys ei kannata.

[Vagabondo]

^^^ Juuri toi. Yksinään käytettynä 60% BKTstä antaa mittaria tuntemattomien ymmärtäää yksityiselle puolelle jäävän vain 40%. Se että yksityinen on 180% asettaa luvun ihan toiseen valoon.