Kitinä

sivustahuutaja kirjoitti: ↑09.06.2022 11:14 ^ Vinkku on se ongelma. Aika iso osa asiakkaista nauttiii paremman safkan kanssa vinkkua. Silloin rannalle pitää ottaa taksi, koska ei sinne mitään julkisia kulje. Tuollainen karsii jonkun verran asiakaskuntaa, vaikka maksukykyä olisikin. Talvella äärimmäisen harva liikkuu pitempiä matkoja jalan tai pyörällä.

Kannattaa myös muistaa, että se pressutettujen veneiden täplittämä satama ei loskaisessa marraskuussa ehkä olekaan ihan huippu miljöö. En muista koskaan kaivanneeni talvella illalliselle rantaravintolaan.

Rantaraitin käyttäjistä ihan merkittävä osa painaa menemään ulkoiluvaatteissa. Suurin osa on niin nöyriä, etteivät kehtaisi painua lounaallekaan liian hienoon ravintolaan. Paremman pit stopin pitäisi tarjota sellainen kokemus, että kehtää mennä syksyisenä arki-iltana tuulipuvussa skagenille ja sampalle.

Ei yhden viinilasin takia taksia tarvi. Sitä viiniä ei ole mikään pakko lipittää kaksin käsin, vaikka aterian sillä haluaisikin kruunata.

Tätähän mä just arvostelin. Miksi sen ravintolan pitäisi olla satamassa? Ja jos onkin satamassa, niin minkälainen kaavoittaja piirtää sen sinne veneiden talvisäilytyksen taakse? Mutta noin henkilökohtaisesti mä suuntaan aina mieluummin jonnekin luonnonkauniille paikalle ravintolaan kuin jonnekin keskustaan. Ihan mihin vuodenaikaan tahansa.

Miksi rantaraitilla ulkoilulla ja ravintolassa käymisellä pitäisi olla mitään tekemistä toistensa kanssa? Mun mielestä ne voi elää ihan sujuvasti rinnakkain olematta missään tekemisissä toistensa kanssa. Ei noi toiminnot ainakaan mun kohdalla kohtaa, vaan ovat ihan eri reissuja.

Kiitti tuosta vinkistä: Bistro Makoisa Saunalahdessa
https://www.bistromakoisa.fi/menu
https://www.facebook.com/bistromakoisa/ ... e_internal
https://www.city.fi/opas/espoon+uutuusr ... ksia/13168

Vagabondo kirjoitti: ↑09.06.2022 11:36 Tätähän mä just arvostelin. Miksi sen ravintolan pitäisi olla satamassa?

Asiakasmäärät ja parkkipaikat ohjaavat ravintoloita satamiin.

Vagabondo kirjoitti: ↑09.06.2022 11:36 Miksi rantaraitilla ulkoilulla ja ravintolassa käymisellä pitäisi olla mitään tekemistä toistensa kanssa?

Ohi menevällä asiakasvirralla on ihan merkittävä vaikutus myyntiin. Johan michelin tähdetkin on luokiteltu siten, että yksi stara kannattaa katsastaa, jos on muutenkin paikan päällä, 2 staran takia kannattaa poiketa reitiltä ja 3 tarkoittaa matkan arvoista kohdetta itsessään.

En usko korvessa kauniilla paikalla sijaitsevalla fine dining ravintolalla olevan minkäänlaisia menestysmahdollisuuksia. Tuollaisia ei Suomessa ole. Aina kun reissataan autolla, niin etsitään kuumeisesti tuollaista, mutta ei vaan löydy. Hyvä kun ruokaa saa kehä III:sen ulkopuolella.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑09.06.2022 11:43 En usko korvessa kauniilla paikalla sijaitsevalla fine dining ravintolalla olevan minkäänlaisia menestysmahdollisuuksia. Tuollaisia ei Suomessa ole.

Sä et vaan osaa tai sun kriteerit on tyyliin vain Michelin tähdillä merkityt tarjoaa hyvää ruokaa. Onhan nyt vaikka 50 parhaan ravintolan listalla (Kaikki listalla olevat täyttänee fine dining määritelmän, oletan? )esimerkiksi Tapio. Ei edes Posion taajamassa, vaan siitä 10 kilometriä korpeen. Kovin paljoa kauemmas asiakasvirroista on hankala ravintolaa pystyttää.

Mutta eihän tämä maa ole sellainen ruokamatkailun kehto kuin Italia. Tarjonta kehittyy kuitenkin koko ajan ja ainakin mä olen onnistunut löytämään kelvollisia ravintoloita maakuntamatkaillessa.

^ Minähän just kaipaisin korpeen niitä rafloja!? Mutta kun suomalainen kuluttaja ei niissä käy, niin minusta on turha uskotella että asia kovin helposti muuttuisi.

Italia nyt on ihan päinvastainen tapaus kuin Suomi. Missä tahansa kylässä voi mennä ravintolaan ja ruoka on paikan päällä tehtyä ja hyvää. Suomessa on aika vaikea löytää pienemmältä paikkakunnalta ravintolaa, joka ei käyttäisi puolivalmisteita.

Tuo Tapio tekee 2 tai 3 hengellä 151.000€ liikevaihtoa. Tilat eivät varmaan paljoa maksa, mutta tavarantoimittajille pitää maksaa sama hinta tai enemmän kuin etelässä. Saa nähdä kauanko pyörii.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008898262.html

Aika hidas ja abstrakti prosessi, mutta toki yleiskaavan kokonaisuuden määrittäminen on kiinnostavaa. Täytyy seurata.

^ Teoriassa minkään ei pitäisi muuttua, mutta projektin kestosta päätellen tässä odotetaan ristiriitoja eri kaavojen välillä?

sivustahuutaja kirjoitti: ↑21.06.2022 11:04 ^ Teoriassa minkään ei pitäisi muuttua, mutta projektin kestosta päätellen tässä odotetaan ristiriitoja eri kaavojen välillä?

Joo, voi olla, että osayleiskaavoissa on jonkinlaista osaoptimointia, ja nyt halutaan katsoa kokonaisuutta, kun liikkumisessakin on tapahtumassa murros (eiks Kitinäennusteen mukaan autonomiset autot ole arkipäivää 2,5 vuoden päästä ja robotaksit pian sen jälkeen?).

^ Johan se liikkumisen murros on käynnissä. Ruoka ja kama tulee kotiovelle. Sähköpotkulaudat suhaa. Duunia tehdään kotoa. jne. Autonomiset autot ja robotaksit alkavat tuntua vähän vanhanaikaisilta.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑21.06.2022 11:16 ^ Johan se liikkumisen murros on käynnissä. Ruoka ja kama tulee kotiovelle. Sähköpotkulaudat suhaa. Duunia tehdään kotoa. jne. Autonomiset autot ja robotaksit alkavat tuntua vähän vanhanaikaisilta.

Joo. Ja ilmeisesti Espoon osia yhdistäviä erilaisia pikaraitiotieyhteksiä ja vastaavia halutaan ainakin miettiä, ja tällöin ei ehkä ole järkevää, että ei ole olemassa osakaavojen rajaukset ylittävää kokonaissuunnitelmaa asumisesta, työpaikoista ja liikenneratkaisuista.

Kai ne nyt on sitten saamassa jonkinlaista rintamaa vastustamaan Vermon tapahtumapuistoa.

Helvetin nimbyt.

Hyvätuloiset kaihtavat Espoon uusia asuin­alueita
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008947834.html

”Näyttää, että osa väestöstä välttää joitakin alueita jo silloin kun ne ovat uusia. Jos isot, yksipuoliset kerrostalo­alueet etäällä keskustasta eivät houkuttele uutena, onnistuvatko ne olemaan houkuttelevia vanhana?”

Yksi selitys on, että hyvätuloinen ainakin alitajuisesti ajattelee "onko tämä vitun kallis omaisuuserä niukka, vai voiko tuohon sadan metrin päähän kyhätä 100 samanlaista?".

Kyse on ennakollisesta white flightistä.

Tässä ei ollut mitään yllättävää. Tätä kehitystähän Espoolaiset on koittaneet vastustaa, mutta poliitikkojen, virkamiesten ja Urpiaisen suunnalla tuntuu olevan kova into tiivistää ja tiivistää kunnes Espoo muistuttaa Helsinkiä. Väljempi olisi parempi.

No ihan sama. Oma tontti on suojassa pientaloalueen keskellä ja tarkoitus muuttaa kauemmas seuraavan 10 vuoden sisällä.

^ minusta espooseen mahtuisi reilusti lisää sekä tiivistä, että matalaa. Nyt sitä tiivistä vaan tunnutaan rakennettavan kovin syrjäisiin paikkoihin.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑01.08.2022 10:23 ^ minusta espooseen mahtuisi reilusti lisää sekä tiivistä, että matalaa. Nyt sitä tiivistä vaan tunnutaan rakennettavan kovin syrjäisiin paikkoihin.

Suomessa riittäisi pinta-alaa rakentaa vähän väljempääkin, jos ei ideologisista syistä pyrittäisi pinoamaan ihmiset mahdollisimman pienelle alueelle.

Vagabondo kirjoitti: ↑01.08.2022 10:58

sivustahuutaja kirjoitti: ↑01.08.2022 10:23 ^ minusta espooseen mahtuisi reilusti lisää sekä tiivistä, että matalaa. Nyt sitä tiivistä vaan tunnutaan rakennettavan kovin syrjäisiin paikkoihin.

Suomessa riittäisi pinta-alaa rakentaa vähän väljempääkin, jos ei ideologisista syistä pyrittäisi pinoamaan ihmiset mahdollisimman pienelle alueelle.

Eiköhän se ole nimenomaan niin, että ihmiset luonnostaan keskittyvät pienelle alueelle. Ideologisesti tätä yritetään estää. Meillähän käytetään vuosittain valtava summa veronmaksajien rahaa kaupungistumisen estämiseen.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑01.08.2022 11:12 Eiköhän se ole nimenomaan niin, että ihmiset luonnostaan keskittyvät pienelle alueelle. Ideologisesti tätä yritetään estää. Meillähän käytetään vuosittain valtava summa veronmaksajien rahaa kaupungistumisen estämiseen.

Tarkotin lähinnä, että kehä III ulkopuolella on vielä aika paljon maata rakennettavaksi vaikka rakennustiheys olisi se mitä pks tehtiin 70- ja 80-luvuilla. En siis puhunut mistään koko maan asuttuna pitämisestä.

^Ok. Kaupungin näkökulmasta (kunnallistekniikka) on varmasti parempi laittaa lisärakentamiseen alueille, joilla kunnallistekniikan rakentaminen maksaa vähemmän. Raideliikenteen suosiminen toki voi olla mainitsemaasi ideologista puolta.

Ihmiset sitten tietysti itse päättävät mihin muuttavat tai eivät muuta, kun päivän uutisessakin nähdään.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑01.08.2022 14:41 ^Ok. Kaupungin näkökulmasta (kunnallistekniikka) on varmasti parempi laittaa lisärakentamiseen alueille, joilla kunnallistekniikan rakentaminen maksaa vähemmän.

Ei toi oo mikään ongelma. Espoohan yr... Espoon kokoomushan yrittää saada aikaiseksi lisää alueita Kehä IIIn ulkopuolelle: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007917726.html

Joitain noista suunnitelmista on viime vuonna saatu hyväksyttyä vihreiden ja vasemmiston vastustuksesta huolimatta: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008033213.html

Kyllä tää on ihan vaan poliittista vääntöä siitä minkälainen kaupunkirakenne on ideologian mukaista. Pyritäänkö pakkaamaan ihmiset kerrostaloihin ja julkisen liikenteen varaan vai pykästelläänkö perinteisempää kotitaloidylliä ja yksityisautoilua. Google maps analyysillä kaupunki edelleen pysähtyy kehä III kohdalle Vantaata lukuunottamatta. Kirkkonummen keskusta ja Espoon väliin mahtuisi helposti Etelä-Espoon verran kaupunkia. Alueelta löytyy valmiiksi jo moottoritietä ja jonkinlaista raideliikennettä Helsingin suuntaan. Toki nämä ei olisi veronmaksajia Espoolle, mutta mun pointti nyt vaan oli esittää, että kohtuullisella etäisyydellä Helsingin keskustasta on vielä vaikka kuinka paljon maata rakennettavaksi, jos poliittinen ideologia ei vannoisi tiivistämisen nimeen.

Sivuhuomio, että olen jo jonkin aikaa ihmetellyt tuota tuossakin Googlemapsissa Espoon kartassa esiin tulevaa "Gräsaa"?! Ei kait kukaan puhu tai kirjoita mistään "Gräsasta"?

James Potkukelkka kirjoitti: ↑01.08.2022 15:47 Sivuhuomio, että olen jo jonkin aikaa ihmetellyt tuota tuossakin Googlemapsissa Espoon kartassa esiin tulevaa "Gräsaa"?! Ei kait kukaan puhu tai kirjoita mistään "Gräsasta"?

Tarkoitatko tuota Gräsaa mikä googlessa lukee siinä Niittykummun kohdalla?

Vagabondo kirjoitti: ↑01.08.2022 15:55

James Potkukelkka kirjoitti: ↑01.08.2022 15:47 Sivuhuomio, että olen jo jonkin aikaa ihmetellyt tuota tuossakin Googlemapsissa Espoon kartassa esiin tulevaa "Gräsaa"?! Ei kait kukaan puhu tai kirjoita mistään "Gräsasta"?

Tarkoitatko tuota Gräsaa mikä googlessa lukee siinä Niittykummun kohdalla?

Niin. Mikä ihmeen "Gräsa"?

^ Tuo on tosiaan omituinen karttateksti. Fonttihan siinä on erilainen kuin kaupunginosilla. Jostain syystä Gräsa nostetaan esiin yli "Niittykummun". Gräsa on varmaan luokiteltu paikannimeksi, vahän kuten joku Oittaa.

Kyllä Gräsasta puhutaan ihan Gräsana, olettaen että tietää sen olemassaolosta ja asioi seudulla.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑01.08.2022 15:58

Vagabondo kirjoitti: ↑01.08.2022 15:55

James Potkukelkka kirjoitti: ↑01.08.2022 15:47 Sivuhuomio, että olen jo jonkin aikaa ihmetellyt tuota tuossakin Googlemapsissa Espoon kartassa esiin tulevaa "Gräsaa"?! Ei kait kukaan puhu tai kirjoita mistään "Gräsasta"?

Tarkoitatko tuota Gräsaa mikä googlessa lukee siinä Niittykummun kohdalla?

Niin. Mikä ihmeen "Gräsa"?

Ei voi tietää. Toki siinä on Gräsanoja vieressä, mutta Niittykummuksi tuo on aina luettu mun maailmassa. Niin kirkko, huoltoasema kuin entinen autokaupanalue.