Kitinä

https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/down ... GI_SPM.pdf

Sivu 38, taulukko SPM.2

Jos haluamme 67%:n todennäköisyydellä pitää lämpenemisen 1,5 asteessa, meillä on 400 GtCO2 käytettävissä. Tällä hetkellä vuotuiset päästöt ovat 40Gt vuodessa.

Ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvu ei osoita mitään hidastumisen merkkejä, vaan itse asiassa CO2-pitoisuuden kasvu on kiihtynyt.

Mun mielestäni aika vähän puhutaan siitä, että ainoa helposti suoraan mitattavissa oleva asia, eli ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvu, ei osoita mitään hidastumisen merkkejä. En siis näe mitään merkkiä siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen olisi onnistumassa.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑04.10.2021 10:48 Jos haluamme 67%:n todennäköisyydellä pitää lämpenemisen 1,5 asteessa, meillä on 400 GtCO2 käytettävissä. Tällä hetkellä vuotuiset päästöt ovat 40Gt vuodessa.

Eli 400Gt tulee täyteen nykyvauhdilla 10 vuodessa, käsitinkö oikein?

Paras siis vaan totutella lämpöisempään keliin.

Tässä on ihan sellainen käytännön ongelma poliittisen ongelman rinnalla, että emme me pysty siirtymään jollain 10v aikajanalla ihan toiseen mixiin energiantuotannossa. Maailmasta loppuisi kaikki tuon siirtymisen tarvitsema kapasiteetti. Toki voidaan aloittaa joku Suuri Marssi, mutta jos nyt realistisemmin mietitään markkinavetoisesti, niin semmoinen 30v pitää ainakin varata isompaan hyppyyn ja silloin poliittiset päätökset pitäisi tehdä nyt.

Fiksuinta olisi naulata joku teknisesti järkevä fossiilisien käytön rajoite 20-30v päähän ja johtaa siitä sitten vuosittaiset kiintiöt sille, paljonko fossiilisia saa käyttää. Teknisesti järkevällä rajoitteella tarkoitan sitä, että osa fossiilisten käytöstä on tällä hetkellä todela hankalasti korvattavissa, joten kannattaa kohdistaa ajatukset sinne, missä fossiilisten vähentäminen on helppoa: kuten idioottimainen fossiilisten käyttö sähköntuotannossa ja autojen käyttövoimana.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑04.10.2021 11:05 Mun mielestäni aika vähän puhutaan siitä, että ainoa helposti suoraan mitattavissa oleva asia, eli ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvu, ei osoita mitään hidastumisen merkkejä. En siis näe mitään merkkiä siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen olisi onnistumassa.

Joo, itsekin ihmettelen, jos joku näkee jotain onnistumisia tavoitteen saavuttamisessa. Keinojen kehittelyssä on tapahtunut paljonkin edistystä, mutta keinojen käytön määrä ei vastaa tavoitteen vaatimia määriä. Esim. ydivoima tuli taannoin kehitettyä ja sitä ei edelleenkään käytetä riittävästi.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑04.10.2021 11:13

James Potkukelkka kirjoitti: ↑04.10.2021 10:48 Jos haluamme 67%:n todennäköisyydellä pitää lämpenemisen 1,5 asteessa, meillä on 400 GtCO2 käytettävissä. Tällä hetkellä vuotuiset päästöt ovat 40Gt vuodessa.

Eli 400Gt tulee täyteen nykyvauhdilla 10 vuodessa, käsitinkö oikein?

Joo. Tuota juuri tässä yritän sanoa, että meille ei ole mitään mahdollisuutta 67%:n varmuudelle pysyä 1,5 asteessa. Jos riittää 50%:n varmuus, voimme päästä 500 Gt. 17%:n varmuudella olisi 900 Gt. Eli hyvällä tuurilla aikaa on nykyvauhdilla 20 vuotta.

Ja sitten se CO2:n pitoisuuden nousu

Global atmospheric carbon dioxide was 409.8 ± 0.1 ppm in 2019, a new record high. That is an increase of 2.5 ± 0.1 ppm from 2018, the same as the increase between 2017 and 2018. In the 1960s, the global growth rate of atmospheric carbon dioxide was roughly 0.6 ± 0.1 ppm per year. Between 2009-18, however, the growth rate has been 2.3 ppm per year

https://www.climate.gov/news-features/u ... on-dioxide

Eli CO2:n pitoisuuden nousu vain kiihtyy...2009-18 se oli 2.3 ppm per vuosi, 2018-19 2.5 ± 0.1 ppm

^ 2010-2019 co2 päästöt kasvoivat 0,9% vuodessa. 20v nollakasvulla nykypäivään nähden vaatii sekin jo enemmän kuin pelkkää puhetta.

Ja jos tässä puhutaan budjetista, niin silloinhan sen käytön pitäisi loppua kuin seinään 20v päästä. Noinhan ei voi tapahtua, joten oikeastaan kaikissa skenaarioissa pitäisi miettiä myös vähentämisen vauhtia. Jos saamme nopeasti päästökaupan avulla karsittua hölmön käytön minimiin, niin meille jää enemmän aikaa ratkoa vaikeammin korvattavat fossiilisten käyttötavat.

Yksi ydinvoimala esim korvaa aika monta hiilivoimalaa. Jos ydinvoimaa rakennettaisiin niin paljon kuin rakentamis ja suunnittelupapasiteettia on, niin saisimme nopeasti co2 päästöjä alas. Mutta ydinvoimaa on mahdotonta rakentaa lyhyessä ajassa enempää kuin mitä suunnittelijat ja laitevalmistajat kykenevät niitä rakentamaan. Sen vuoksi poliittiset päätökset pitäisi tehdä nyt, jotta firmat voisivat alkaa investoimaan kapasiteetin kasvattamiseen.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑04.10.2021 11:45 ^ 2010-2019 co2 päästöt kasvoivat 0,9% vuodessa.

Niin. Kyllähän tämä on aivan merkityksetöntä käsien heiluttelua. Päästöt vain kasvavat. Pitääkö tässä lähteä Manskulle istumaan!

Me ollaan hävitty tää peli. Ei muuta kuin keskitytään haittojen minimointiin.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑04.10.2021 11:58 Pitääkö tässä lähteä Manskulle istumaan!

Tuo on tämän syksyn trendilaji!

James Potkukelkka kirjoitti: ↑04.10.2021 11:05 Mun mielestäni aika vähän puhutaan siitä, että ainoa helposti suoraan mitattavissa oleva asia, eli ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvu, ei osoita mitään hidastumisen merkkejä. En siis näe mitään merkkiä siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen olisi onnistumassa.

Meikän paras kaveri sattuu olemaan ilmastoon keskittynyt kemisti tohtorin tittelillä, julkaissut paljon papruja kentältä. Voin kertoa että kuulemma iso osa tiedettä tekevistä on luovuttanut täysin, ja lähinnä pohtivat että minne muuttaa kun ilmastopakolaisuus ja muut sivujuonteet iskevät niskaan täydellä teholla. Niin ja mitä kasveja opetella viljelemään itse kun menetämme perushyödykkeitä kuten kaakao ja kahvi.

Pilvi onneksi kasvaa komerossa, kahvi vähä huonommin.

Kiina rakentaa hiilivoimaa siihen malliin että sama se vaikka heiluttaisi melaansa.

Haemaeraemies kirjoitti: ↑04.10.2021 14:34 Niin ja mitä kasveja opetella viljelemään itse kun menetämme perushyödykkeitä kuten kaakao ja kahvi.

Siis, mitä!?

Haemaeraemies kirjoitti: ↑04.10.2021 14:34

James Potkukelkka kirjoitti: ↑04.10.2021 11:05 Mun mielestäni aika vähän puhutaan siitä, että ainoa helposti suoraan mitattavissa oleva asia, eli ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvu, ei osoita mitään hidastumisen merkkejä. En siis näe mitään merkkiä siitä, että ilmastonmuutoksen torjuminen olisi onnistumassa.

Meikän paras kaveri sattuu olemaan ilmastoon keskittynyt kemisti tohtorin tittelillä, julkaissut paljon papruja kentältä. Voin kertoa että kuulemma iso osa tiedettä tekevistä on luovuttanut täysin, ja lähinnä pohtivat että minne muuttaa kun ilmastopakolaisuus ja muut sivujuonteet iskevät niskaan täydellä teholla. Niin ja mitä kasveja opetella viljelemään itse kun menetämme perushyödykkeitä kuten kaakao ja kahvi.

Pilvi onneksi kasvaa komerossa, kahvi vähä huonommin.

No puhtaasti sattumalta ja pyytämättä ja yllätyksena suurin osa kitinäläisistä sattuu asumaan paikassa, joka tod. näk. kärsii keskimääräistä vähemmän. Se ei toki millään tavalla ole omaa ansiotamme, mutta silti hyvä asia.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑04.10.2021 15:18 No puhtaasti sattumalta ja pyytämättä ja yllätyksena suurin osa kitinäläisistä sattuu asumaan paikassa, joka tod. näk. kärsii keskimääräistä vähemmän. Se ei toki millään tavalla ole omaa ansiotamme, mutta silti hyvä asia.

Kyllä täällä Espoon pelloilla kannattaa vähän korkeuskäyriä tutkia.

Toki kalastusoikeudet voivat tulevaisuudessa olla yhtä arvokkaita kuin tontti.

Tarkistin: 3 metrin merenpinnannousulla ei vielä kastu jalat ja saamme melkein rantatontin! 4m taitaa olla korkein ennustettu ja silloin meillä olisi oma laituri!

Rantatontti ja lämminta keliä vs ihmisunta ja biodiversiteetti.... Hankala valinta.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑04.10.2021 15:37

Rantatontti ja lämminta keliä vs ihmisunta ja biodiversiteetti.... Hankala valinta.

Ei muuta kuin V8 tulille!

So Hard kirjoitti: ↑04.10.2021 14:36 Kiina rakentaa hiilivoimaa siihen malliin että sama se vaikka heiluttaisi melaansa.

Kiina saa rakentaa vaikka kuinka monta megakivihiililaitosta, mutta niiden päästöt on merkityksettömiä merien kiihtyvien päästöjen rinnalla.

Pallo haluaa nitistää ihmiskunnan. Toivottavasti onnistuu.

Bluntly kirjoitti: ↑04.10.2021 16:55

So Hard kirjoitti: ↑04.10.2021 14:36 Kiina rakentaa hiilivoimaa siihen malliin että sama se vaikka heiluttaisi melaansa.

Kiina saa rakentaa vaikka kuinka monta megakivihiililaitosta, mutta niiden päästöt on merkityksettömiä merien kiihtyvien päästöjen rinnalla.

Clathrate gun hypothesis?

Bluntly kirjoitti: ↑04.10.2021 16:55 Pallo haluaa nitistää ihmiskunnan. Toivottavasti onnistuu.

Ei me olla mitään sammakoita, jotka saa hengiltä vähän elinolosuhteita heikentämällä. Me kehitämme tekniikkaa nopeammin kuin planeettamme pystyy muuttumaan. Tapahtui ilmastossa mitä tahansa, niin me tulemme sopeutumaan. Toki miljardit voivat kuolla, mutta ihmiskunta ei hevillä häviä minnekään.

Joku asteroidin aiheuttama täysin äkillinen ilmiö voisi sitten olla eri juttu, silloin meitä voisi jäädä henkiin liian vähän.

Mun suhde ilmastonmuutokseen on kaksijakoinen. Toisaalta en usko, että sitä pystytään seuraavan 30:n vuoden aikana juurikaan hidastamaan, toisaalta en usko, että meidän suomalaisten elämässä 30:n vuoden aikana tapahtuu dramaattisia muutoksia. Sadatmiljoonat voivat kuolla kuivuuteen tai tulviin, mutta me edelleen jonotamme ämpäreitä uuden ostarin avajaisissa.

viewtopic.php?f=12&t=713&start=14075

^ Minä taas uskon, että meillä olisi mahdollisuus vähentää ihmiskunnan co2 päästöt lähelle nollaa 30 vuodessa. Teknologia on pitkälti olemassa ja 30 vuodessa väsää kaikenlaista, jos vuosikasvu on vaikka 30-50% => 24.000 kertaa se mitä nyt tuotetaan: aurinkopaneeleita, ydinvoimaa, tuulivoimaa, sähköautoja, jne.

Vaikka ei ilmaston puolesta tehtäisi tämän enempää, niin eivät suomalaisten elintavat tosiaan muuttuisi 30 vuodessa.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑05.10.2021 9:30 ^ Minä taas uskon, että meillä olisi mahdollisuus vähentää ihmiskunnan co2 päästöt lähelle nollaa 30 vuodessa. Teknologia on pitkälti olemassa ja 30 vuodessa väsää kaikenlaista, jos vuosikasvu on vaikka 30-50% => 24.000 kertaa se mitä nyt tuotetaan: aurinkopaneeleita, ydinvoimaa, tuulivoimaa, sähköautoja, jne.

Kirjoitin ehkä vähän epätarkasti. Voi hyvin olla, että 30:n vuoden päästä ollaan päästy hiilineutraaliuteen, mutta 2 asteen ilmastonmuutos on silloin jo tapahtunut.

^Jos 2 asteeseen jää, niin ei kai se mikään ihan katastrofaalista ole ihmiskunnan kannalta? Vai mihin me päädyttäisiin tuolla kuviolla? Ekosysteemin massatuho tietty kai tulee joka tapauksessa tapahtumaan, mutta onhan noita ollut ennenkin.

^2 astetta 30:n vuoden päästä (eli vajaa aste lisää nykyiseen) on kait se kaikkein todennäköisin skenaario. Suomessa se tarkoittaa keskimäärin yhtä 30:n asteen kesäpäivää nykyistä enemmän.

Kuten sanottu, meillä on tuuria.

Tuo vaaleansininen SSP2 on se todennäköisin käppyrä varmaan.



Lähde

https://www.nature.com/articles/d41586-020-01125-x

Tässä selitetty, mitä eri SSP:t tarkoittavat

https://www.carbonbrief.org/explainer-h ... ate-change

James Potkukelkka kirjoitti: ↑05.10.2021 10:48 ^2 astetta 30:n vuoden päästä (eli vajaa aste lisää nykyiseen) on kait se kaikkein todennäköisin skenaario.

Eikös tuo kuitenkin vaadi ihan sikana toimenpiteitä, joista ei nyt oikein näy merkkejä? Jos ei toimita, niin se lämpötilan nousu jatkuu 30v mentyä ohi.

Eiköhän tässä vatuloida vielä ainakin 10 vuotta marginaalisesti puuhastellen.

No ainakin ssp2 on määritelty näin

SSP2 Middle of the Road (Medium challenges to mitigation and adaptation)
The world follows a path in which social, economic, and technological trends do not shift markedly from historical patterns. Development and income growth proceeds unevenly, with some countries making relatively good progress while others fall short of expectations. Global and national institutions work toward but make slow progress in achieving sustainable development goals. Environmental systems experience degradation, although there are some improvements and overall the intensity of resource and energy use declines. Global population growth is moderate and levels off in the second half of the century. Income inequality persists or improves only slowly and challenges to reducing vulnerability to societal and environmental changes remain.

Siinähän lämpeneminen ei pysähdy kahteen asteeseen, vaan noin 2,5:een.