Kitinä

^ 2,5 astetta kuulostaa aika hyvältä tulokselta noin lepsulla suorituksella!

Sitä en tosin osaa sanoa, paistaako tuo 2,5 astetta jo ekosysteemin poroksi, mutta saunassa 2,5 astetta lisää ei kyllä tunnu miltään.

Valitettavasti meikäläisen suosikki, eli teknoutopia ei päässyt skenaarioksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Shared_So ... c_Pathways

SSP1 esim. sisältää hyviä elementtejä, mutten ymmärrä miksi esim energiaa pitäisi rajoittaa? Asiahan on ihan päinvastoin, eli meidän kannattaisi pyrkiä sellaiseen malliin, jossa käytetään tuhottomasti co2 vapaata energiaa kiertotalouden pyörittämiseen. Esim. fossiilisen polttoaineen korvaaminen ydinvoimalla tuotetulla vedyllä olisi ekosysteemin vinkkelistä ihan fiksua, kunhan markkinatasapaino saadaan sopivaksi. Tuon vaatima energia olisi kuitenkin enemmän kuin mitä fossiilisten polttamisessa käytettäisiin.

https://www.hs.fi/talous/art-2000008319447.html

Sillä lailla.

Ilmastonmuutosdenialistit eivät yleensä edusta tiedettä vaan suuryrityksiä ja niiden (lyhytnäköisiä) etuja. Trump väitti aikoinaan eräässä tviitissään että kyseessä on vain kiinalaisten salajuoni...

Homeboy65 kirjoitti: ↑08.10.2021 14:44 Ilmastonmuutosdenialistit eivät yleensä edusta tiedettä vaan suuryrityksiä ja niiden (lyhytnäköisiä) etuja. Trump väitti aikoinaan eräässä tviitissään että kyseessä on vain kiinalaisten salajuoni...

En oikein tiedä noista suuryrityksistä. Kuten omakin esimerkkisi vihjaa, mä melkein ajattelen, että yritykset kyllä olisivat valmiita olemaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja -mallien etunenässä, mutta poliitikkojen kankeus säädösympäristöstä huolehtimisessa tökkii.

^ Jep. Ei firmoja noin keskimäärin kiinnosta se, pakotetaanko ne tekemään hiilineutraalia bisnestä. Hiiltä tuottavat bisnekset tietty kärsivät, jos hiiltä leikataan, mutta tilalle tulee uusia firmoja. Tässä tietty oletetaan, että säännöt ovat globaalisti samat kaikille.

Suurimmat jarrut ovat poliitikot ja kansalaiset. Poliitiikkojen on vaikea sopia globaaleista jutuista ja toisaalta he menettävät äkkiä asemansa, jos kansa ei tykkää elintason laskusta.

Ilmastonmuutosdenialisteja vaivaa sama kuin monia muitakin: liiallinen optimismi. Ihmiset sotkevat omia toiveitaan todellisuuteen. Tähän kuoppaan putoavat melkein kaikki...

Suomalaiset eivät usko, että ilmaston­muutoksen torjunnassa onnistutaan
https://www.hs.fi/talous/art-2000008324503.html

Viimeisen kysymyksen vastaukset ovat vähän huvittavia. Kuluttajat kokevat olevansa kovinkin valmiita toimimaan. Todellisuudessahan kuluttajat tulevat maksamaan ihan koko lystin. Kuluttajat myös äänestävät poliiitikot tyyliin kaikkialla muualla paitsi Kiinassa. Suurin osa "sijoittajista" on kuluttajien rahoja. Kuluttaja ostaa sen muodikkaan katumaasturin. Olisivat vain kysyneet, oletko parempi ihminen kuin kaikki muut, paitsi ehkä Jeesus.

Jos olet kuluttaja, niin voit muutamalla helpolla toimenpiteellä radikaalisti vaikuttaa hiilijalanjälkeesi:
- kompensoi hiilipäästösi kompensaatiopalveluilla tai päästöoikeuksilla
- liikenteen päästöjä on helpoin leikata: osta sähköauto ja lataa se vihreällä sähköllä, kulje enemmän pyörällä, ruksaa lentolipusta se "hyvitä päästöt" kohta
- ruuassa kannattaa kiinnittää huomiota hävikkiin. Kasvissyöjäksi voi ryhtyä, jos oikein ahdistaa, mutta ruoka on kuitenkin vain 18% hiilijalanjäljestä.
- Asumisessa aika monella vihreän sähkön valinta ratkaisee paljon (suora sähkö, lämpöpumppu, maalämpö)

Kolmannes hiilijalanjäljestä on muuta kulutusta kuin asuminen, liikenne ja ruoka. Tämä on ehkä kaikkein hankalin kategoria. Jos ei halua muuttaa luolaan ja romauttaa omaa elintasoaan ja taloutta, niin pitäisi löytää vähähiiliset vaihtoehtoiset kulutuskohteet. Tuo on hankalaa, koska muu kulutus jakautuu niin moneen tuotteeseen ja palveluun. Ehkä tässä ajanhetkessä on parempi vain kompensoida tämä osa hiilijalanjäljestä.

Yhteenvetona veikkaisin, että moni kuluttaja voisi leikata hiilijalanjälkeään nopeasti 30-50%. Mutta vain, jos todella luottaa omaan kykyynsä toimia!

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Kuinka luottavainen olet siihen, että ihmiskunta kykenee hillitsemään ilmastonmuutosta näiden yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti?

Suomalaiset eivät siis usko, että tuossa onnistutaan ja ovat mitä ilmeisimmin oikeassa. Viittaan ketjun avaukseen.

https://web.stanford.edu/~mburke/climate/map.php

Tämän lähteen mukaan vuoteen 2100 mennessä Suomen talous kasvaa 516% ilmastonmuutoksen takia?!

Olen aiemminkin lukenut, että Suomi kuuluu voittajiin, mutta tämähän vaikuttaa aivan mahtavalta.

Ilmastonmuutos ratkaisee kestävyysvajeen??

Ainut, mikä voi estää kahden asteen lämpeämisen, on luonnonkatastrofi. Esimerkiksi Baekdu-tulivuoren purkaus.

Bluntly kirjoitti: ↑13.10.2021 9:35 Ainut, mikä voi estää kahden asteen lämpeämisen, on luonnonkatastrofi. Esimerkiksi Baekdu-tulivuoren purkaus.

Ehkä ydinsota myös? Konventionaalinen suursota tietysti kiihdyttäisi.

Mutta kaikkiaan asiat vaikuttavat siis etenevän Suomen kannalta suotuisaan suuntaan.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑13.10.2021 9:33 https://web.stanford.edu/~mburke/climate/map.php

Tämän lähteen mukaan vuoteen 2100 mennessä Suomen talous kasvaa 516% ilmastonmuutoksen takia?!

Olen aiemminkin lukenut, että Suomi kuuluu voittajiin, mutta tämähän vaikuttaa aivan mahtavalta.

Tuo tarkoittaa 2,1% vuosikasvua. Väestörakenteen tasoittumisen jälkeen 2% kuulostaa ihan ok:lta, mutta toisaalta 2% ikuinen kasvu oisi taas järjettömän kova vauhti. Tuskin kukaan tietää, onko 2% tahti saavutettavissa enää 2100 tienoilla. Vertailun vuoksi: 1000 vuodessa tuotanto kasvaisi 2% vuositahdilla 400 miljoonaa kertaa suuremmaksi kuin nyt.

^2100 mennessä saadaan varmaankin kaikki mahdolliset positiiviset vaikutukset, eli korkoa korolle ei tarvitse laskea sen jälkeen.

Mun on kyllä (varmaankin mielikuvituksen puutetta) vaikea keksiä, miten ilmastonmuutos voisi kuusinkertaistaa suomen bkt/capitan.

Kuvitellaanpa, että Suomen ilmasto vuonna 2100 olisi täydellinen. Miten se vaikuttaisi? Maatalous tietysti kukoistaisi ja maataloudellehan suomessa on tilaa. Metsätalous voisi myös hyvin. Suomi olisi Euroopan merkittävimpiä turistikohteita. Rakentamis- ja lämmityskustannukset vähenisivät.

Mutta miten tuosta saadaan kuusinkertainen kasvu?

James Potkukelkka kirjoitti: ↑13.10.2021 10:46 Mutta miten tuosta saadaan kuusinkertainen kasvu?

Yhtä ihmeellistä on -90% nykytilanteesta monissa keskiafrikan maissa. Tuohan tarkoittaisi, että nykyisin aika heikosti pärjäävät maat olisivat käytännösä elinkelvotonta erämaata ilman asukkaita.

Ennusteen mukaan Suomi kuitenkin on ilmastonmuutoksen suurin voittaja. Hätätila?

Mua on aina ihmetyttäneet kaikenlaiset yhteiskuntaa koskevat kokonaiskustannuslaskelmat. Miten ihmeessä niitä voi laskea?

sivustahuutaja kirjoitti: ↑13.10.2021 11:17

James Potkukelkka kirjoitti: ↑13.10.2021 10:46 Mutta miten tuosta saadaan kuusinkertainen kasvu?

Yhtä ihmeellistä on -90% nykytilanteesta monissa keskiafrikan maissa. Tuohan tarkoittaisi, että nykyisin aika heikosti pärjäävät maat olisivat käytännösä elinkelvotonta erämaata ilman asukkaita.

Voihan ne olla? Jos Sahara laajenee?

Ylermi Ylihankala kirjoitti: ↑13.10.2021 11:22 Mua on aina ihmetyttäneet kaikenlaiset yhteiskuntaa koskevat kokonaiskustannuslaskelmat. Miten ihmeessä niitä voi laskea?

Ei niitä voi laskea. Tai voi, mutta pitää ymmärtää että laskelmat on tietyt reunaehdot ja kaavat toteuttavia laskelmia, mutta näiden reunaehtojen ja kaavojen pätevyys on hieman tuurissa. Yleinen tapa lieneekin siis laskea iso joukko erilaisia vaihtoehjoa ja sitten kaivaa sieltä joku keskiarvon tapainen jonka pitäisi sitten edustaa todennäköistä tulevaisuutta. Lähinnä nämä laskelmat antaa suunnan kehitykselle, mutta olettaisin, että teorian osaava kaveri pystyy saman suunnan osoittamaan ilman laskelmiakin. Laskelmien hyöty lieneekin lähinnä että saadaan jonkinlainen luku jota voidaan esitellä ja joka on helppo hahmottaa.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑13.10.2021 11:29 Voihan ne olla? Jos Sahara laajenee?

-80-90% alueita oli etelä-afrikkaan asti. Vuoden 2100 teknologialla en oikein näe, että joku kuumuus tekisi elämisestä mitenkään mahdotonta.Ilmastoidullla robotaksilla painellaan ilmastoituun ostoskeskukseen.

Vagabondo kirjoitti: ↑13.10.2021 11:35

Ylermi Ylihankala kirjoitti: ↑13.10.2021 11:22 Mua on aina ihmetyttäneet kaikenlaiset yhteiskuntaa koskevat kokonaiskustannuslaskelmat. Miten ihmeessä niitä voi laskea?

Ei niitä voi laskea. Tai voi, mutta pitää ymmärtää että laskelmat on tietyt reunaehdot ja kaavat toteuttavia laskelmia, mutta näiden reunaehtojen ja kaavojen pätevyys on hieman tuurissa.

Huonokin arvaus on kuitenkin parempi kuin ei mitään arvausta. Kun luvut ovat pöydällä, niistä voidaan keskustella.

Jos ei ole lukuja, niin sitten sanotaan vain "tämä on tooosi paha juttu!?". Niin, siis kuinka paha? Verrattuna mihin? Ilman lukuja keskustelusta ei tule mitään.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑13.10.2021 11:41

James Potkukelkka kirjoitti: ↑13.10.2021 11:29 Voihan ne olla? Jos Sahara laajenee?

-80-90% alueita oli etelä-afrikkaan asti. Vuoden 2100 teknologialla en oikein näe, että joku kuumuus tekisi elämisestä mitenkään mahdotonta.Ilmastoidullla robotaksilla painellaan ilmastoituun ostoskeskukseen.

Saharassa ei kuitenkaan nyt ole ostoskeskuksia? Dubaissa toisaalta on…

sivustahuutaja kirjoitti: ↑13.10.2021 11:45 Kun luvut ovat pöydällä, niistä voidaan keskustella.

Samaan tapaan kuin lauantai-iltana vertailla lottorivejä vaimon kanssa ennen arvontaa.

Vakavasti puhuen, kyllä ymmärrän tuon periaatteen taustalla, vaikka se hullunkuriselta tuntuukin.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑13.10.2021 12:18
Saharassa ei kuitenkaan nyt ole ostoskeskuksia? Dubaissa toisaalta on…

Eskimoita oli ennen nykytekniikkaakin.

En oikein usko tässä nopeaan romahdukseen sen enempää kuin ikuisen 2% kasvun mahdollisuuteen.

Pyysin Hesaria kirjoittamaan jutun, jossa pohdittaisiin, mitä suomalaisten pitäisi ajatella siitä, että Suomi hyötyy ilmastonmuutoksesta.

Aallossa tehtiin sellainen tutkimus, jonka tuloksena näyttää siltä, että Suomen ilmastovyöhykkeellä ilmaston lämpenemisen hillitsemisen kannalta avohakkuu voi olla hyödyllisempi metsän hoidon toimi kuin metsien säilyttäminen hiilinieluina. Se perustui siihen, että meidän metsät on voittopuolisesti tummaa havumetsää, joka sitoo paljon lämpöä ja heijastaa sitä takaisin vaan vähän. Näin ollen lämpenemisen kannalta paljaan maan aluskasvillisuus, joka vaaleudessaan heijastelee lämpösäteilyä takaisin päin olisi parempi vaihtoehto. Paras vaihtoehto olisi vaalea- ja isolehtinen lehtimetsä, joka sekä heijastaa että sitoo hiiltä, mutta sellainen ei kasva varsinkaan pohjoisemmassa Suomessa riittäävän hyvin.

Tässä ei otettu huomioon mitään muita näkökulmia tai avohakkuiden vaikutuksia muille lajeille, maaperälle tms. eli kyseessä on vain yksi vinkkeli aiheeseen. En ole huomannut, että siitä olisi uutisoitu oikein mitenkään, vaikka kyseessä oli ihan merkittävä kv-tutkimusprojekti.

^Mä ymmärsin tuloksen pikemminkin niin, että yksilajiset, tasaikäiset puupellot ovat huonoja myös tästä näkökulmasta, jolloin ainakin etelämpänä pitäisi suosia luonnonmukaisempia sekametsiä, jotka ovat hyväksi myös muulle luonnon monimuotoisuudelle (ja pohjoisessa harvempaa havumetsää, mutta tällä ei ole niin suurta merkitystä, koska lumikautena kaikki heijastaa hyvin).

En muista, että olisivat tarkastelleet ajatusta, että metsän poistaminen ja korvaaminen jollain puuttomalla preerialla olisi ilmaston kannalta hyvä ajatus, vaan aina ajatus oli, että jonkinlaista metsää kasvaa koko ajan (paitsi tietysti avohakkuumallissa lyhyt metsätön jakso). Eli minusta tulos ei käsitellyt avohakkuu v. jatkuva kasvatus -kysymystä, vaan sitä, minkälaista metsää ylipäänsä pitäisi kasvattaa, tapahtuipa uudistus miten tahansa. Ja kun ympäristöjengin huomio on siirtymässä pelkästä ilmastovaikutuksesta luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen, niin muistelisin heidän kyllä huomioineen nämä tutkimustulosket, mutta eivät suinkaan avohakkuita suosivassa muodossa.

Ylipäänsä tulos koski minusta vain eri metsä- ja maastotyyppien heijastusominaisuuksia, jossa ei vertailtu heijastusominaisuuden kokonaisvaikutusta lämpenemiseen suhteessa metsän hiilensidontakyvyn vaikutukseen.

Edit: https://www.aalto.fi/fi/uutiset/ilmasto ... anhoidossa