Kitinä

Kun vakaata ydinvoimaa saadaan lisää niin epävakaata tuulivoimaa voidaan valjastaa sellaisen energian tuotantoon, jolla ei ole aikakriittistä tarvetta. Aka vety.

Vety voi myös tarjota parempaa katetta tuulimyllyille.

^ Pääomaintensiiviisen vetyliiketoiminnan pyörittäminen epävarman sähkön varassa kuulostaa epäilyttävältä? Ei prosessiteollisuudessa ajeta tehtaita ylös ja alas sen mukaan onko tarjolla "muka-ilmaista" energiaa.

Solar halventuu paljon kovempaa vauhtia kuin tuuli. Jos päädytään tuottamaan uusiutuvilla jotain varastoitavaa energiaa, niin on todennäköisempää, että Suomeen tuodaan ammoniakkia jostain saudeista kuin että meidän epävarmat tuulimyllymme täällä jauhavat vetyä.

Koko tuulivetyhomma haisee tuulivoimahörhöjen viimeiseltä oljenkorrelta. Lopetetaan tuulen tukeminen ja katsotaan kauanko se porskuttaa.

Norjaan tulossa 400-metrisiä tuulitolppia.

https://newatlas.com/energy/coaxial-ver ... -turbines/

^ Norjassa tuuli toimii paremmin kuin suomessa, koska heillä on niin älyttömästi vesivoimaa tuulen tueksi. Norjassa lähes koko tuotanto on hydroa, eli he pystyvät pelkällä tuulella lisäämään huikeasti kapasiteettia.

EDIT: jos suomeen joku vetytalous tulee, niin ei meidän tuulivety kykene kilpailemaan norjalaisen kanssa.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑31.08.2022 14:08 EDIT: jos suomeen joku vetytalous tulee, niin ei meidän tuulivety kykene kilpailemaan norjalaisen kanssa.

Vedyn kuljettaminen energiana kovin kauas ei ole varmaankaan ihan maailman paras bisnes. En nyt ihan ymmärrä miten Suomen ja Norjan tuulienergiassa olisi iso hintaero.

^ Ammoniakkina se energia tosiaan kuljetettaisiin pidemmät matkat. Ammoniakki voi käyttää polttokennoissa suoraan ja siitä voi myös tuottaa vetyä.

Ja tosiaan solar+ammoniakki on todennäköisempi kuin suomalainen tai norjalainenkaan tuuli+vety. Solar+ammoniakissa on kuitenkin hiileen nähden se hyvä puoli, että sitä pystyy tuottamaan tehokkaasti sun beltilla lukuisat maat. Toki joillaain saudeilla on sitten massia laittaa ne laitokset ja laivat pystyyn.

EDIT: tuulienergian hinta ei tässä ole se pihvi, vaan tasainen energia 24/7/265 pyörivälle prosessiteollisuudelle. Norjassa hydro paikkaa tuulettomat jaksot. Toisaalta se norjan tasainen sähk voidaan sitten siirtää suomeen piuhojakin pitkin paljon halvemmalla, kuin ammoniakkina.

Pysyn kannassani, että suomalaista tuulella tehtyä vetyä ei tulla teollisessa mittakaavassa näkemään ainakaan 20-30 vuoteen, jos koskaan.

Niin, kyllä se vety pääasiassa tullaan jauhamaan muuten kuin tuulella. Mutta lisävirtana on.

^ Jos vetytehdas painaa aina täysillä ja tuuli välillä jeesaa, niin mikä voimanlähde sitten on se mikä säätyy?

Vedyn piti olla vastaus tuulen epätasaisuudelle, mutta jos se ei olekaan vastaus, niin mistä se tuulen vaatima jousto saadaan?

Uskon tuuleen isossa mittakaavassa vasta kun säätöhommat on ratkaistu.

Vetyä katsos pystytään säilömään...

^ Mutta jos vetylaitokset pyörivät koko ajan, niin missä se jousto on? Varastoidulla vedyllä ei kannata pyörittää vetytehdasta.

Mieti tilannetta: Vetytehdas pyörii ydinvoimalla tasaisesti. Kysyntä ja tarjonta muutenkin ovat kivasti tasapainossa. Sitten tuuleekin vitusti ja sähköä olisi tarjolla. Minne se sähkö menee? Joustaako jokin kysyntä ylöspäin, joustaako jokin sähkön tuotanto alaspäin vai meneekö se sähkö jonnekin varastoon? Vetyyn se ei mene, koska vety pyöri ydinvoimalla. Akkuihin ja muihin kysyntäjoustoihin menee hieman, mutta ei loputtomasti. Vesi ja biopolttaineet joustavat alaspäin, mutta tässäkin tulee raja vastaan.

Vety toimii paljon paremmin ydinvoiman kaverina kuin tuulen kaverina. Tuo systeemi pystytäään rakentamaan jättimäisessä mittakaavassa toimivaksi ja sään vaihteluista riippumattomaksi.

Miksi vitussa pitäisi olla joko tai?

Ydinvoimalla tuotettua vetyä tuupataan jakeluputkeen kokoajan. Tuulella tuotettua lisätään putkeen kun sitä tulee. Tai sitoutetaan sidosaineeseen ja varastoidaan käytettäväksi tarpeen mukaan. Tai lähetetään niille jotka voi käyttää sidosaineista lennosta.

^ Eli sinun skenaariossasi sitten joustaa vedyn tuotanto? Sitäkö haluat sanoa?

Jos vedyn tuotanto ei taas jousta, niin sitten jonkun muun osan pitää joustaa tuulen mukana. Kysynnän ja tarjonnan pitää olla balanssissa.

EDIT: tuulta siis mahtuu mixiin sen verran kun löytyy joustoja. Mutta ei sen enempää. Vety ei tuo sitä joustoa, jos vetytehtaiden pitää toimia 24/7.

Älä ota enää.

Kaikkeahan tuossa voidaan säätää:

- kuinka paljon ydinvoimaa pistetään sähköverkkoon/vedyksi
- kuinka paljon tuulivoimaa pistetään sähköverkkoon/vedyksi
- kuinka paljon vetyä päästetään putkiverkkoon/varastoidaan
- kuinka paljon vetyä viedään ulkomaille putkissa/pidetään kotimaassa

^ koitas nyt hahmottaa, että jos veytehdas pyörii 24/7, niin se ei itsessään auta tasaamaan kysyntää. Tällöin tuulen käyttö isommassa mittakaavassa vedyn valmistukseen on hankalaa, jos muualta ei lyödy niitä joustoja. Vedyn varastonti ei tässä auta joustoissa, koska vetytehtaiden pitää pyöriä.

Toki voin olla väärässä ja ehkä vetytehdasta voitaisiin ajaa ylös ja alas sähkön saatavuuden mukaan ilman kustannusten karkaamista, mitä kyllä epäilen.

Eli kohdistasi:
- kuinka paljon ydinvoimaa pistetään sähköverkkoon/vedyksi = Oikein!
- kuinka paljon tuulivoimaa pistetään sähköverkkoon/vedyksi = Väärin isossa mittakaavassa, jos muita joustoja ei ole.
- kuinka paljon vetyä päästetään putkiverkkoon/varastoidaan = Oikein! Tosin vedyn pitempi varastointi on haastavaa.
- kuinka paljon vetyä viedään ulkomaille putkissa/pidetään kotimaassa = Oikein! Tosin vedyn isompi kuljettelu on hankalaa.

Isomman mittakaavan varastointi ja kuljettelu tullaan hoitamaan luultavasti ammoniakilla, ei vedyllä. Vety käytetään sellaisenaan nopealla syklillä prosesseihin tai sähkön tuottamiseen.
https://www.bv.com/perspectives/ammonia ... en-carrier

Tulevaisuus näyttää.

Kieltämättä olisi tällä hetkellä vähän hankala ostos:

Hyundain vetyauton myynti alkaa Suomessa

Harmi kun ei ole kenttää pk-seudulla:

Maailman toistaiseksi suurin, 19-paikkainen vetylentokone pääsee testilennolle tuota pikaa

Jotain vaatimatonta puuhastelua taas?

Mikä on Suomen vetyvisio: Pohjolan Saudi-Arabia vai Saksa?

^ putki esitetään ainoana vaihtoehtona, joka vähän mietityttää . Amnoniakki vedyn siirräjönä on ihan varteenotettava vaihtoehto ja silloin ammoniakki luultavasti tulisi solar beltiltä

Itse uskon enemmän siihen, että tuulta täydentävä ja osin säätövoimana toimiva vety tulee meille jostain aavikolta ammoniakkina laivassa. Siellä aavikolla se tehdas käy sitten hyvällä käyttöasteella koko ajan.

Massiivisia jakeluratkaisuja tarvitseva vetytalous perustuu minusta tuulen ylikäyttöön ydinvoiman kustannuksella. Näen vetyvouhotuksen vain uutena yrityksenä torjua ydinvoimaa. Vielä vuosi sitten uskottiin kaasuun.

Jotain pientä tapahtumaa:


Suomessa on tapahtumassa kaikessa hiljaisuudessa vetyvallankumous

^ Nytkö sitten pystyy ajamaan vetytehdasta ylös ja alas sen mukaan miten tuulee? Jos kyllä, niin tuulen energiavarastointi on ratkaistu. Jos ei, niin vetytehdas näkee halvan tuulen sijaan markkinan keskiarvohinnan.

Kemiä oli aina inhokkiaineitani, mutta pienessä mielessäni elektrolyysi lähtee käyntiin kun sähköä johdetaan litkuun.

^ Eipä tässä kauaa mene, kun tiedetään kannattaako. Tanskassa pyörii jo pilottilaitos.
https://hydrogen-central.com/denmark-si ... e-project/

sivustahuutaja kirjoitti: ↑30.01.2023 15:08 ^ Eipä tässä kauaa mene, kun tiedetään kannattaako. Tanskassa pyörii jo pilottilaitos.
https://hydrogen-central.com/denmark-si ... e-project/

Saadaanhan se kannattamaan kun nostetaan päästöoikeuden hintaa riittävän korkealle. Minkälaista sivilisaatiota näin voidaan pyörittää on sitten asia erikseen.

Bluntly kirjoitti: ↑30.01.2023 14:57 Kemiä oli aina inhokkiaineitani, mutta pienessä mielessäni elektrolyysi lähtee käyntiin kun sähköä johdetaan litkuun.

Juu. Elektrolyysi kyllä toimii noin.

Mutta n 30% sähköstä muuttuu lämmöksi ja jos sitä aiotaan käyttää järkevästi, ei se ole täysin ongelmatonta kun prosessi on epätasainen.