urpiainen kirjoitti: ↑16.12.2021 11:02
Varmuuden vuoksi vielä oikeat vastaukset:
1 / 30
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella pitää nopeasti saada käyttöön yhteinen tietojärjestelmä kuten Apotti tai Aster.
- Näissä on varmaan erilaisia toteutusongelmia, mutta lähtökohtaisesti totta kai.
- En oikein puolla tätä, koska en usko julkisen sektorin pystyvän hankkimaan massiivisia järjestelmiä. Jos tiedot saadaan kerättyä yhteen tietovarastoon, niin saahan niitä järjestelmiä olla monia.
2 / 30
Länsi-Uudellemaalle kannattaa perustaa huumeiden käyttöhuone, jos laki sallii tämän myöhemmin.
- En ole ihan varma näytöstä tämän toimivuudesta päihdepolitiikan työkaluna, mutta takapuolituntuma on ehkä myönteinen.
- Pieni nega. En ymmärrä mitä iloa yhdestä käyttöhuoneesta olisi? Nistithän piikittää heti kun saavat kamaa. Eivät he lähde bussilla toiselle paikkakunnalle ja toivottavasti eivät autolla mihinkään. Jos katukäyttö on iso ongelma, niin kannatan huoneiden perustamista nistien asuinseuduille.
3 / 30
On hyvä, että terveyskeskuksia perustetaan kauppakeskuksiin kuten Espoon Isossa Omenassa.
- Mm. Kai niihin on hyvät yhteydet ja tolleen, eli ehkä juu.
- En osaa sanoa. Kauppakeskukset ovat fiksuja sijainteja, mutta kustannuksilla on väliä- Tosin epäilen, että kauppakeskuksen omaisuudenhallinta on paremmalla tolalla kuin terveyskeskusten.
4 / 30
Julkisten terveyspalvelujen maksullisuus on hyvä asia.
- Riippuu, miten kysymyksen ymmärtää. Kai joku pieni maksuosuus per käyttökerta on perusteltu, mutta kyllä idea on, että lähtökohtaisesti ei.
- Pieni puolto. Täysin ilmainen on mielestäni yleensä huono idea. Pieni maksu karsii turhat käynnit
5 / 30
Mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa on taattava oikeus saada hoitoa tietyn ajan, esimerkiksi seitsemän päivän sisällä, vaikka se lisäisi kustannuksia.
- Varovainen myönteisyys tähän. Luulen, että hoidon viivästyessä se myös kallistuu.
- Pieni puolto. Hoidon viivastyttäminen luultavasti vain lisää kustannuksia. Kysymyksessä kustannusten lisäys tarkoittaa ilmeisesti kustannusten lisääntymistä kuluvalla budjettikaudella.
6 / 30
Palvelusetelin käyttöä tulisi lisätä jonojen purkamiseksi.
- Seteli on täydentävä keino väliaikaiseen ongelmaan; ehkä fokus pitäisi olla enemmän sen ongelman tuottaneiden juttujen korjaamisessa.
- Vahva puolto. Seteli paljastaa jonotuttamisen ja pakottaa miettimään ratkaisuja: joko hoitoon allokoidaan lisää rahaa tai hoitoa priorisoidaan avoimesti tai hoidon omakustannushintaa nostetana.
7 / 30
Paperittomille eli oikeudetta maassa oleskeleville ihmisille on taattava oikeus kiireellisten terveyspalvelujen lisäksi kroonisten sairauksien hoitoon, suun terveydenhoitoon ja rokotuksiin.
- Joo.
- Ei. Paperittomat pitää poistaa maasta.
8 / 30
Mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon käytettävää osuutta terveydenhoidon menoista on kasvatettava.
- Mistä osuus on pois? Mutta lähtökohtaisesti ehkä varovan myönteinen suhtautuminen.
- Vahva puolto. Mielenterveysongelmat ovat jo suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja. Luultavasti hoidon parantaminen olisi kannattavaa.
9 / 30
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten palveluita pitäisi siirtää yrityksiltä enemmän julkisen puolen hoidettavaksi. Nyt valtaosa lastensuojelulaitosten ylläpitäjistä on yksityisiä yrityksiä.
- No varmaan tavoitellaan laadukasta ja kustannustehokasta ratkaisua tuottajasta riippumatta. Aika neutraali viba tästä.
- Lieva nega. Ilman perusteluja julkiselle siirto kuulostaa ideologiselle.
10 / 30
Alle 25-vuotiaille pitäisi tarjota maksuton ehkäisy.
- Moralisti haluaisi vastustaa, mutta käytännöstä tiedämme, että hyvä idea.
- En kannata. Kyllä 24 vuotiaan pitää osata huolehtia asioistaan. En näe miksi 24 vuotiaan pitäisi saada rahaa ja 25 vuotiaan ei. Ei meillä ole ongelmaa liiallisen syntyvyyden kanssa, vaan me tarvitsemme lisää asiansa hoitavia ihmisiä. Paapomalla tuo ei onnistu.
11 / 30
Nykyisin koululaisilla on kolme laajaa terveystarkastusta peruskoulun aikana. Määrää tulisi lisätä neljään, vaikka se lisäisi kustannuksia.
- Kyllä mä ehkä ajattelen, että tämä olisi mahdollisesti hyvä keino vähentää myöhäisempiä ja kalliimpia ongelmia.
- Varovainen nega. En ole kuullut sellaisista ongelmista, joita neljäs laaja tarkastus ehkäisisi? Kysymyksessäkään ei tuoda esiin mitään hyötyjä.
12 / 30
Vanhusten kotihoitoon pitäisi tuoda enemmän sähköisiä palveluita kuten videopuheluja ja älylaitteita.
- Digitaalisten työkalujen fiksu käyttö on tietysti hyvä idea, mutta ehkä tässä keississä fokuksena vähän väärä.
- Varovainen nega. Jos joku tarvitsee kotihoitoa, niin luultavasti nykyiset älyhommelit ovat asiakkaalle liian vaikeita. Julkisen sektorin ei kannata lähteä kehittämään helppokäyttöisiä älyhommeleita, koska me tiedämme miten siinä käy. Odotellaan teknologian kypsymista ja firmojen ratkaisuja.
13 / 30
Vanhusten hoivassa pitäisi siirtää painopistettä edelleen kotihoidon puolelle.
- Mä olen käsityksessä, että nytkin koti- ja omaishoidossa on jonkin verran porukkaa, jotka kuuluisivat laitoshoidon puolelle.
- Varovainen puolto. Olen urpsun kanssa samaa mieltä, mutta en oikein usko laitoshoidon lisäävän hyvinvointia pitkällä tähtäimellä.
14 / 30
Kaikki paloasemat on säilytettävä.
- Tää nyt on puhtaan tekninen kysymys, josta olisi ihan urpoa linjata jotain tällaista.
- EOS. Puhtaasti saavutettavuuskysymys.
15 / 30
Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema, vaikka se lisäisi kustannuksia.
- Sama kuin edellisessä, ja vielä suuremmalla painoarvolla: eivät kuntarajat tässä ole määräävä tekijä.
- Lievä nega. Yleensä kunnan väestökeskittymä on sen verran erillään muista, että asutummilla seuduilla kannattaa olla joku terveysasema kunnan keskustassa. Mutta esim. Kauniaiset voisivat aivan hyvin käyttää kuntarajansa takana olevaa keskusta.
16 / 30
Ulkomaisten hoitajien tuloa töihin Suomeen on helpotettava työvoimapulan lievittämiseksi.
- jepu.
- Komps
17 / 30
Jos hoitajista on pulaa, heitä pitäisi houkutella töihin suuremmalla palkalla.
- Ehkä ennemmin huomiota työoloihin ja työssä jaksamiseen?
- Lievä puolto. Komppaan urpsua, mutta silti palkka on markkinoilla ihan merkittävä juttu kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisessa.
18 / 30
On tärkeämpää luoda keskitettyjä, eri palvelut saman katon alle kokoavia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä kuin pyrkiä pitämään palvelut mahdollisimman lähellä.
- Joo, varmaan laadun vuoksi näin, jos toteutetaan fiksusti.
- Lievä puolto. Keski-eurooppalainen omalääkärisysteemi hieman kiehtoo, mutta lyhyellä tähtäimellä isot yksiköt ovat hyvä juttu. Stadin ytimessä vitutti käydä terveyskeskuksessa ja sitten kuulla, että labrat otetaan toisella puolella keskustaa = jonottamisineen 4-5 tunnin reissu julkisilla 15 minuutin kaupungissa.
19 / 30
On oikein, että esimerkiksi Uudeltamaalta siirretään sote-uudistuksen myötä enemmän rahaa niille alueille, joissa väestö on iäkkäämpää ja sairaampaa.
- kyllä sitä jo siirretään ihan tarpeeksi. Uusimaa on ainoita väestöllisesti kasvavia alueita, investointivaraa ei voi kärrätä jönsesteriin.
- Urpsu puhuu asiaa, vaikka on viherkommari
20 / 30
Eduskunnan pitäisi säätää laki, jolla hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden.
- Totta kai.
- Edelleen urpsu on harmittavasti oikeassa
21 / 30
On hyvä asia, että homo- ja lesbopareilla on samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.
- Ilman muuta, vaikka ei varmaan liity näihin vaaleihin.
- En puolla. Haluan nähdä pitemmän aikavälin tuloksia ennen kuin puollan ei-geneettisten lasten adoptiota.
22 / 30
Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.
- joo
- Ei tietenkään. Saa jos haluaa, mutta ei pidä.
23 / 30
Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.
- ei
- Lievä puolto kovemmalle kurille. Lapset tarvitsevat aikuisten asettamia rajoja.
24 / 30
Perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.
- ei
- Minusta nuo ovat oikein hyviä, vaikka vastasinkin neutraalisti. Jos puolustetaan kansallisia etuja, huolehditaan perheistä ja kohdellaan muita kuten haluaisi itseään kohdeltavan, niin homma menee oikeaan suuntaan.
25 / 30
Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.
- vrt kysymys 9. Ei mikään itseisarvo suuntaan eikä toiseen.
- Lievä puolto. Komppaan urpsun perusteluja, mutta oma kutina on, että valtiolla on paljon tehtäviä, jotka voidaan ulkoistaa. Tilaaja-tuottaja-malli on monesti ihan hyvä. Kustannuksetkin saavat kasvaa, kunhan tehokkuus nousee.
26 / 30
Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.
- Tosi vaikea ottaa kantaa yleisesti. Kyllä minusta montaa rahareikää voitaisiin tukkia, mutta osan suhteen korottaisin mieluummin veroja. Tämä on jotenkin väärä dikotomia, johon poliitikon ei pitäisi tällä tasolla sitoutua.
- Yleisellä tasolla veroja ei saa korottaa.
27 / 30
Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
- Mikä nyt on suuri. Mutta kysymys on muotoiltu jotenkin moraalisen ikeudenmukaisuuden näkökulmasta eikä työmarkkinamekanismin tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta, jolloin vastaus painuu kielteiselle.
- Tulkitsen tätä, että suuremmat kuin nyt. Vahva puolto. Suomessa palkansaajien tuloerot ovat hyvin pienet. Jos koko väestön tuloeroja halutaan vähentää, niin meidän pitää saada työttömiä töihin ja opiskelijat valmistumaan nopeammin.
28 / 30
Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.
- No julkisessa taloudessa on kestävyysvaje, eli sikäli toki näin. Mutta mitä tarkoitetaan palveluilla ja sosiaalietuuksilla - ehkä ne eivät ole julksien talouden tasapainotuksen prioriteetteja.
- Vahvasti samaa mieltä, erityisesti etuuksien suhteen. Jos jengi saadaan tuottavaan työhön, niin onhan meillä sitten varaa vaikka lisätä palveluja. Nykyisen kaltainen systeemi ei kuitenkaan ole elinkelpoinen.
29 / 30
Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.
- Ei
- Talouskasvu on se ykkönen. Talouskasvun avulla voidaan ratkoa ympäristöasiat. Persaukisella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin saastuttaa ja tuhota ympristöä. Oletan tietenkin, että tässä nyt puhutaan oikeasta talouskasvusta ja nettona uusista työpaikoista.
30 / 30
Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.
- kyllä
- EOS. Kyllähän ne vaikutukset pitää aina arvioida, mutta mitä tuo "tarvittaessa" nyt tarkoittaa? Jonkun mielestä ei "tarvitse" koskaan, toisen mielestä "tarvitsee" aina. Tästä syystä tarvitaan päästökaupan kaltaisia mekanismeja, jotta ei tarvitse leikkiä sanoilla.
