Päivän uutiskatsaus V - Kleptoimperiumin vastaisku

[Homeboy65]

Suomi on jälleen maailman onnellisin maa – Kahdeksatta vuotta peräkkäin
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8a38 ... 10b2155b35
https://happiness-report.s3.us-east-1.a ... WHR+25.pdf

Tuo ärsyttää MONIA suomalaisia. Miksi?

Ärsyyntyneistä iso osa ei koe olevansa onnellinen.

Pitäisi toki tajuta että maailman onnellisin maa ei tarkoita että kaikki ovat onnellisia ja asiat ovat täysin ideaalisella tolalla. Sellainen on mahdotonta.

[James Potkukelkka]

https://www.hs.fi/talous/art-2000011102896.html



Liittoiteeleko tämä kysely, vai onko romahdus tosiaan noin iso

Ei voine olla totta, että vuodesta -22 projektien määrä olisi pudonnut neljäsosaan?

[urpiainen]

Suomi on jälleen maailman onnellisin maa – Kahdeksatta vuotta peräkkäin
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8a38 ... 10b2155b35
https://happiness-report.s3.us-east-1.a ... WHR+25.pdf

Tuo ärsyttää MONIA suomalaisia. Miksi?

Ärsyyntyneistä iso osa ei koe olevansa onnellinen.

Nimenomaan.

Ärsytystä varmaan aiheuttaa se, että - kuten tuossa linkkaamassani ketjussa selitetään - "onnellisuus" tarkoittaa jonkinlaista emotionaalisesti koettua asiaa, tunnetta, mutta tuossa tutkimuksessa ei mitata tällaista, vaan jonkinlaista kognitiivista arviota siitä, pystyykö elämään suhteellisen hyvää elämää. Kun mitataan emotionaalista kokemusta, Suomi ei tyypillisesti ole lähelläkään kärkeä.

Onnellisuudesta puhuminen ärsyttää, kun kyse ei ole onnellisuudesta. Suorastaan irvokasta siitä tulee, kun tiedetään, että suomalaiset nimenomaan eivät ole onnellisia. Se oikein kutsuu miettimään, että eikö tässä murheellisten laulujen maassa ole aika monta onnellisuuden kanssa ristiriitaista tilastoa.

[Homeboy65]

Suhteutettuna siihen miten hyvin täällä on asiat täällä valitetaan paljon - ja pienistä asioista. Vaikka asiat voisivat olla paremminkin.

[urpiainen]

Merkittäköön kuitenkin pöytäkirjaan, että mieluummin toki suomalainen kognitiivinen onnellisuus kuin (pelkkä) koettu emootio. Mieluusti toki molemmat. Sivustahuutajan ristiintaulukointi oli hyvä.

[Ylermi Ylihankala]

Juu, tutkimuksessa on kait kyse onnellisuuden objektiivisista edellytyksistä kansallisesti. Koettu subjektiivinen onnellisuus taas on eri sia.

[Ylermi Ylihankala]

Juu, tutkimuksessa on kait kyse onnellisuuden objektiivisista edellytyksistä kansallisesti. Koettu subjektiivinen onnellisuus taas on eri asia.

Mua puolestaan ärsyttää, että joku ärsyyntyy tutkimustuloksista. Olenko näin ollen onnellinen vai onneton, kysyn?

[sivustahuutaja]

Kun mitataan emotionaalista kokemusta, Suomi ei tyypillisesti ole lähelläkään kärkeä.

89% suomalaisista kuitenkin raportoi olevansa onnellisia tai hyvin onnellisia. Ei tuolla kärkeen ylletä, mutta ollaan suunnilleen parhaassa neljänneksessä. Suurin osa supermaista pärjää paremmin, esim. Islanti 95% oli kolmas 2022. Lähteenä tuo our world in datan value survey.

Tämä on aika mielenkiintoinen yhteenveto aiheesta. Mukana tosi hienoja käppyröitä onnellisuudesta, tyytyväisyydestä ja tulotasosta, sekä muista muuttujista. Tässä toistuu taas sama kaava: supermaat muistuttavat toisiaan jä pärjäävät keskimäärin huippuhyvin kaikilla mittareille. Yksittäisten mittareiden tuijottamisen sijaan kannattaisi tutkia, mitkä tekijät tekevät supermaista superia.
https://ourworldindata.org/happiness-an ... tisfaction

EDIT: Tuo suomen 89% on niin korkea luku silti, että jos joku valittaa onnellisimman maan tittelin kuvaavan jotenkin karkeasti väärin todellisuutta, niin tämä väittäjä on ilmiselvästi väärässä, Asiat ovat suomessa erittäin hyvin ja historiaan nähden kaikki elämme paremmin kuin muinaiset ruhtinaat.

[urpiainen]

Yksittäisten mittareiden tuijottamisen sijaan kannattaisi tutkia, mitkä tekijät tekevät supermaista superia.

Samaa mieltä. Mutta siis toki tiedämme vastauksen noin pääpiirteissään. Kannattaa olla
- vapaa markkinatalous, jolla luodaan vaurautta ja tarjotaan yksilölle mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja parantaa asemaansa
- vahva hyvinvointivaltio, jolla luodaan turvaverkkoja, tasataan hyvinvointia useammalle, ylläpidetään yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, ja torjutaan polarisoivaa luokkautumista, erityisesti ylisukupolvista sellaista
- vahva kansalaisyhteiskunta, jossa kolmas sektori tarjoaa vaikutusväyliä ja merkitystä
- vahva sivistysvaltio ja korkeatasoinen koulutus, jolla rakennetaan paitsi kestävän kasvun eväitä, myös rakennetaan yhteiskunnallista ja kognitiivista resilienssiä kaikenlaisia urpoiluja vastaan.

[sivustahuutaja]

^ 1, 3 ja 4 pitäisi suomesssa laittaa parempaan kuntoon:
- työn verotuksen keventäminen
- valtion poistaminen kolmannelta sektorilta
- koulutuksen parantaminen, erityisesti varhaiskasvatus ja peruskoulu

[urpiainen]

^ 1, 3 ja 4 pitäisi suomesssa laittaa parempaan kuntoon:
- työn verotuksen keventäminen
- valtion poistaminen kolmannelta sektorilta
- koulutuksen parantaminen, erityisesti varhaiskasvatus ja peruskoulu

Mä painotan ehkä vähän eri tavalla.
- Minunkin puolestani verotuksen painopistettä voisi siirtää työn verotuksesta muihin muotoihin, erityisesti haittojen verottamiseen.
- Olen kuitenkin hyvin huolissani myös kakkoskohdasta, hyvinvontivaltion toiminnasta ja rahoituksesta. Ylisukupolvisen luokkautumisen merkkejä on taas näkyvissä, ja solidaarisuus rakoilee.
- Osin tähän liittyen, kolmoskohdasta olen ehkä eniten kanssasi eri mieltä: uumoilen, että valtion kannattaa aktiivisesti ylläpitää vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Tämä on ollut mannermainen eurooppalainen ja erityisesti pohjoismainen menestysresepti, kun taas angloamerikkalaisessa perinteessä on ajateltu toisin.
- Koulutuksesta sitten taas samaa mieltä, vaikka olen ehkä eniten huolissani korkeakoulusektorista: Suomi on jäänyt massiivisesti jälkeen nuorten aikuisten korkeakoulutusasteessa. Ja huonosti olemme onnistuneet suojautumaan mölyoikeiston ääliöpopulismin maihinnousulta.
Minä tietysti ajattelen, että nykyhallituksen toimet ovat aika monessa näistä väärän suuntaisia.

[James Potkukelkka]

- Osin tähän liittyen, kolmoskohdasta olen ehkä eniten kanssasi eri mieltä: uumoilen, että valtion kannattaa aktiivisesti ylläpitää vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Tämä on ollut mannermainen eurooppalainen ja erityisesti pohjoismainen menestysresepti, kun taas angloamerikkalaisessa perinteessä on ajateltu toisin.

Mutta tarvitsemmeko esim satoja raittiusjärjestöjä? Tai siis emme tietenkään tarvitse.

[sivustahuutaja]

- Osin tähän liittyen, kolmoskohdasta olen ehkä eniten kanssasi eri mieltä: uumoilen, että valtion kannattaa aktiivisesti ylläpitää vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Tämä on ollut mannermainen eurooppalainen ja erityisesti pohjoismainen menestysresepti, kun taas angloamerikkalaisessa perinteessä on ajateltu toisin.

Grok: Nordic NGOs rely on government for 50-70% of funding, reflecting state-driven welfare models. The Netherlands is pushing NGOs toward independence (50% private funding mandate), while Switzerland already balances state and private sources more evenly.

[sivustahuutaja]

Mutta tarvitsemmeko esim satoja raittiusjärjestöjä? Tai siis emme tietenkään tarvitse.

Mihin hyvät veljet ja siskot sitten menisivät politiikasta pudottuaan!?

Suomessa kolmas sektori on poliittisten broilereiden kaappaama. Jos haluaa rahaa valtiolta, pitää palkata johtoon joku hyvä velisisko. Tämä keulakuva sitten päättää mitä tehdään, eikä siihen kentällä ole paljoa sanomista. Minusta tämä heikentää kansalaisyhteiskuntaa, eikä vahvista sitä. Myös entisille poliitikoille on hyvä antaa mahdollisuus mennä oikeisiin töihin.

[urpiainen]

- Osin tähän liittyen, kolmoskohdasta olen ehkä eniten kanssasi eri mieltä: uumoilen, että valtion kannattaa aktiivisesti ylläpitää vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Tämä on ollut mannermainen eurooppalainen ja erityisesti pohjoismainen menestysresepti, kun taas angloamerikkalaisessa perinteessä on ajateltu toisin.

Mutta tarvitsemmeko esim satoja raittiusjärjestöjä? Tai siis emme tietenkään tarvitse.

Joo, kyllä kriittiselle tarkastelulle on tietysti tilaa ja varmaan myös tarvetta, kuten myös ihan selkeille säästötoimenpiteille. Mutta tätä kriittistä tarkastelua ja siivousta soisi johtavan tahon, joka ymmärtää
- että kansalaisyhteiskunta ja sen järjestöt ovat konstitutiivinen osa pohjoismaista ja manner-eurooppalaista liberaalia demokratiaa, eivät parlamentaarisen majoritaarisen demokratian este, kuten nykyhallituksen kellokkaat tuntuvat ajattelevan ja päätyvän sitä kautta sivustahuutajan tapaan sellaisiin kategorisiin linjauksiin kuin "valtio pois kolmannelta sektorilta"
- että monesti liike on tärkeämpää kuin päämäärää, eli ehkä meitä kuitenkin hyödyttää sekin, että porukka touhuaa aktiivisena makunsa mukaisissa raittiusjärjestöissä, eikä eristäydy yksityisyyteensä.
Mutta vaikeaa tämä on. Kun katsoo, mitä järjestöjä hallitus esim. joululahjarahoillaan päättää tukea, niin vaikea olla ajattelematta, että valtion pitäisi kuitenkin pysyä poissa kolmannelta sektorilta, jos mukanaolon tapa on rahoittaa esimerkiksi avoimen naisvihamielisiä järjestöjä tai puljuja, joiden fokus on vähemmistöjen kiusaamisessa.

[urpiainen]

kansalaisyhteiskunta ja sen järjestöt ovat konstitutiivinen osa pohjoismaista ja manner-eurooppalaista liberaalia demokratiaa

Tulikin juuri sanottua https://yle.fi/a/74-20150656

[sivustahuutaja]

kansalaisyhteiskunta ja sen järjestöt ovat konstitutiivinen osa pohjoismaista ja manner-eurooppalaista liberaalia demokratiaa

Indeed. https://yle.fi/a/74-20150656

Nuo järjestöt voisivat ostaa markkinoilta metsää ja jättää sen kasvamaan. 1000 vuoden päästä olisi vähintään 1000 vuotista metsää.

[urpiainen]

- Koulutuksesta sitten taas samaa mieltä, vaikka olen ehkä eniten huolissani korkeakoulusektorista: Suomi on jäänyt massiivisesti jälkeen nuorten aikuisten korkeakoulutusasteessa.

Hyvä, että Murto lukee Kitinää. Toivottavasti Orpo kuuntelee sitä.

Kolumni | Suomen pitää palata koulutuksen suurvallaksi
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011111755.html

[sivustahuutaja]

^
Tuosta ei selvinnyt, oltaisiinko tarjomassa ilmaista tai subventoitua koulutusta ulkomaalaisille. Jos subventoidaan, niin tarvitaan erittäin huolellinen kustannus-hyöty-analyysi.

Olen aika varma, että saisimme enemmän hyötyä siitä, että käyttäisimme enemmän rahaa per suomalainen oppilas. Prioriteettina varhaiskasvatus ja peruskoulu, jossa täytyy syntyä oppimisen valmiudet. Toinen aste toimii, jos tulijoiden taso on hyvä. Korkeakouluissa voi aivan hyvin käyttää enemmän rahaa per opiskelija, jos lähtötasoa saadaan nostettua. Maksullisia ulkomaalaisia opiskelijoita voidaan ottaa tuohon päälle niin paljon kuin on halukkaita tulijoita, eli noin nolla kappaletta.

[Homeboy65]

Yksittäisten mittareiden tuijottamisen sijaan kannattaisi tutkia, mitkä tekijät tekevät supermaista superia.

Samaa mieltä. Mutta siis toki tiedämme vastauksen noin pääpiirteissään. Kannattaa olla
- vapaa markkinatalous, jolla luodaan vaurautta ja tarjotaan yksilölle mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja parantaa asemaansa
- vahva hyvinvointivaltio, jolla luodaan turvaverkkoja, tasataan hyvinvointia useammalle, ylläpidetään yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, ja torjutaan polarisoivaa luokkautumista, erityisesti ylisukupolvista sellaista
- vahva kansalaisyhteiskunta, jossa kolmas sektori tarjoaa vaikutusväyliä ja merkitystä
- vahva sivistysvaltio ja korkeatasoinen koulutus, jolla rakennetaan paitsi kestävän kasvun eväitä, myös rakennetaan yhteiskunnallista ja kognitiivista resilienssiä kaikenlaisia urpoiluja vastaan.

- Luottamus toisiin ihmisiin ja instituutioihin, vähäinen korruptio

[urpiainen]

Yksittäisten mittareiden tuijottamisen sijaan kannattaisi tutkia, mitkä tekijät tekevät supermaista superia.

Samaa mieltä. Mutta siis toki tiedämme vastauksen noin pääpiirteissään. Kannattaa olla
- vapaa markkinatalous, jolla luodaan vaurautta ja tarjotaan yksilölle mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja parantaa asemaansa
- vahva hyvinvointivaltio, jolla luodaan turvaverkkoja, tasataan hyvinvointia useammalle, ylläpidetään yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, ja torjutaan polarisoivaa luokkautumista, erityisesti ylisukupolvista sellaista
- vahva kansalaisyhteiskunta, jossa kolmas sektori tarjoaa vaikutusväyliä ja merkitystä
- vahva sivistysvaltio ja korkeatasoinen koulutus, jolla rakennetaan paitsi kestävän kasvun eväitä, myös rakennetaan yhteiskunnallista ja kognitiivista resilienssiä kaikenlaisia urpoiluja vastaan.

- Luottamus toisiin ihmisiin ja instituutioihin, vähäinen korruptio

Kyllä! Mietin itsekin, lisäisinkö nämä, vai ymmärtäisinkö ne ikään kuin muiden kohtien seurauksena.

[Homeboy65]

Suomi tekee tulonsiirtoja_enemmän_kuin_mikään_muu_maa_maailmassa ja moni (?) radikaali on sitä mieltä että hyvinvointivaltio on purettu.

[James Potkukelkka]

https://yle.fi/a/74-20151038

En oikein tiedä, mitä ajattelen tästä maksun perumisesta. Ehkä olisi ollut parempi, että ei olisi peruttu. Eihän diplomaattien tarvitse sakkoja kuitenkaan maksaa.

[urpiainen]

https://yle.fi/a/74-20151038

En oikein tiedä, mitä ajattelen tästä maksun perumisesta. Ehkä olisi ollut parempi, että ei olisi peruttu. Eihän diplomaattien tarvitse sakkoja kuitenkaan maksaa.

Mjoo, mutta onhan se silti ihan taiteilijakuvan mukaista, että perumisen syynä ei ole diplomaattistatus tai se, että pysäköijänä on maailmanpolitiikan ykkösnimi koko maailmassa, vaan se, että pysäköintipomo katsoi, että poliisi oli ohjannut ukrainalaiset pysäköimään tuohon, ja poliisi menee pysäköinninvalvonnan ohi hierarkiassa.

[urpiainen]

^
Tuosta ei selvinnyt, oltaisiinko tarjomassa ilmaista tai subventoitua koulutusta ulkomaalaisille. Jos subventoidaan, niin tarvitaan erittäin huolellinen kustannus-hyöty-analyysi.

Olen aika varma, että saisimme enemmän hyötyä siitä, että käyttäisimme enemmän rahaa per suomalainen oppilas. Prioriteettina varhaiskasvatus ja peruskoulu, jossa täytyy syntyä oppimisen valmiudet. Toinen aste toimii, jos tulijoiden taso on hyvä. Korkeakouluissa voi aivan hyvin käyttää enemmän rahaa per opiskelija, jos lähtötasoa saadaan nostettua. Maksullisia ulkomaalaisia opiskelijoita voidaan ottaa tuohon päälle niin paljon kuin on halukkaita tulijoita, eli noin nolla kappaletta.

Siis tällä hetkellä Suomi käyttää joku 20-30% vähemmän korkeakouluopiskelijaa kohden kuin vertailumaissa. Ja nyt pitäisi siis jollain aikavälillä lähes tuplata korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta, eli lisää resurssia varmaan tarvitaan, ettei jäädä laadussa liikaa jälkeen kilpailijamaista, ja laatu maksaa. Murrolla näyttääkin olevan tuossa sellainen virhe, että ajattelee suomalaisten korkeakouluopiskelijamäärien pienenevän ikäluokkien pienentyessä. Mutta jos siis koulutustason nostotavoitteessa pysytään, määrät eivät pienene.

Näin siis valtakunnan tasolla, alueellisesti toki on eroja. PKS:llä myös nuorten määrä kasvaa. Jossain pöndellä taas väki vähenee sitä vauhtia, että siellä ei kannata missään nimessä pitää nykyistä aloituspaikkamäärää, kun ei kannattaisi nytkään.

Mitä ulkomaisyen opiskelijoiden subventoinin h/k-analyysiin tulee, sitä toki tehdään. Yhden selvityksen mukaan (https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julka ... ta-arvosta) näyttäisi siltä, että ulkomaiset opsikelijat hyödyttävät Suomen taloutta vaikka vain 25 % jäisi Suomeen duuniin. EU:n ulkopuolelta tulevat opsikelijat jäävät Suomeen todennäköisemmin kun EU-tyypit.