Eduskuntavaalit 2023

[Bluntly]

Aikaisemmin olisin kai naureskellut, että data ja argumentit puuttu. Nyt kai ymmärtänyt, että se normaali. Ja alkoholi liuottanut pois kaiken tarvittavan, sivupersoonat vain huutelee "totuuksia".

Kaupungistuminen

Suomi sijalla 31 kaikista maailman maista urbaanin väestöprosentin ollessa 83,7%
Alapuolella esimerkiksi Saksa sijalla 51 prosentin ollessa 73,9% ja Romania sijalla 108 prosentin ollessa 52,8%


Jos olisit joskus matkustanut Euroopassa olisit nähnyt minkälaisia agraarimaita ne on vieläkin, varsinkin Idässä. Tosin Espaniastakin taitaa puolet olla melkein täysin asumatonta.

[urpiainen]

Kyse ei ole maanviljelystä vaan maaseutuvaltaisuudesta. Ja väljästä kaupunkirakenteesta.

Kyllä mun mielestä Homiella on pointti tuon väljän rakenteen kanssa. Esim. jo Ruotsissa taajamien keskimääräinen väestötiheys on yli tuplat Suomen taajamiin verrattuna: https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/vii ... oisistaan/

Ja tosiaan, jos matkailee Keski-Euroopassa jossain Tanskassa ja siitä etelään, niin maaseudun yhdyskuntarakenne on aika usein sellainen tiivis kylä, jonka ympärillä ovat kylän pellot. Kyläkeskittymä on tiivis, käveltävä kokonaisuus kauppoja, ravintoloita, asuinrakennuksia. Suomessa taas malli on yksi talo, peltoa, seuraava talo, peltoa jne. Tällä on varmaan syynsä maanomistusolojen historiassa ja missä lie. Ja kun sitten on rakennemuutoksen myötä rakennettu Suomessa niitä keskustaajamia, rakentuvat ne tyypillisesti automarkettien, parkkikenttien ja sen sellaisten automittakaavan ratkaisujen varaan. Eurooppalaista tiheyttä ei meinaa löytyä mistään.

[Bluntly]

Tietenkin persjönsterissä kasvaneena näen eron persjönsterillä ja maaseudulla, maaseutu on jotenkin ihmisen manipuloimaa aluetta. Vaikka Suomi onkin maailman hajautuneimmin asutettuja maita virallisesti niin suo jossa vain metsot nussii on laskennallisesti täysin turhaa laskea mukaan.

[Bluntly]

Olisi voinut pistää komediaankin:

Nyt puhuvat he, jotka eivät enää äänestä keskustaa, vaan perus­suomalaisia

”Viestintä on aivan surkeaa. Selasin TikTokia vaalien alla paljon ja keskustaa ei näkynyt siellä. Näkyvin somen käyttäjä keskustassa oli Paavo Väyrynen... Tämä kertoo puolueen viestinnän osaamisesta paljon. Perussuomalaiset viestivät normaalien suomalaisten arkielämää koskettavista asioista.”

[James Potkukelkka]

Kyse ei ole maanviljelystä vaan maaseutuvaltaisuudesta. Ja väljästä kaupunkirakenteesta.

Kyllä mun mielestä Homiella on pointti tuon väljän rakenteen kanssa. Esim. jo Ruotsissa taajamien keskimääräinen väestötiheys on yli tuplat Suomen taajamiin verrattuna: https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/vii ... oisistaan/

Ja tosiaan, jos matkailee Keski-Euroopassa jossain Tanskassa ja siitä etelään, niin maaseudun yhdyskuntarakenne on aika usein sellainen tiivis kylä, jonka ympärillä ovat kylän pellot. Kyläkeskittymä on tiivis, käveltävä kokonaisuus kauppoja, ravintoloita, asuinrakennuksia. Suomessa taas malli on yksi talo, peltoa, seuraava talo, peltoa jne. Tällä on varmaan syynsä maanomistusolojen historiassa ja missä lie. Ja kun sitten on rakennemuutoksen myötä rakennettu Suomessa niitä keskustaajamia, rakentuvat ne tyypillisesti automarkettien, parkkikenttien ja sen sellaisten automittakaavan ratkaisujen varaan. Eurooppalaista tiheyttä ei meinaa löytyä mistään.

Keskustelua ei varmastikaan kannata jatkaa pidemmälle ennenkuin osapuolet kertovat, mitä tarkoittavat "maaseutuvaltaisuudella". Ilmeisesti jotkut tarkoittavat sillä harvaa asutusta, toiset elinkeinorakennetta. Lienee riidatonta, että Suomi on harvaan asuttu.

Omasta mielestäni suo tai metsä ei ole sama asia kuin maaseutu.

Onko Kanada (väestötiheys alle 4/km2) huomattavasti Suomea (16 as/km2) maaseutumaisempi?

[sivustahuutaja]

^
Eihän maaseutuvaltaisuus voi tarkoittaa harvaan asuttua. Ei esim. Australia ole maaseutuvaltainen, vaikka siellä on alhaisempi väestöntiheys kuin Suomessa.

Maaseutuvaltainen viittaa joko maaseudulla asuvien ihmisten määrään tai maatalouskäytössä olevan maan osuuteen. Maatalouteen termi ei viittaa, koska se olisi maatalousvaltainen eikä maaseutuvaltainen. Suomessa peltoa on hyvin vähän, joten sillä perusteella emme ole maaseutuvaltainen. Jäljelle jää maaseudulla asuvien ihmisten määrä. Paras indikaattori tuota on varmaankin haja-asutusalueilla asuvien ihmisten määrä: n. 17%.

Alankomaita ja Tanskaa moni hehkuttaa tiheästi rakennettuna ihanteena. Meidänkin kuulemma pitäisi rakentaa lisää kerrostaloja tiheyden kasvattamiseksi. Kuitenkin noissa maissa asutaan harvemmin kerrostaloissa kuin meillä, vaikka väestöntiheys on ihan eri luokkaa:

[urpiainen]

Kyse ei ole maanviljelystä vaan maaseutuvaltaisuudesta. Ja väljästä kaupunkirakenteesta.

Kyllä mun mielestä Homiella on pointti tuon väljän rakenteen kanssa. Esim. jo Ruotsissa taajamien keskimääräinen väestötiheys on yli tuplat Suomen taajamiin verrattuna: https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/vii ... oisistaan/

Ja tosiaan, jos matkailee Keski-Euroopassa jossain Tanskassa ja siitä etelään, niin maaseudun yhdyskuntarakenne on aika usein sellainen tiivis kylä, jonka ympärillä ovat kylän pellot. Kyläkeskittymä on tiivis, käveltävä kokonaisuus kauppoja, ravintoloita, asuinrakennuksia. Suomessa taas malli on yksi talo, peltoa, seuraava talo, peltoa jne. Tällä on varmaan syynsä maanomistusolojen historiassa ja missä lie. Ja kun sitten on rakennemuutoksen myötä rakennettu Suomessa niitä keskustaajamia, rakentuvat ne tyypillisesti automarkettien, parkkikenttien ja sen sellaisten automittakaavan ratkaisujen varaan. Eurooppalaista tiheyttä ei meinaa löytyä mistään.

Keskustelua ei varmastikaan kannata jatkaa pidemmälle ennenkuin osapuolet kertovat, mitä tarkoittavat "maaseutuvaltaisuudella". Ilmeisesti jotkut tarkoittavat sillä harvaa asutusta, toiset elinkeinorakennetta. Lienee riidatonta, että Suomi on harvaan asuttu.

Omasta mielestäni suo tai metsä ei ole sama asia kuin maaseutu.

Onko Kanada (väestötiheys alle 4/km2) huomattavasti Suomea (16 as/km2) maaseutumaisempi?

Mun mielestä säkin sotket asioita. Toki Homien alkuperäinen sanoittaminen oli lepsua ja vaihtoi sisältöä lennosta, mutta niin myös Bluntlyn siirtymä maatalouselinkeinoon, ja sitten vielä B:n ja sun puheet metsäatä ja suosta. Yhdyskuntarakenteen luonne on tässä keskeistä. Kiinnostavat havainnot ovat siis seuraavat.

1. Suomi on tosi urbanisoitunut maa. Kv-vertailussa huikean korkea prosentti väestöstä asuu taajamissa eikä maaseudulla (saati sitten metsissä ja soilla). Suomi ei ole tässä mielessä maaseutuvaltainen maa.

2. Toki Suomi on ehkä maaseutuvaltainen maa, tai ainakin metsä- tai suovaltainen maa, jos tarkastellaan pinta-alaa. Tämä on mielenkiinnotonta, kuten tuollaiset Kanada- ja Australiavertailut korostavat (tai vaikka Tanska, jos lasketaan Grönlanti mukaan).

3. Homien pointin kannalta (tai jos sellaista ei ole, ketjun innoittaman yleisen ymmärryksen lisäämisen kannalta) rajataan siis tarkastelu taajamiin. Rajataan siis pois maaseutu (koska siellä ei asu juuri ketään) ja maaseutuakin erämaisemmat suot ja metsät, tai siis Suomen oloissa puupellot (koska siellä ei asu ketään). Tarkastellaan siis vain taajamia.

4. Suomalaiset taajamat eroavat yhdyskuntarakenteeltaan tosi paljon eurooppalaisista. Jo Ruotsin taajamien väestöntiheys on yli kaksinkertainen Suomen taajamien väestöntiheyteen verrattuna. Tämä koskee sekä pieniä kylämäisiä taajamia, pikkukaupunkeja ja pääkaupunkiseutuja. Asia korostuu, kun matkailee Euroopassa. Yhdyskuntarakenteen malli on tiiviitä kyliä ja niiden välissä peltoa. Suomen rakenteen malli on yksittäisiä taloja ja niiden välissä peltoa. Sama koskee kaupunkeja pienistä suuriin. Niiden väestöntiheys on todella matala eurooppalaisiin vertailukohtaisiin verrattuna. Tämä ei selity kuhmottumisella, eli että kaupungin pinta-ala itsessään vain on valtava laskien keskimääräistä väestöntiheyttä. Havainto säilyy, jos tarkastelemme pelkästään niitä keskustaajamia. Tällä poikkeuksellisen löysällä yhdyskuntarakenteella voisi ajatella olevan kausaaliyhteys (johonkin suuntaan, tai yhteinen syy) elinkeino- ja palvelurakenteeseen ja niihin liittyvään kulttuuriin (ehkä Homien pointti?).

5. Suomi on poikkeuksellisen urbanisoitunut maa. Väestö on muuttanut maaseudulta taajamiin. Mutta suomalainen kaupungistuminen (taajamaistuminen) on vähän omalaatuista eurooppalaisessa vertailussa: meillä ei ole tiiviitä keskittymiä.

[James Potkukelkka]

Ja tosiaan, jos matkailee Keski-Euroopassa jossain Tanskassa ja siitä etelään, niin maaseudun yhdyskuntarakenne on aika usein sellainen tiivis kylä, jonka ympärillä ovat kylän pellot. Kyläkeskittymä on tiivis, käveltävä kokonaisuus kauppoja, ravintoloita, asuinrakennuksia. Suomessa taas malli on yksi talo, peltoa, seuraava talo, peltoa jne. Tällä on varmaan syynsä maanomistusolojen historiassa ja missä lie. Ja kun sitten on rakennemuutoksen myötä rakennettu Suomessa niitä keskustaajamia, rakentuvat ne tyypillisesti automarkettien, parkkikenttien ja sen sellaisten automittakaavan ratkaisujen varaan. Eurooppalaista tiheyttä ei meinaa löytyä mistään.

En tiellä, onko Isojaolla jotain osuutta. Se ei ainakaan selitä Suomen ja Ruotsin eroa, kun oltiin samaa maata.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Isojako#Vaikutukset

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyl%C3%A4tontti

[urpiainen]

Ja tosiaan, jos matkailee Keski-Euroopassa jossain Tanskassa ja siitä etelään, niin maaseudun yhdyskuntarakenne on aika usein sellainen tiivis kylä, jonka ympärillä ovat kylän pellot. Kyläkeskittymä on tiivis, käveltävä kokonaisuus kauppoja, ravintoloita, asuinrakennuksia. Suomessa taas malli on yksi talo, peltoa, seuraava talo, peltoa jne. Tällä on varmaan syynsä maanomistusolojen historiassa ja missä lie. Ja kun sitten on rakennemuutoksen myötä rakennettu Suomessa niitä keskustaajamia, rakentuvat ne tyypillisesti automarkettien, parkkikenttien ja sen sellaisten automittakaavan ratkaisujen varaan. Eurooppalaista tiheyttä ei meinaa löytyä mistään.

En tiellä, onko Isojaolla jotain osuutta. Se ei ainakaan selitä Suomen ja Ruotsin eroa, kun oltiin samaa maata.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Isojako#Vaikutukset

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyl%C3%A4tontti

Mä luulen, että juuri tuosta on kyse. En tiedä, miksi Ruotsissa kehitys on ollut ainakin lopputulokseltaan toisenlaista sittemmin. Ehkä kyse on vain siitä, että ruotsalaisia on enemmän, ja ne kaikki ovat pakkautuneet Suomen eteläisimmän leveysasteen eteläpuolelle?

Kuten tuossa lainaamassasi kohdassa kirjoitankin, mielessäni oli nimenomaan tanskalainen ja eurooppalainen malli erotuksena Ruotsin mallista. Tämä on tietysti vain anekdootti, mutta oli jotenkin avartavaa takavuosina vierailla tanskalaisen ystäväni lapsuudenkodissa. Hän on kotoisin viljelyä aktiivisesti harjoittavalta maatilalta jostain Jyllannin pöndeltä (en enää muista kylän nimeä). Sivistymättömyyttäni odotin tietysti sellaista suomalaista maaseututilannetta, jossa yksinäinen maatalo seisoisi keskellä viljavainioita. Sen sijaan ajoimme mitä viehettävimpään, vanhaan ja tiiviiseen kylään, jossa oli aika hyvä palvelurakenne ja kaikkea. Oli yllätys, jos vertaan suomalaisissa maalais"kylissä" asuviin sukulaisiini.

[Ylermi Ylihankala]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6 ... f1f173da3e

En ymmärrä koko juttua, koska tuohan on luokkaa nobrainer. Miksi Liike Nytiä eli Harkimoa haluttaisiin alunperinkään hallitukseen? MIksi yhden miehen orkesterille pitäisi suoda oikeus hankaloittaa neuvotteluja? Ei kai yksi lisäpaikka nyt niin tärkeä voi olla?

[Homeboy65]

Aikaisemmin olisin kai naureskellut, että data ja argumentit puuttu. Nyt kai ymmärtänyt, että se normaali. Ja alkoholi liuottanut pois kaiken tarvittavan, sivupersoonat vain huutelee "totuuksia".

Kaupungistuminen

Suomi sijalla 31 kaikista maailman maista urbaanin väestöprosentin ollessa 83,7%
Alapuolella esimerkiksi Saksa sijalla 51 prosentin ollessa 73,9% ja Romania sijalla 108 prosentin ollessa 52,8%


Jos olisit joskus matkustanut Euroopassa olisit nähnyt minkälaisia agraarimaita ne on vieläkin, varsinkin Idässä. Tosin Espaniastakin taitaa puolet olla melkein täysin asumatonta.

Siis kärsivällisesti...
Kyse on ennen kaikkea kaupungin ja maaseudun MÄÄRITELMISTÄ. Suomessa määritellään kaupungeiksi sellaiset alueet - pienet taajamat tms. - jotka muualla Euroopassa määritellään maaseuduksi. Ja aivan oikein määritellään.

Tätähän HS:n pilapiirtäjä Kari Suomalainen irvaili aikoinaan. Eli "Junttilan taajamat" muuttuivat "Junttilan kaupungeiksi" - ja saivat sitten yhteiskunnan tukia, paremman imagon jne. Puhdasta semantiikkaa. Ei maaseutu muutu kaupungiksi sillä että sitä kutsutaan kaupungiksi. Jos osoitan omenaa ja sanon "Tuo on päärynä" se ei muutu päärynäksi.

Tätähän Osmo Soininvaarakin totesi vähän aikaa sitten. Eli Suomi on Euroopan maaseutuvaltaisin maa.

[Vagabondo]

Mä luulen, että juuri tuosta on kyse. En tiedä, miksi Ruotsissa kehitys on ollut ainakin lopputulokseltaan toisenlaista sittemmin. Ehkä kyse on vain siitä, että ruotsalaisia on enemmän, ja ne kaikki ovat pakkautuneet Suomen eteläisimmän leveysasteen eteläpuolelle?

Kuten tuossa lainaamassasi kohdassa kirjoitankin, mielessäni oli nimenomaan tanskalainen ja eurooppalainen malli erotuksena Ruotsin mallista. Tämä on tietysti vain anekdootti, mutta oli jotenkin avartavaa takavuosina vierailla tanskalaisen ystäväni lapsuudenkodissa. Hän on kotoisin viljelyä aktiivisesti harjoittavalta maatilalta jostain Jyllannin pöndeltä (en enää muista kylän nimeä). Sivistymättömyyttäni odotin tietysti sellaista suomalaista maaseututilannetta, jossa yksinäinen maatalo seisoisi keskellä viljavainioita. Sen sijaan ajoimme mitä viehettävimpään, vanhaan ja tiiviiseen kylään, jossa oli aika hyvä palvelurakenne ja kaikkea. Oli yllätys, jos vertaan suomalaisissa maalais"kylissä" asuviin sukulaisiini.

Sodanjälkeisen pulakauden perässä Suomesta tuhottiin kaikki pienimuotoinen palvelu. Kaikki kaupallinen toiminta keskittyi isoihin yksiköihin niin tuotannon ja kuin myynninkin osalta, kun ihmiset pyrkivät ostamaan mahdollisimman halvalla. Hävisi pienet leipomot, panimot, lihaliikkeet ja kaikki vastaavat. Toiminta keskittyi muutamiin isoihin merkkeihin jotka puskivat marketteihin halpaa bulkkia. Samassa tuhoutui sitten pienet paikalliset kaupat. Nämä on nyt 2000 luvulla elintason nousun myötä pikkuhiljaa syntymässä uudelleen, mutta luonnollisesti kehitys tulee kaupunkien kautta. On kuitenkin havaittavissa, että tämä kehitys valuu myös pienempiin taajamiin pikkuhiljaa.

Nykytilanne siis johtuu ennen muuta sivistyksen, kulttuurin ja varallisuuden puutteesta. Suomi oli pitkään mettäläisten köyhä maa euroopan perukoilla ennen teollistumisen tarjoamaa tuottavuusloikkaa.

[sivustahuutaja]

^
Pikkuliikkeiden kuolemaan on useita syitä:
- palvelu on suomessa verotuksen takia niin kallista, ettei meillä ole varaa ostaa tiskin takana seisovalta ihmiseltä
- meillä äidit käyvät töissä, eikä heillä ole aikaa kerätä ostoksia pitkin kaupunkia
- asutus on harvaa, jolloin kaupassa käydään autolla => helppoa asioida isossa yksikössä, josta saa edullisesti kaiken tarvittavan

Olen skeptinen pikkuliikkeiden uudelle tulemiselle. Nettikaupan ja wolttauksen yleistyessä pidän aika epätodennäköisenä, että jengi jaksaisi keräillä ostoksiaan putiikeista. Kauppahallien kohtalo kertoo aika hyvin, että että niitä ostoksia ei jakseta keräillä edes saman katon alta.

Väitän, että ruuan nettikaupan kehittyminen tulee tappamaan nämä uudet ruokaputiikit. Pakkaaminen ja tuotekuvaukset kehittyvät, jonka jälkeen sen lihan tai kalan voi ostaa verkosta kätevämmin kuin putiikista. Tällä hetkellä pienten erien vieminen verkkoon on vielä liian hankalaa, jotta ostotapahtuma olisi miellyttävä.

[Vagabondo]

Olen skeptinen pikkuliikkeiden uudelle tulemiselle. Nettikaupan ja wolttauksen yleistyessä pidän aika epätodennäköisenä, että jengi jaksaisi keräillä ostoksiaan putiikeista. Kauppahallien kohtalo kertoo aika hyvin, että että niitä ostoksia ei jakseta keräillä edes saman katon alta.

Juu, sä lähestyit vähän eri kulmasta tätä ajatusta kuin minä. Mä tarkoitin enemmän tätä artisaanituotteiden nousua. Pienpanimooluita, gelatoja, pieniä leipomoita ja muuta tälläistä.

Lisäksi Espoossa ainakin tuntuu shop in shop -konseptit olevan nousussa ja lippulaivan uudessa K marketista löytyy makulihan lihatiski ja Maxin kalan kalatisti. Että ei mennä siihen perinteiseen systeemiin, vaan kilpaillaan palvelua rakentamalla saman liiketilan alle.

Aina on ne jotka ostaa joko halvinta tai helpointa eikä niiden varassa mitään tälläisiä palvelujuttuja pyöritetä. Oleellista on se minkä verran löytyy palvelua arvostavia ja kuinka niillä riittää ostovoimaa paikallisten tuotteiden ja palveluiden ylläpitämiseen.

[urpiainen]

Kyse on ennen kaikkea kaupungin ja maaseudun MÄÄRITELMISTÄ. Suomessa määritellään kaupungeiksi sellaiset alueet - pienet taajamat tms. - jotka muualla Euroopassa määritellään maaseuduksi. Ja aivan oikein määritellään.

Oletko sä nyt ihan varma, että esim EU:n urbanisaatiota käsittelevät tilastot ovat pielessä näin ilmeisellä tavalla? Voivat ne toki olla, mutta vähän erikoiselta se kuulostaisi. Uskon enemmän tuohon omaan tulkintaani, jonka mukaan suomalaiset taajamat toteuttavat taajaman yhdyskuntarakennetta vähän epä-eurooppalaisella tavalla. Mutta jos Tanskassa olisi samanlaisia taajamia, niin taajamiksi ne EU:ssa tilastoitaisiin.

[Homeboy65]

Kyse on ennen kaikkea kaupungin ja maaseudun MÄÄRITELMISTÄ. Suomessa määritellään kaupungeiksi sellaiset alueet - pienet taajamat tms. - jotka muualla Euroopassa määritellään maaseuduksi. Ja aivan oikein määritellään.

Oletko sä nyt ihan varma, että esim EU:n urbanisaatiota käsittelevät tilastot ovat pielessä näin ilmeisellä tavalla? Voivat ne toki olla, mutta vähän erikoiselta se kuulostaisi. Uskon enemmän tuohon omaan tulkintaani, jonka mukaan suomalaiset taajamat toteuttavat taajaman yhdyskuntarakennetta vähän epä-eurooppalaisella tavalla. Mutta jos Tanskassa olisi samanlaisia taajamia, niin taajamiksi ne EU:ssa tilastoitaisiin.

No en ole täysin varma.

[sivustahuutaja]

Olen skeptinen pikkuliikkeiden uudelle tulemiselle. Nettikaupan ja wolttauksen yleistyessä pidän aika epätodennäköisenä, että jengi jaksaisi keräillä ostoksiaan putiikeista. Kauppahallien kohtalo kertoo aika hyvin, että että niitä ostoksia ei jakseta keräillä edes saman katon alta.

Juu, sä lähestyit vähän eri kulmasta tätä ajatusta kuin minä. Mä tarkoitin enemmän tätä artisaanituotteiden nousua. Pienpanimooluita, gelatoja, pieniä leipomoita ja muuta tälläistä.

Tuollaiset tuotteet kyllä tulevat juu yleistymään nykyisestäkin, olettaen, että elintaso muuten jatkaa nousuaan. Putiikkijakeluun en usko, mutta olemassaolevat liikkeet ja nettikaupat kehittävät logistiikkaansa koko ajan ja artesaanituotteet ovat hyvä tapa erottua ja tehdä lisämyyntiä.

[urpiainen]

Vähän hankalaa on Orpolla, kun klovnikavalkadi alkaa pistää sirkusta pystyyn jo ennen hallitusneuvotteluita. Tee tuollaisten kanssa nyt sitten hallitusta vaikeina aikoina.

Tää oli varmaan multa virhearvio. Tai siis ajattelin, että kokoomus pelkäisi turbulenssia, kun klovnikavalkadi alkaa sekoilemaan hallitusvastuussa.

Ilmeisesti monet kokkarit ajattelevat, että melkein suurin motivaatiotekijä pääkallokoppalakin kasaamiseen on edelleen se Stubbin aikanaan toistelema doktriini, että kasvavat populistipuolueet tulee halata kuoliaaksi. Ajattelevat, että jos persuja ei nyt oteta hallitukseen, neljän vuoden kuluttua ollaan oikeasti pulassa. Ja tästä näkökulmasta olisi parasta, jos sirkus tosiaan menisi sellaiseksi sekoiluksi, että lähtisivät itse hallituksesta ennen kauden päätöstä. Silloin voitaisiin sanoa, että Soinin persut saivat yrittää hallitusvastuuta, ja nyt myös natsipersut saivat, mutta kumpikaan ei kykene. Eli sekoilu vaan kybälle, ei kokkarit sitä pelkää, vaan vähän toivovatkin.

Ja kai tämä tarkoittaa sitä, että pääkallokoppalakin todennäköisyys on just nyt tosi korkea. Aika moista kyllä. Jumalalle vaan kiitos terrori-iskuista ja kirkko oikeuteen, kun ovat lainanneet tilojansa homostelun siunaamiseen. En kyllä itse lähtisi helposti halailemaan edes ketunhäntä kainalossa.

[sivustahuutaja]

^ Eikös tässä nyt ole kyse myös siitä, että demareilla ei näytä olevan kiinnostusta neuvotella? Jos diiliä lähdetään hakemaan asenteella "Ei me haluta kokkarien kanssa hallitukseen, eikä ne varmasti halua persujen kanssa mennä", niin aika heikkoa on.

[Homeboy65]

Pari hajahuomiota työttömyydestä.
On vähän falskia väittää että mamut vievät suomalaisten työpaikat koska työn määrä ei ole kansantaloudessa vakio.
Joillakin alueilla yrityksillä on rekrytöintivaikeuksia vaikka työttämyys on ko. alueilla korkea. Syynä on usein ammattitaidon puute. Eri asia olisi jos työelämässä ei järjestään tarvittaisi mitään koulutusta.

[James Potkukelkka]

EI. Syynä on se, että monia ei miellytä ajatus henkisesti ja fyysisesti raskaasta ja kuluttavasta työstä huonolla palkalla.

[Homeboy65]

EI. Syynä on se, että monia ei miellytä ajatus henkisesti ja fyysisesti raskaasta ja kuluttavasta työstä huonolla palkalla.

Ei. Nykyään duunit joihin ei tarvita mitään koulutusta ovat radikaalisti vähentyneet. Oletko eri mieltä? Eivät kokonaan loppuneet kuitenkaan.
Ja edelleen. Jos joku ei halua tehdä mitä tahansa työtä millä tahansa palkalla hän ei välttämätä ole työnvieroksuja.
Minä haen töitä. Tuolta www.duunitori.fi tulee hakusanojeni perusteella työpaikkailmoja mailiini, teen myös ns. avoimia hakemuksia.
Vastikkeellinen sos.turva on myös Mitä enemmän teetetään ilmaista työtä, sitä vähemmän halutaan maksaa oikeita palkkoja. Em. juttu vastaa tietysti kansanpsykologista rahateoriaa: raha on niukkuushyödyke, sen eteen täytyy tehdä jotain...

[sivustahuutaja]

Minkäköhän takia Marin tekee perusssuomalaista politiikkaa? Onko tässä nyt joku ego-hommeli kyseessä? Jos demarit haluaisivat aidosti rajoittaa persujen valtaa, niin he ehdottaisivat Orpolle jotain diiliä. Nostamalla kädet pystyyn demarit petaavat persujen tietä.

[James Potkukelkka]

^

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e ... a9949b993b

Ehkä Marin kertakaikkiaan on liian vasemmistolainen tekemään mitään myönnytyksiä.

[Ylermi Ylihankala]

^

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e ... a9949b993b

Ehkä Marin kertakaikkiaan on liian vasemmistolainen tekemään mitään myönnytyksiä.

IMHO tässä yhdistyvät Marinin suorapuheisuus ja vallitseva tilanne. Hän on närkästynyt siitä, että oma puolue ei viehätä "edes valomerkin jälkeen" hallituskumppania.