Kitinä

Maaseudun tulevaisuus kertoi tästä

Koskahan ruoka on niin halpaa ettei sitä kannata viljellä/kasvattaa? Tuotantokustannukset nousee ja ruoka halpenee? Does not compute.

Niinpä. Kun olin lapsi, pienmaitotila jossa oli n. 50 lypsävää, oli kannattava. Kun olin nuori aikuinen, kannattavuusraja oli n. 80 lypsävää + nuorkarja, jos maanvilljelijällä oli maata omaan heinäntuotantoon. Nyt satapäinen karja ei riitä kannattavuuteen, vaan lähiseudullekin suunnitellaan kolmen viljelijän yhteistoimesta ensin 400 eläintä sisältävää kompleksia, joka nostettaisiin kuuteensataan lypsävään ensimmäisten vuosien jälkeen. Oikeasti - 600 lypsävää + hiehot + nuorkarja, tarkoittaa tuhatta lehmää tontilla. Ja kun samaan aikaan on ollut huutava lomittajapula jo vuosikausia, MITEN tuollainen yksikkö hoidettaisiin eläinystävällisesti kolmen viljelijän toimesta, vaikka olisikin perheenjäseniä välillä apuna? Ei mahdu tämä mun kaaliin.

Meidän länsimaalaisten suurimpia ongelmia ruoan suhteen on joidenkin raaka-aineiden jatkuva, TUETTU ylituotanto (esim. maissi Yhdysvalloissa, vehnä Ukrainassa, palmyöljy kaukoidässä sekä etelä-Amerikan valtioissa jne), jota sitten kiintiökaupataan Eurooppaan alihinnalla joka ei kata tuotantokustannuksia. Ultraprosessoitua ruokaa ylituotantomääristä saa tehtyä, joka ei ole hyväksi ihmiselimistölle, ei ilmastolle (järjettömät rahtipäästöt), eikä taloudelle sen aiheuttamien suorien haittavaikutuskustannusten nousun vuoksi (elintasosairaudet lähinnä). Niin kauan, kun meillä pyörii maatalouden tukeminen nykymittakaavassa, meillä on vääristyneet kulurakenteet ja vääristynyt tuotantomalli.

Mielestäni on ihan okei, ettei Suomessa voi viljellä kaikkia maailman viljoja tai hedelmiä, ja ihan okei ettei esim. pohjois-Suomessa tuettaisi viljanviljelyä koska sadoista n. 1/3 epäonnistuu aina sääolosuhteiden vuoksi. Sinne voisi tukea heinänviljelyä, sillä heinästä on krooninen pula ympäri Eurooppaa tuotanto- ja harraste-eläimien lisäännyttyä.

Lidlissä ruoka on edelleen halpaa. Ylipäänsä ruoasta säästäminen on helppoa. Ei tarvitse olla mestarikokki, ei tarvitse juosta 8 tuntia päivässä tarjousten perässä tms. Riittää kun katsoo missä kaupoissa käy, vertailee hintoja, miettii erilaisia ruokakombinaatioita, käyttää tarjouksia hyväkseen jne.

Mistä tässä edes lähtisi liikkeelle. Homien jutusta tietekin, koska se on helpoin. Hän ajattelee oman pienen elinpiirinsä sisältä. (Edit: poistin huonon neuvon.)

Niba on varmaan sisällä asiassa, mutta ulosannista on toisinaan vaikea sanoa, missä mennään.

nokkaelain kirjoitti: ↑18.07.2023 12:49 Mistä tässä edes lähtisi liikkeelle. Homien jutusta tietekin, koska se on helpoin. Hän ajattelee oman pienen elinpiirinsä sisältä. Ps. isommissa marketeissa joihin aivan hyvin pääsisit, säästäisi joskus ruossa paljonkin.

Niba on varmaan sisällä asiassa, mutta ulosannista on toisinaan vaikea sanoa, missä mennään.

"Oman pienen elinpiirinsä sisältä"?
Eikös tuo Lidlin halvat hinnat ja helppous säästää ruokamenoissa ole aivan YLEISIÄ juttuja? Haloo?

Homeboy65 kirjoitti: ↑18.07.2023 12:53 "Oman pienen elinpiirinsä sisältä"?
Eikös tuo Lidlin halvat hinnat ja helppous säästää ruokamenoissa ole aivan YLEISIÄ juttuja? Haloo?

Haloo: otsikosta huolimatta Niba mitä ilmeisemmin haki ajatuksia ruoan tuotannosta alustuksen perusteella.

nokkaelain kirjoitti: ↑18.07.2023 12:56

Homeboy65 kirjoitti: ↑18.07.2023 12:53 "Oman pienen elinpiirinsä sisältä"?
Eikös tuo Lidlin halvat hinnat ja helppous säästää ruokamenoissa ole aivan YLEISIÄ juttuja? Haloo?

Haloo: otsikosta huolimatta Niba mitä ilmeisemmin haki ajatuksia ruoan tuotannosta alustuksen perusteella.

OK.

Kerberos I kirjoitti: ↑18.07.2023 6:53

Kuulostaa siltä että olet asiantuntevampi asiassa. Isoisäni oli sodassa veljineen. Isoisoisäni sai palan maata kuten evakotkin, kun työantajan maat jaettiin. 50-luvulla riitti että oli muutama lehmä ja peltoa.

nokkaelain kirjoitti: ↑18.07.2023 13:12

Kerberos I kirjoitti: ↑18.07.2023 6:53

Kuulostaa siltä että olet asiantuntevampi asiassa. Isoisäni oli sodassa veljineen. Isoisoisäni sai palan maata kuten evakotkin, kun työantajan maat jaettiin. 50-luvulla riitti että oli muutama lehmä ja peltoa.

Juu, omavaraistaloudesta on tultu ääripäähän, kun kärjistetysti kaupunkilaislapset pelkäävät hyttysiä, eivätkä enää tunnista vuohta. Monelle peruna on vain ranskalainen uppopaistettu prosessituote, ja 'hyi' keitettynä. Kuoret päälle, eivätkä skidit tiedä mitä se on!

Kerberos I kirjoitti: ↑18.07.2023 18:34 Juu, omavaraistaloudesta on tultu ääripäähän, kun kärjistetysti kaupunkilaislapset pelkäävät hyttysiä, eivätkä enää tunnista vuohta. Monelle peruna on vain ranskalainen uppopaistettu prosessituote, ja 'hyi' keitettynä. Kuoret päälle, eivätkä skidit tiedä mitä se on!

Kitinässäkin huomaa vieraantuneisuuden. Ja toki olen itsekin ehtinyt vieraantua. On usein vaikea tajuta, että omien vanhempien lapsuudessa kuljettiin hevosellla.

Hyttyset itse asiassa aiheuttavat itselleni toisinaan isoja paukamia, joiden paraneminen voi kestää viikkoja. Paikassa jossa vietin ekat 4 vuotta, oli kuitenkin ehkä eniten hyttysiä Suomessa.

nokkaelain kirjoitti: ↑18.07.2023 20:00 Hyttyset itse asiassa aiheuttavat itselleni toisinaan isoja paukamia, joiden paraneminen voi kestää viikkoja. Paikassa jossa vietin ekat 4 vuotta, oli kuitenkin ehkä eniten hyttysiä Suomessa.

Mmm, hyttys-allergia on minullakin. Ne on jopa vieneet sairaalahoitoon kymmenisen vuotta sitten, kun pelkästään jaloissa polvista alaspäin oli yhteensä yli 200 pistosta, muu kroppa siihen päälle vielä. Luulen, että lapsuusaikaan nähden myös hyttysten määrä on lisääntynyt, ja lajikkeet muuttuneet.

Suosittelen alkuun lukemaan Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut, jos on vieraantunut ruuantuotannosta Suomessa. Kirja on vuodelta 2013, mutta tuskinpa tavat ja maataloustuet ovat kovin radikaalisti kymmenessä vuodessa muuttuneet. Ilman tukia maatalous ei Suomessa tuota, joten edes jonkinlaisen omavaraisuuden nimissä on hyvä että tuetaan. Sitä, miten tuet ohjataan, voisi miettiä.

Kirja ei nimestään huolimatta ole mikään vegaanihippikirja eikä siinä tuomita lihansyöntiä eikä -syöjiä, vaan se on kiihkoton ja asiallinen.

Itse olen varttunut kaupungissa, mutta kesät vietettiin maalla. Pitkäaikainen vakimökki, jossa asuimme, oli läheisen maatilan omistama. On nähty pientilatoimintaa ja oltu mukana heinätöissä ja navetassa. Enkä nukkunut bilsantunneillakaan, koska oli eräs lempiaineeni.

Nykyään asun böndellä enkä tunnista itseäni tuosta vieraantuneisuuskuvauksesta. Muista ihmisistä en tiedä, että luulevatko että lehmät kasvaa pakastealtaassa valmiiksi paloiteltuna jne.

Osa luulee. Eivätkä lapset uskalla lähestyä maatilan tuotantoeläimiä, koska heidän vanhempiensa suhtautuminen on hysteeristä. Surullista nähtävää.

Noiden tukien suhteen kirjoitinkin jo ylhäällä, että ollaan menty perse edellä puuhun. Kun maailmassa tuetaan vientiverohelpotuksien jättituottajien tavarantuontia Eurooppaan, ei oma kasvatus- ja viljelytyö ole missään määrin kannattavaa. Näitä tukihimmeleitä, jotka palvelevat vain suurvaltoja, pitäisi asteittain purkaa jotta koko Euroopan alueella olisi järkevä tuottaa itse edes jotain vähän kevennetyllä maataloustukipolitiikalla.

Kreitsu kirjoitti: ↑19.07.2023 9:52 Suosittelen alkuun lukemaan Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut, jos on vieraantunut ruuantuotannosta Suomessa. Kirja on vuodelta 2013, mutta tuskinpa tavat ja maataloustuet ovat kovin radikaalisti kymmenessä vuodessa muuttuneet. Ilman tukia maatalous ei Suomessa tuota, joten edes jonkinlaisen omavaraisuuden nimissä on hyvä että tuetaan. Sitä, miten tuet ohjataan, voisi miettiä.

Toisaalta esim. peltomaan hinta seuraa tukia, eli pienemmillä tuilla peltoa saisi lähes ilmaiseksi, jolloin viljely voisi olla yhtä kannattavaa kuin nyt.