Tämä aihe ei mielestäni kuulu paskanjauhantaan..
Ann kirjoitti:Näin jälkikäteen olisi ollut mukavaa jos kummit olisivat aikoinaan ottaneet asiakseen koota elämäni "kohokohdat" jonkinsortin koosteeksi. Sellainen eräänlainen lapsuus- ja nuoruusvuosien "vauvakirja", jota voisi sitten aikuisena selailla.
Tämä on mielestäni hyvä idea, ainakin silloin jos ei ole lapsen vanhemmat itse aktiivisia keräilemään näitä mistoja kansien väliin, kuten itselläni on ollut ja muutamalla muullakin tähän ketjuu jo aikaisemmin kirjoittaneella.
Perinteisiä kaiketi ovat kummilusikat, kaiverrettavat valokuvakehykset ja pankit.
Mielestäni mukavia ideoita ovat myös sellaset erilaiset setit mitä kultasepät myyvät missä on paikka ekalle hampaalle ja/tai hiuskiehkuralle ja/tai kastetodistukselle tms.
Itselläni on 3 kummilasta, kahdelle olen ostanut kehykset ja yhdelle lusikan. Seuraava jos tulee niin saa varm tollasen mainitsemani setin jonkun.
Itse olen toiminut siten, että kun minua on pyydetty kummiksi ja olen suostunut niin olen samalla kysynyt muiden kummien nimet ja puh.numerot. Sitten ollut heihin yhteydessä ennen lahjan ostoa ja heidän kanssaan etukäteen on sovittu että mitä kastelahjaksi kukin vie.
Pikku Myy veti henkeä nenän kautta ja puhalsi sen ulos hampaiden välistä hyvin keljulla tavalla, joka merkitsi:En-ole-eläissäni-kuullut-mitään-näin-hullua.
(T. Janson: Muumipappa ja meri)