Onko nykynuorten maailma pysähtynyt vai minä vanha?

Yleinen lätinä jä kitinä
nojoojust

Re: Onko nykynuorten maailma pysähtynyt vai minä vanha?

Viesti Kirjoittaja nojoojust »

Gattaca kirjoitti:Ehä puhu nuorison vaan sen MAAILMAN jossa ovat kasvaneet pysähtymisestä tai hitaasta muutoksesta verrattuna siihen maailman muutostahtiin jota ME, AINOA OIKEA NUORISOSUKUPOLVI, koimme! :D

Turha haukkua vanhaksi, nuoriso olimme ME, ette TE! :D
Valitan, ei itseironia välity bitteinä. Sen välittyminen olisi jo niin iso asia, että kuulennot tuntuisivat kärpäsenpaskalta sen rinnalla.
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Onko nykynuorten maailma pysähtynyt vai minä vanha?

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

nojoojust kirjoitti:Valitan, ei itseironia välity bitteinä. Sen välittyminen olisi jo niin iso asia, että kuulennot tuntuisivat kärpäsenpaskalta sen rinnalla.
:lol: Myönnetään, että eihän minun sukupolveni kokemat muutokset olleet meidän kersojen ansiota, vaan vanhemman polven. Ja nykyisten kaksikymppisten maailman mahdollisesti hitaampi muutostahti ei ole heidän vikansa vaan, noh, minun polveni vika..

Odotukset joskus 70-luvulla olivat vaan aikamoiset:
2001 Avaruusseikkailu-leffassa ja Avaruusasema Alfa- sarjassa (Space 1999) oli niinä vuosina pysyvät asemat Kuussa.

Muutenkin vuonna 2000 kuviteltiin olevan mm. näköpuhelimet, kotirobotit ja syöpäkin voitettu. Ei tullut se tulevaisuus, paitsi netti jota ei kuviteltukaan.
----

Vääräänkin suuntaan voi korostaa sukupolvien eroja.
Minun 1930 ja 1932 syntyneitä vanhempiani huvittaa, kun heitä nuoremmat ihmiset "heittäytyvät taatoiksi" ja kertoilevat miten hirveästi työtä joutuivat jo lapsena tekemään jossain savotoilla, olivat huutolaispoikina (!), ilman vaatteita ja leluja. Päreen valossa.

Yksikin vuonna 1943 syntynyt nainen kertoi, ettei hänen lapsuudessaan tytöillä ollut nukkeja, mitä nyt itse kangasrievuista tehtiin. Johon äiti, että hänellä ainakin oli vuonna 1939 kaksitoista tehdastekoista nukkea, joiden kolmen silmät painuivat makuulla kiinni!

Viime viikolla joku vuonna 1960 (!) syntynyt nainen kertoi radiossa, miten hänen lapsuudessaan lapset olivat ihan orjatyövoimaa, hänkin 11-vuotiaana huolehti yksin 15 lehmästä ne käsin lypsäen ja lisäksi naapurin lehmistä. Muuta viihdettä ei kuulemma ollut kuin radiohartaus.

1960 syntynyt?? Minä 11-vuotiaana pentuna katselin telkkaria kerrostalossa, ostin viikkorahalla Sokokselta karkkia, koottavia lentokoneita ja kauhusarjakuvalehtiä, ja töitä en tehnyt muuta kuin läksyt! Lehmät jossain kaukana ja niillä lypsykoneet ja ammattikarjakot.

Voihan tuollaisia tapauksia olla jossain Pielisen takana ollut, mutta harvinaista tuollainen takapajuisuus oli 30-luvulla saati 60-luvulla syntyneillä. Ihme liioittelua ja vanhojen aikojen dramatisointia.
Avatar
marialina
Kitinä paheena
Viestit: 36
Liittynyt: 18.08.2005 10:23
Paikkakunta: Helsinki

Re: Onko nykynuorten maailma pysähtynyt vai minä vanha?

Viesti Kirjoittaja marialina »

Mun ikäisille ihmisille (olen siis syntynyt 1982) ainakin 90-luvun alun lama lienee ollut iso juttu. Semmoinen massatyöttömyys ym. taloudellinen turvattomuus oli kai uutta?

Poliittisista jutuista naisten nousu vallan eliittiportaaseen asti (kotimaassa) siten, että nainen ministerinä on arkipäivää, että naispresidentti on faktaa.

Kettutytöt ja eläinten oikeuksien puolustaminen tuntui uudelta ainakin minusta silloin joskus. (ja hei, itse nostit esiin taistolaiset, mutta eikös kommunismi ole kuitenkin jo aika paljon vanhempaa perua?)

Digikameroista ja mp3-soittimista sen verran, että kyllä ne vertautuu ihan hyvin siihen, että itse puhuit vaikkapa digitaalikellosta. (on sitä aikaa mitattu ennenkin)

Mä muistan ihan hyvin kyllä sen, kun mainostv sai oman kanavan... Että eipä niitä tv-kanaviakaan oikeastaan meikäläisen lapsuudessa ollut kun kaksi. (ehkä joillain oli satelliitti, mulle ihan utopiaa (paitsi mummulassa oli eurosport))

Mitä musiikkiin tulee, niin väitätkö ihan totta, ettei esimerkiksi 70-luvulla kukaan nuori kuunnellut vaikka sitä Elvistä? Onko mulle valehdeltu, mä kun luulin että joskus silloin oli ihan joku fiftareiksi kutsuttu alakulttuurikin? :shock:

EDIT: no mä oon ainakin niin vanha (tai tyhmä) etten osaa käyttää tageja.
Viimeksi muokannut marialina, 03.01.2006 4:36. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
When the going gets tough, the tough go shopping
Avatar
marialina
Kitinä paheena
Viestit: 36
Liittynyt: 18.08.2005 10:23
Paikkakunta: Helsinki

Re: Onko nykynuorten maailma pysähtynyt vai minä vanha?

Viesti Kirjoittaja marialina »

pertzi kirjoitti:
- Kylmä sota päättyi
- Berliinin muuri purettiin
- Jugoslavia hajosi
Tätä komppaan ihan kybällä...

Kun mä olin koulussa, maantiedon kirjoista piti aina tarkistaa painovuosi, että onkohan kartat oikein. Oli niin paljon muuttuvia asioita, uusia valtioita... Siis ajattele, Euroopassa! Ja ihan muutaman vuoden sisällä esim Neuvostoliitto --> IVY --> Venäjä (ja mitä siitä nyt irtautuikaan).

Noh, jokohan kohta sais unen päästä kiinni (mitä hittoa teen tähän aikaan koneen ääressä, onneksi on joululoma)...
When the going gets tough, the tough go shopping
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Onko nykynuorten maailma pysähtynyt vai minä vanha?

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

Ärh.. mun teesejä nakerretaan! :D
marialina kirjoitti:Mun ikäisille ihmisille (olen siis syntynyt 1982) ainakin 90-luvun alun lama lienee ollut iso juttu. Semmoinen massatyöttömyys ym. taloudellinen turvattomuus oli kai uutta?.
Lamoja on ollut ennenkin. 70-luvulla oli öljykriisi (musulmaanit tajus alkaa repii kunnolla fyffee öljystä), joka näkyi aika dramaattisesti mainosvalojen pakkopimentämisenä ym. säästökampanjoina. 90-luvun alun lama oli paha juttu, ehkä suhteessa pahin notkahdus minunkin elinaikanani. Mutta vain suhteessa, paksumminhan silloin elettiin kuin 60-tai varmaan 70-luvulla. 80-luvun tympeä juppiaika se poikkeus oli. Minun tai vanhempieni elämään 90-luvun lama ei vaikuttanut, samaa köyhyyttä aina. Joillakin tietysti vaikutti. Mutta nytkin on massatyöttömyys ja elintasoerot senkun jyrkkenevät. Vaan kun köyhien köyhyyttä ei enää viitsitä noteerata, nehän ovat luusereita vaan?
marialina kirjoitti: Poliittisista jutuista naisten nousu vallan eliittiportaaseen asti (kotimaassa) siten, että nainen ministerinä on arkipäivää, että naispresidentti on faktaa..
Olihan sitä ministerinä Hella Vuolijokea ja mitä Pirkko Työläjärveä jo kauan ennen. Nainen päästettiin presidentiksi vasta kun presidentin valtaoikeudet ensin karsittiin seremoniallisiksi! :D
marialina kirjoitti: Kettutytöt ja eläinten oikeuksien puolustaminen tuntui uudelta ainakin minusta silloin joskus. (ja hei, itse nostit esiin taistolaiset, mutta eikös kommunismi ole kuitenkin jo aika paljon vanhempaa perua?)..
Minä ja muu VALVEUTUNUT nuoriso hurahdimme luonnonsuojeluun ja eläinoikeusjuttuihin jo 70-luvun lopulla. Ensimmäisten "kettutyttöjen" tempaus vuonna 1995 sitten oli pitkään muhineen asian huipentuma hyvässä tai pahassa. Oikeastaan tuntuu, että niissä asioissa 70-luvun lopulla oli vielä suurin toivo, 80-luvun itsekäs juppikulttuuri pilasi kaiken.

Mutta näistä on vaikea sanoa, alkoiko asiat siloin kun me nuorison fiksuin :D osa aloimme niitä miettimään vai vasta kun suuri kansa kuuli niistä yhtään mitään, kuten -95 kettutyttöjen kanssa.

Taistolaisuus.. en ehtinyt mukaan. Mutta 70-luvulla peruskoulussa oli uutta politisoituminen. Meille kakruillekin kouluneuvostovaalit, joissa ehdokkaina mm. niitä kommareita.
marialina kirjoitti: Digikameroista ja mp3-soittimista sen verran, että kyllä ne vertautuu ihan hyvin siihen, että itse puhuit vaikkapa digitaalikellosta. (on sitä aikaa mitattu ennenkin)..
Ärh!
No olkoon sitten noin. Vastaava muutos kuin kelloissa. Digikameraa haluan itsekin, odottelen vielä. Mutta niin kelloissa kuin soittimissa kuin kameroissakin melkein samat tarpeet toteutui jo esidigitaalisella ajalla. Tosin kömpelömmin, kuvankehitys ja kasettien kelailu ym. TASKULASKIN se iso helpotus oli. Eipä tarvinnut muistaa kertotauluakaan! :D
marialina kirjoitti: Mä muistan ihan hyvin kyllä sen, kun mainostv sai oman kanavan... Että eipä niitä tv-kanaviakaan oikeastaan meikäläisen lapsuudessa ollut kun kaksi. (ehkä joillain oli satelliitti, mulle ihan utopiaa (paitsi mummulassa oli eurosport)))..
Tuo riippuu vieläkin siitä, asuuko kaapelialueilla tai onko oma satelliittiantenni. Monissa kaupunginosissa ei vieläkään näy kuin kotimaiset harava-antennilla. Täällä ja sitten Hesan Länsi-Pasilassa ainakin kaapeli jo hetikohta 80-luvun alussa.
marialina kirjoitti: Mitä musiikkiin tulee, niin väitätkö ihan totta, ettei esimerkiksi 70-luvulla kukaan nuori kuunnellut vaikka sitä Elvistä? Onko mulle valehdeltu, mä kun luulin että joskus silloin oli ihan joku fiftareiksi kutsuttu alakulttuurikin? :shock:).
Kuunnellaanhan Elvistä vieläkin. Ja 70-luvun lopulla tai ihan 80-luvun alussa punkkareiden verivihollisia tosiaan olivat fiftarit eli diinarit (James Deanin mukaan) eli teddyt. Hämypunkkarina en tiedä, ihailivatko just Elvistä, joka oli A.) Kuollut B.) Kuollut läski yökerholaulaja. En muista kenenkään Elviksestä vaahdonneen. Diggailivat retrohenkistä mutta uutta "Rockabillyä", kuten Matchbox, Stray Cats ja Teddy and the Tigers.

Ah.. silloin oli selvät nuorisoryhmät: Diinarit, punkkarit, hämyt ja kaikkien halveksimat diskohileet! :D
nojoojust

Re: Onko nykynuorten maailma pysähtynyt vai minä vanha?

Viesti Kirjoittaja nojoojust »

Gattaca kirjoitti:Ärh.. mun teesejä nakerretaan! :D
Semmoista sattuu, jos teesit antavat ymmärtää muiden olevan jollain lailla huonompia/avuttomampia/aikaansaamattomampia. Itseni on vaikea jopa mieltää 80-luvun alussa syntyneitä aikuisiksi, mutta sitä he silti ovat vaikka itse vanhempi olenkin. Itselläni on itseasiassa jo piiiiiiiitkään ollut tavoitettavana oma aikuisuuteni, mutta jotenkin se aina siirtyy eteenpäin juuri kun kuvittelen saavuttavani sen. Myös muut ihmiset alkavat koko ajan vaikuttaa yhä nuoremmilta, ja aikuisten joukko harvenee nopeasti.
Gattaca kirjoitti:Minä ja muu VALVEUTUNUT nuoriso hurahdimme luonnonsuojeluun ja eläinoikeusjuttuihin jo 70-luvun lopulla. Ensimmäisten "kettutyttöjen" tempaus vuonna 1995 sitten oli pitkään muhineen asian huipentuma hyvässä tai pahassa. Oikeastaan tuntuu, että niissä asioissa 70-luvun lopulla oli vielä suurin toivo, 80-luvun itsekäs juppikulttuuri pilasi kaiken.
On noita hurahtamisia ennenkin ollut, se että kohde tuolloin oli juuri eläimet tai taistolaisuus, ei tee ilmiöstä mitenkään uutta.

Itse asiassa noissa hurahtamisissa internet toimii vähän turhankin tehokkaasti, kun hurahtaneet löytävät toisensa niin helposti, ja joukossahan tyhmyys tiivistyy.
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Onko nykynuorten maailma pysähtynyt vai minä vanha?

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

nojoojust kirjoitti:
Gattaca kirjoitti:Ärh.. mun teesejä nakerretaan! :D
Semmoista sattuu, jos teesit antavat ymmärtää muiden olevan jollain lailla huonompia/avuttomampia/aikaansaamattomampia. Itseni on vaikea jopa mieltää 80-luvun alussa syntyneitä aikuisiksi, mutta sitä he silti ovat vaikka itse vanhempi olenkin. Itselläni on itseasiassa jo piiiiiiiitkään ollut tavoitettavana oma aikuisuuteni, mutta jotenkin se aina siirtyy eteenpäin juuri kun kuvittelen saavuttavani sen. Myös muut ihmiset alkavat koko ajan vaikuttaa yhä nuoremmilta, ja aikuisten joukko harvenee nopeasti.
.
*sukupolvirasistipuhuu ei ihan eksaktin tosissaan*:
Eihän 80-luvulla syntyneet VOI :D olla aikuisia, perspektiivi maailmaan puuttuu. Näkee teeveen tietokilpailuistakin, miten niillä menee Talvisodat Ja Suomen Sodat sekaisin ja jopa ajoittaen johonkin 60-luvulle. Big Brotherissa eivät tienneet edes, mikä on "Jouluevankeliumi"! Kun nuorille "aikuisille" näytettiin Breznevin kuvaa, eivät tunnistaneet. Bond-filmeissä kai sellainen höpömaa kuin Neuvostoliitto :D

Vanhuuden merkki on kuulemma jos POLIISIT alkaa näyttää poikasilta. Ei pidä paikkaansa. Poliisithan OVAT poikasia! :D
nojoojust kirjoitti: On noita hurahtamisia ennenkin ollut, se että kohde tuolloin oli juuri eläimet tai taistolaisuus, ei tee ilmiöstä mitenkään uutta.

Itse asiassa noissa hurahtamisissa internet toimii vähän turhankin tehokkaasti, kun hurahtaneet löytävät toisensa niin helposti, ja joukossahan tyhmyys tiivistyy.
Itseironialla puhuin "hurahtamisesta".
Nykynuorison vanhana syntymisen varmimpia merkkejä on, että pitävät uusia oivalluksia ja vanhojen käytäntöjen kyseenalaistamusta "hurahtamisena". Ovat konservatiivisempia kun vanhempansa, eivät oikeasti nuoria.

Kuten sanoin, 70-luvun lopulla tuntui niissä asioissa olevan vielä kaikki toivo. Sitten tuli 80-luku juppeineen, pörssipelureineen ja hedonistisine "mulle itselle kaikki nyt heti" -"aatteineen". Luulen, että 80-luvulla kasvaminen se on pilannut nykyiset 20-30 -vuotiaatkin.

En ihan tosissaan mutta subjektiivisesti:
Ainoat oikeat nuorisosukupolvet olivat MINUN sukupolveni ja vähän sitä vanhempi, se joka ALOITTI eriytyneen nuorisokulttuurin 50-luvun lopulla. Nykynuoret ovat pseudonuoria ja nuoruuden teeskentelijöitä. :D

Ne eivät ole aikuisia eivätkä nuoria! :D
Mitä lie paskatrancemusiikkiin vaipuvia munakarvattomia väritukka-ufoja!1 :D
nojoojust

Re: Onko nykynuorten maailma pysähtynyt vai minä vanha?

Viesti Kirjoittaja nojoojust »

Gattaca kirjoitti:*sukupolvirasistipuhuu ei ihan eksaktin toissaan*:
Eihän 80-luvulla syntyneet VOI :D olla aikuisia, perspektiivi maailmaan puuttuu.
<clip>
Vanhuuden merkki on kuulemma jos POLIISIT alkaa näyttää poikasilta. Ei pidä paikkaansa. Poliisithan OVAT poikasia! :D
Ovat, sain käsittämättömät sakot, ja vietyäni ne oikeuteen volisi minua nuorempi poliisipoika todistajanaitiossa. Jos olisin alunalkaen tiennyt miten käsittämättömän nuori hän oli, olisin maksanut sakot kiltisti. Taisi poika saada aikamoisia traumoja, kun tuomari mm. kysyi häneltä, kuinka kauan hän on toiminut poliisina ja että kai hän ymmärtää ettei poliisina saa käyttäytyä niin kuin hän käyttäytyi.
Gattaca kirjoitti:
nojoojust kirjoitti: On noita hurahtamisia ennenkin ollut, se että kohde tuolloin oli juuri eläimet tai taistolaisuus, ei tee ilmiöstä mitenkään uutta.

Itse asiassa noissa hurahtamisissa internet toimii vähän turhankin tehokkaasti, kun hurahtaneet löytävät toisensa niin helposti, ja joukossahan tyhmyys tiivistyy.
Itseironialla puhuin "hurahtamisesta".
Tiedostin kyllä itseironiasi, se vain toimi assosiaatioketjuna tuohon itse sanomaani surulliseen tosiasiaan. Voisiko kettutyttöjä olla olemassakaan siinä mittakaavassa jossa heitä on, jos internetiä ei olisi olemassa? Itse en usko niin.
Gattaca kirjoitti:Nykynuorison vanhana syntymisen varmimpia merkkejä on, että pitävät uusia oivalluksia ja vanhojen käytäntöjen kyseenalaistamusta "hurahtamisena". Ovat konservatiivisempia kun vanhempansa, eivät oikeasti nuoria.
Siinä missä noita vanhoja nuoria löytyy, löytyy myös hurahtaneita tai jopa muutokseen kykeneviä nuoria. Kun tietoa on liikaa tarjolla ja lähdekritiikki vie liikaa aikaa/energiaa, voi olla järkevämpää olla konservatiivinen kuin tuhlata aikaa valtaviin määriin uutta "tietoa". Myös vanhojen käytäntöjen kyseenalaistaminen ilman mitään näkemystä siitä, minkälaisiksi ne pitäisi muuttaa, on hyödytöntä. Tänä päivänä poikkitieteellisyys alkaa olla tärkeämpää kuin yhdelle asialle omistautuminen.
Gattaca kirjoitti:En ihan tosissaan mutta subjektiivisesti:
Ainoat oikeat nuorisosukupolvet olivat MINUN sukupolveni ja vähän sitä vanhempi, se joka ALOITTI eriytyneen nuorisokulttuurin 50-luvun lopulla. Nykynuoret ovat pseudonuoria ja nuoruuden teeskentelijöitä. :D
Nuorisokulttuurin oli pakko syntyä juuri tuolloin. Teollistuva yhteiskuntarakenne loi tarvetta korkeammalle koulutukselle ja antoi ihmisille vapaa-aikaa aivan uudessa mittakaavassa. Ainoat oikeat nuorisosukupolvet eivät aloittaneet yhtään mitään, vaan he olivat aikansa tuotteita. Aivan kuten nykynuoretkin.
Herra Manala

Re: Onko nykynuorten maailma pysähtynyt vai minä vanha?

Viesti Kirjoittaja Herra Manala »

Gattaca kirjoitti:Arvelinkin, että joku autoasiantuntija, kuten sinä, saattaisi kumota tuon juttuni. Kummiskin pikkupoikatuntumalla se etuveto oli silloin, Citikoita ja Miniä lukuunottamatta uudentuntuinen juttu
Tuntumalla ja tuntumalla. Miksi sinä saat käyttää "tuntumaa" mutta muun ajan nuoret eivät? Kyllä minä koin ja tunsin GSM-kännykän varsin uutena ja mullistavana juttuna siitäkin huolimatta, että NMT-tekniikka oli ollut käytössä jo vuosia. Samoin koin ensimmäisen C-kasetteja soittavan Sony Walkmanini tosi mullistavana juttuna.

Sen lisäksi omat ensimmäiset stereoni eivät olleet mitään muuta kuin mullistava juttu, se ei yhtään vähentänyt niiden mullistavuusarvoa, että ne sisälsivät 6:n levyn cd-makasiinin, mitä ei tietenkään ollut saatavilla sinun varhaisnuoruudessasi.

Joka tapauksessa pointtini on, että kaikki uusi ja ennenkokematon on mullistavaa ja tärkeää omalla TUNTUMALLA koettuna. Ainoastaan nykynuorille on paljon enemmän teknisesti kehittyneitä laitteita saatavilla. Se ei kuitenkaan ainakaan vähennä tuntuman voimakkuutta. Ainakin minä olen aina ollut sitä tyyppiä, joka on osannut arvostaa uusia teknisiä innovaatioita, KÄYTÄNNÖN tasolla. Et kai itsekään väitä, etteikö mikrotietokone omalla pöydällä olisi mullistavampi juttu kuin uutinen mikrotietokoneesta kympin uutisissa?
Mutta 80-luvulle asti autoissa oli sentään persoonallisuutta. Nyt melkein kaikki kuin samasta muotista.
Tämä kyllä lienee enemmänkin subjektiivinen mielipideasia kuin yleinen fakta. Nimittäin minun mielestäni 80-luvulla valmistettiin ylivoimaisesti tyylittömimmät ja kamalimmat, eniten kirveellä veistetyt perheautot koko autoteollisuuden maailmanhistoriassa. Ja tiedän, että varsin moni on kanssani samaa mieltä asian suhteen. Kyllä kai joku vielä jaksaa 80-luvun koslienkin perään ikävöidä, mutta näissä tapauksissa on yleensä kyllä oma lehmä, vai sanoisinko ennemmin japskiromu ojassa...

Jos vertaat sen ajan Honda Accordeja, Mazda 626:ia ja Toyota Camryjä toisiinsa, niin eivät ne sen enempää toisistaan eronneet kuin tämänkään päivän sukulaisensa. Itse asiassa, erotat varmasti tämän päivän Toyota Avensiksen, Mazda 6:n ja Honda Accordin paremmin toisistaan. Jos et, niin ehkä se johtuu ainoastaan poikamaisen mielenkiintosi katoamisesta autoja kohtaan.
Kasetteja saattoi kuunnella autostereoista matkalla.
Niille saattoi nauhoittaa radiosta omia kokoelmia.
Niille saattoi kopsata kaverin levyjä.
Ja niille saattoi nauhoittaa omia bändiyritelmiä.

En tosiaan laske "mullistukseksi" nykyisiä ipodeja ym.
Kasetit mahtuivat taskuun toisin kuin kelanauhurien kelat saati vinyylilevyt.
No älä sitten laske. Minä lasken. Sen lisäksi että 20 gigatavun MP3-soittimeni on pienempi kuin Walkman, ja että sen voi kytkeä autostereoihin, ja että siinä on radio josta se nauhottaa MP3:ksi lennossa, ja että sille voi kopsata kaverin levyjä ja nauhottaa omia bändiyritelmiä, sille voi myös kopioida mitä tahansa dataa kaverin tietokoneesta tai vaikkapa kokonaisia DVD-levyjä! Sitä voi käyttää sanelukoneena ja line-inin kautta sillä voi digitoida MP3:ksi mitä tahansa äänilähdettä. Sitä voi käyttää ulkoisena USB-kovalevynä ja sillä voi tuoda vaikkapa leffoja kaverille illanviettoon. Ja kaikki tämä mullistus kokoon, joka on 1/3 walkmanista. Jaksaa mullistaa vielä 27-vuotiastakin pikkupoikaa.
(hätäisesti netistä tarkastaen)
Apple MacIntosh graafisine käyttöliittymiineen tuli kyllä jälkeen 1982, mutta ennen 1986, vuonna 1984! jne jne.
Joo, mutta kuten sanoin, merkityksellisempää on se, että sellaisen sai omalle pöydälleen, kuin että sellainen oli uutisissa. Ja harvoinpa sellaisesta edes uutisissa kerrottiin. Mikrobitin sivuilla lähinnä. Ja yksinkertaisesti sanottuna vuonna 1986-2006 sellainen on ollut mahdollista saada pöydälleen jossain muodossa, mutta 1962-1982 ei.

Sillä ei ole mitään väliä että joku Windows on tullut 1990, ja että joku on ollut vasta nelivuotias juuri silloin. Sillä on väliä, että kun nelivuotiaasta on tullut 14-vuotias, hänellä on ollut käytettävissään niitä työkaluja ja leikkikaluja, mitä sinulla ei samanikäisenä ollut. Ja tottakai paljon vuotta 1990 kehittyneempinä versioina. Siitähän sinä itse asiassa taidat vähän katkera ollakin? Ainakin minä tekniikan- ja tiedonjanoisena ihmisenä odotan kädet syyhyten mitä uutta tulevaisuus tuo tullessaan, ja olisinkin mielelläni 20-vuotta nuorempi, jotta minulla olisi mahdollisuus sitten myöhemmässä iässä nähdä 20-vuotta pidemmälle tulevaisuuteen.
Mutta haloo..
Verrata kirjapainotaitoa tai nettiä KUULENTOIHIN?
Ei vittu se, millä keinoin yksi apinalaji keskenään viestittää, VOI olla yhtä kova juttu kuin että tämän planeetan elämä vierailee toisella taivaankappaleella! Parempi vertaus olisi elämän nousu merestä maalle.
Siis sinä pidät ihan oikeasti elämättömälle kivenlohkareelle laskeutumista tärkeämpänä asiana kuin kirjapainotaitoa? :nuts: Vertaisin sitä kyllä lähinnä jollekin Ayers Rockille kiipeämiseen, kuin elämän nousemiseen merestä maalle. Aletaan puhumaan siitä elämän nousemisesta yhtään mihinkään vasta sen jälkeen, kun päästään käymään edes oman aurinkokuntamme ulkopuolella muutenkin kuin droideilla.

Ilman kirjapainotaitoa tämä apinalaji ei olisi vielä lentänyt yhdellekään taivaankappaleelle. Vielä vähemmän se olisi lentänyt edes omassa ilmakehässään. Mitä näistä kuukävelyistä jäi käteen järjettömien velkojen lisäksi? Huima rakettitekniikan kehitys? Valitettavasti kyseisellä propulsiotekniikalla ei tehdä vielä yhtään mitään tähtienvälisessä matkailussa, joka alkaa olemaan oikeasti merkityksellinen asia avaruuden tutkimisessa. Paljon enemmän hyötyä avaruuden tutkimisen suhteen on esimerkiksi jo mainitusta Hubblesta.
Mutta paskaakos oikeat avaruuslennot nuoria sci-fi nörttejä kiinnostaa. Ei-juuri-mihinkään-meneviä sukkuloita oli jo ennen syntumäänsä, kuulennot historiaa. Nörtit sitten vaipuvat peleihinsä ja mielikuvitus-scifiinsä kiinnostumatta mikä oli Gemini, mikä Apollo, mikä Skylab.
Ja minusta kun juuri tuntui hassusti, että sinä olet katsonut liikaa Star Trekkiä niiden kuulentojen mausteina...
Gattaca kirjoitti:
Herra Manala kirjoitti:Vaikka esimerkiksi teknomusiikin esi-isäksi voisi laskea ties mitä Eurythmicsia ja mitä tahansa syntikkapoppia (kuten Rock-musiikin esi-isäksi voisi laskea vaikka bluesin), niin kyllä se silti alkoi kehittymään musiikkilajina vasta 80-luvun lopulla. Ja eikös sekin ole niin uusi juttu, että sinun edustamasi vanhempi polvi ei siitä mitään tajua?
Vittu, nyt sait minut kiikkiin!!
Teknohan on paskaa!
Eihän ole. Mikään musiikkilaji ei ole sinäänsä paskaa, paitsi neekeriräppi! Mutta sitä ei lasketa, koska se on jo oikeasti paskaa.
Onneksi Kunnon Nuoret arvostavat vielä vanhoja kunniallisia bändejä, kuten AC/DC ja Black Sabbath! :D
Mitäs jos arvostaakin sekä vanhoja kunniallisia bändejä, kuten AC/DC ja Black Sabbath, että läskejä yökerholaulajia (kuten Elviksestä kauniisti tokaisit), että teknomusiikkia? Onko se mielestäsi käytännön mahdottomuus olla fakkiutumatta fanittamaan ainoastaan yhden aikakauden ja tyylilajin tuotantoa?
Gattaca kirjoitti:
Herra Manala kirjoitti:Rock musiikki sen sijaan oli uusi ja kapinallinen asia jo 1950-luvulla. "Jailhouse Rock", "Rock around the Clock" ja "All shook up" olivat vain muutama mainitakseni soineet jo vuosikausia puhki levylautasilla, ennenkuin mentiin 60-luvulle, myös euroopassa. Rock'n'Roll "keksittiin" jo 1951.
SUOMEEN Rock vakiintui 70-luvulla. Se oli VAIN meidän nuorten juttu.
Ai vasta 20 vuotta Rockin "keksimisen" jälkeen? :D Paskan marjat. Kyllä omat vanhempani rokkasivat jo ihan täysillä 50-60 -luvuilla Bill Haleyn, Elvis Presleyn, Buddy Hollyn, Little Richardin, Ritchie Valensin, Ivy Leaguen, Walker Brothersien, Swinging Blue Jeansien, Spencer Davis Groupin, The Animalsin ja The Rolling Stonesien kanssa ennenkuin sinä olit vielä edes syntynytkään paria poikkeusta lukuunottamatta. No olitpahan joka tapauksessa "jotain kaksivuotias, joka varmaan tajuaa paljon uusista jutuista tai musiikista vielä silloin".

Ja jos sinä kehtaat väittää, ettei edellämainituilla yhtyeillä ole mitään tekemistä Rock-musiikin kanssa, ainakaan siinä määrin kuin sinun 70-luvun bändeilläsi, tai ettei heillä ollut vakiintunutta kuulijakuntaa 50-60 -luvun suomessa, niin en voi sanoa muuta kuin että laitahan sormi pyllyysi ja maista maailmaa.
Et muista PUNK-aikoja?
Mikä kohu "Rappiolla on hyvä olla" -biisistä, Sex Pistolsien Suomeen tulon kieltäminen..
Muistan kyllä, mutta minusta se oli paskaa. Diggasin paljon enemmän Tohtori Sykerön tunnarista.
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Onko nykynuorten maailma pysähtynyt vai minä vanha?

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

Jurnutan jurnuttamisen ilosta vaikka teesini rakoilevatkin! :lol:
Ja sitäpaitsi useimmat Kityssä ovat YLI 20-vuotiaita, joten voisivat yhtyä kaksikymppisten pilkkaamiseen :D
Herra Manala kirjoitti: Tuntumalla ja tuntumalla. Miksi sinä saat käyttää "tuntumaa" mutta muun ajan nuoret eivät? Kyllä minä koin ja tunsin GSM-kännykän varsin uutena ja mullistavana juttuna siitäkin huolimatta, että NMT-tekniikka oli ollut käytössä jo vuosia. .
Kännyköiden yleistymisen OLEN pitkin hampain hyväksynyt nykykakskymppistenkin elinkaaren kovana juttuna. Kyllä NMT:stäkin jurputtaen..
Herra Manala kirjoitti: Samoin koin ensimmäisen C-kasetteja soittavan Sony Walkmanini tosi mullistavana juttuna..
Juu, mutta eikös sellaiset ole olleet saatavilla jo nykykakskymppisten varhaislapsuudesta lähtien?
Herra Manala kirjoitti: Sen lisäksi omat ensimmäiset stereoni eivät olleet mitään muuta kuin mullistava juttu, se ei yhtään vähentänyt niiden mullistavuusarvoa, että ne sisälsivät 6:n levyn cd-makasiinin, mitä ei tietenkään ollut saatavilla sinun varhaisnuoruudessasi. ..
Ei ollut saatavilla, mutta eikös jo 1986, jolloin nykykakskymppiset vasta syntyivät? Itse tosin ostin ekan CD-soittimeni vasta 1989 tai 1990.
Herra Manala kirjoitti: Joka tapauksessa pointtini on, että kaikki uusi ja ennenkokematon on mullistavaa ja tärkeää omalla TUNTUMALLA koettuna. Ainoastaan nykynuorille on paljon enemmän teknisesti kehittyneitä laitteita saatavilla. Se ei kuitenkaan ainakaan vähennä tuntuman voimakkuutta. Ainakin minä olen aina ollut sitä tyyppiä, joka on osannut arvostaa uusia teknisiä innovaatioita, KÄYTÄNNÖN tasolla. Et kai itsekään väitä, etteikö mikrotietokone omalla pöydällä olisi mullistavampi juttu kuin uutinen mikrotietokoneesta kympin uutisissa?..
Olihan mikrotietokoneita suomitavisten pöydillä jo ennen 1986. Tietty jokaiselle yksilölle kova juttu kun vempeleen itse saa.
Herra Manala kirjoitti: Tämä kyllä lienee enemmänkin subjektiivinen mielipideasia kuin yleinen fakta. Nimittäin minun mielestäni 80-luvulla valmistettiin ylivoimaisesti tyylittömimmät ja kamalimmat, eniten kirveellä veistetyt perheautot koko autoteollisuuden maailmanhistoriassa. Ja tiedän, että varsin moni on kanssani samaa mieltä asian suhteen. Kyllä kai joku vielä jaksaa 80-luvun koslienkin perään ikävöidä, mutta näissä tapauksissa on yleensä kyllä oma lehmä, vai sanoisinko ennemmin japskiromu ojassa...?..
Subjektiivista joo. Minä haikailenkin 70-luvun autojen karismaa, 80-lukulaisia en nykyautoista juuri erota. Vähän kulmikkaampia kuin nykyään, ja ei elektronista sytytystä?
Herra Manala kirjoitti: Jos vertaat sen ajan Honda Accordeja, Mazda 626:ia ja Toyota Camryjä toisiinsa, niin eivät ne sen enempää toisistaan eronneet kuin tämänkään päivän sukulaisensa. ...?..
Jos nyt puhutaankin alkuperäisestä Honda Accordista, joka tuli kai 1978 (?) EDIT tarkistin: 1976, niin sehän oli aika mullistavaksi kehuttu. Etuveto, urheiluautomaisen näköinen, hatchback, pikkuvimpaimia täynnä. Kyllä erottui muista.
http://www.edmunds.com/insideline/do/Fe ... Id=46009#3
Herra Manala kirjoitti: Jos et, niin ehkä se johtuu ainoastaan poikamaisen mielenkiintosi katoamisesta autoja kohtaan.
Totta että olen menettänyt poikamaisen mielenkiintoni autoja kohtaan. Tekniikan paraneminen ja tasapäistyminen, sinänsä hyvä juttu, saa minut kyllä miettimään että mistäs ne pikkupojat nykyään innostuu?

70-luvulla oli vielä liikenteessä jänniä kolmipyörä-autoja, oli kaverin isällä rättisitikka, oli Volgaa ja Angliaa, oli kuplavolkkareita, Mersut ja Volvot tietysti, ihmeiden ihme nähdä läheltä jenkkiauto Plymouth Fury, isä osti silloin futuristisen Citroen GS:n . Tai ah.. nähdä Esa Pakarisen :D metallinhohtoinen Citroen CX lipumassa katuja kuin avaruusalus!

Kaikki jotenkin selvemmin toisistaan erottuvia kuin nykyautot.
Nykyään Citikatkin smanlaisia kuin muut, jenkkiautot melkein samanlaisia kuin eurooppalaiset ym...
Herra Manala kirjoitti: No älä sitten laske. Minä lasken. Sen lisäksi että 20 gigatavun MP3-soittimeni on pienempi kuin Walkman, ja että sen voi kytkeä autostereoihin, ja että siinä on radio josta se nauhottaa MP3:ksi lennossa, ja että sille voi kopsata kaverin levyjä ja nauhottaa omia bändiyritelmiä, sille voi myös kopioida mitä tahansa dataa kaverin tietokoneesta tai vaikkapa kokonaisia DVD-levyjä! Sitä voi käyttää sanelukoneena ja line-inin kautta sillä voi digitoida MP3:ksi mitä tahansa äänilähdettä. Sitä voi käyttää ulkoisena USB-kovalevynä ja sillä voi tuoda vaikkapa leffoja kaverille illanviettoon. Ja kaikki tämä mullistus kokoon, joka on 1/3 walkmanista. Jaksaa mullistaa vielä 27-vuotiastakin pikkupoikaa..
No vittu joo sitten :D Minä lasken turhaksi juppileluksi niinkuin kännykät ja mieleni muuttui kun itse kännykän sain! Mitä sitä niin paljon musiikkia mukana kantamaan tai edes koko ajan kuuntelemaan. Ulkoinen-kovalevy-juttu kyllä himottava! :D
Herra Manala kirjoitti:
(hätäisesti netistä tarkastaen)
Apple MacIntosh graafisine käyttöliittymiineen tuli kyllä jälkeen 1982, mutta ennen 1986, vuonna 1984! jne jne.
Joo, mutta kuten sanoin, merkityksellisempää on se, että sellaisen sai omalle pöydälleen, kuin että sellainen oli uutisissa. Ja harvoinpa sellaisesta edes uutisissa kerrottiin. Mikrobitin sivuilla lähinnä..
Laitoin jo tuon linkin:
http://www.ntrautanen.fi/computers/other/taulukko1.htm

Ja siinä siis vuosiluvut ovat SUOMEN markkinoille tulovuosia, kuten alalaidassa stondaa. Alkaen 1979. Minä huomasin niitä jo 1979-1982, koska tilasin Jenkkiläistä Science Digest-lehteä (yleispopulaaritasoa, kuin Tieteen Kuvalehti) , joka oli täynnä Sinclairien, Atarien ym. mainoksia. Oli niistä Tekniikan Maailmassakin. Ja sitten tiedän montakin KOLMEkymppistä, jotka LAPSENA kertovat pelanneensa joillain Amstradilla tms..
Herra Manala kirjoitti: Ja yksinkertaisesti sanottuna vuonna 1986-2006 sellainen on ollut mahdollista saada pöydälleen jossain muodossa, mutta 1962-1982 ei.

Sillä ei ole mitään väliä että joku Windows on tullut 1990, ja että joku on ollut vasta nelivuotias juuri silloin. Sillä on väliä, että kun nelivuotiaasta on tullut 14-vuotias, hänellä on ollut käytettävissään niitä työkaluja ja leikkikaluja, mitä sinulla ei samanikäisenä ollut. .
No kähkäh, tuohan just ON se pointtini, että niitä vempeleitä ON ollut saavilla koko nykykakskymppisten eliniän, ja se oikea uutuusarvo niillä oli jo ennen heidän syntymäänsä! :D
Herra Manala kirjoitti: Ja tottakai paljon vuotta 1990 kehittyneempinä versioina. Siitähän sinä itse asiassa taidat vähän katkera ollakin? .
En ole katkera, koska onhan tämäkin "minun aikaani". Teknologiaintoilija olen minäkin. Ja sitäpaitsi minulla on isompi ja uudempi PC kuin sinulla! :D

Sukupolvien kokemaa muutostahtia tässä mietin.
Herra Manala kirjoitti: Siis sinä pidät ihan oikeasti elämättömälle kivenlohkareelle laskeutumista tärkeämpänä asiana kuin kirjapainotaitoa? :nuts: Vertaisin sitä kyllä lähinnä jollekin Ayers Rockille kiipeämiseen, kuin elämän nousemiseen merestä maalle. Aletaan puhumaan siitä elämän nousemisesta yhtään mihinkään vasta sen jälkeen, kun päästään käymään edes oman aurinkokuntamme ulkopuolella muutenkin kuin droideilla.

Ilman kirjapainotaitoa tämä apinalaji ei olisi vielä lentänyt yhdellekään taivaankappaleelle. Vielä vähemmän se olisi lentänyt edes omassa ilmakehässään. Mitä näistä kuukävelyistä jäi käteen järjettömien velkojen lisäksi? Huima rakettitekniikan kehitys? Valitettavasti kyseisellä propulsiotekniikalla ei tehdä vielä yhtään mitään tähtienvälisessä matkailussa, joka alkaa olemaan oikeasti merkityksellinen asia avaruuden tutkimisessa. Paljon enemmän hyötyä avaruuden tutkimisen suhteen on esimerkiksi jo mainitusta Hubblesta..
Kirjapainotaito, netti ja aikaisemmat kommunikaation kehitykset, kuten kieli itse saati kirjoitettu teksti ovat kovista kovimpia juttuja ja edellytys muulle tekniikan kehitykselle.

Mutta kyllä jumalauta se, että ihminen on käynyt tämän planeetan biosfäärin ULKOpuolella tai peräti vieraalla taivaankappaleella, on yhtä iso juttu tai isompi kuin elämän siirtyminen merestä maalle.

Siitähän aina kiistellään, onko miehitetystä avaruuslennoista hyötyä muuhun tutkimukseen verrattuna. No, minä seuraan molempia.

Mutta vielä 60-luvulla voitiin häpeilemättä perustella miehittettyjä avaruuslentoja löytöretkien jatkeena ja ihmisen pyrkimyksenä seikkailuun uusissa maailmoissa. Ehkä jos nykyiselle sci-fi -nörtille tarjottaisiin matkaa Kuuhun, hän sanoisi: "EI kiinnosta. Katselen kotona KUVIA. Samalla pelaan 3d-kiihdytettyä avaruuspeliäni ja opettelen Star Trek Next Generationin aluksia"? Jotain on KUOLLUT!!

Se ilo Bushin paskahallinnosta on, että käynnisti kuulento-ohjelman uudestaan. Kuulemma 18 (!) vuoden sisällä, ja melko tarkkaan 60-luvun Apollo-ohjelman tyyppisin vempaimin!
Herra Manala kirjoitti: Eihän ole. Mikään musiikkilaji ei ole sinäänsä paskaa, paitsi neekeriräppi! Mutta sitä ei lasketa, koska se on jo oikeasti paskaa...
ASIAA! Räppi on paskaa.
Mutta niin on teknokin. Tiedän, koska luin Soundista, että tekno on paska ilmiö! :D Lisäksi mm. AC/DC, Kiss ja Meatloaf lauluissaan kertovat rockin tulevan Jumalalta. Teknoa ei Jumalan luomaksi mainita! Tekno on Saatanasta! :D
Herra Manala kirjoitti: Onko se mielestäsi käytännön mahdottomuus olla fakkiutumatta fanittamaan ainoastaan yhden aikakauden ja tyylilajin tuotantoa?...
Ei toki. Diggailenhan minäkin salaa Elvistä ja jotain teknoakin :D Sukupolvien uutuusasioista on puhe.
Herra Manala kirjoitti: Ai vasta 20 vuotta Rockin "keksimisen" jälkeen? :D Paskan marjat. Kyllä omat vanhempani rokkasivat jo ihan täysillä 50-60 -luvuilla Bill Haleyn, Elvis Presleyn, Buddy Hollyn, Little Richardin, Ritchie Valensin, Ivy Leaguen, Walker Brothersien, Swinging Blue Jeansien, Spencer Davis Groupin, The Animalsin ja The Rolling Stonesien kanssa ennenkuin sinä olit vielä edes syntynytkään paria poikkeusta lukuunottamatta. ?
Häh? Minkä ikäisiä vanhempasi ovat?
MINUN vanhempieni ankarin biletyskausi oli 1952-1962 Tampereella, kunnes saivat näin ihanan lapsen! Ja heiltä olen moneen kertaan kuullut, että ei tanssipaikoissa mitään ROKKIA tuolloin soitettu. Lähinnä tangoa tanssivat. Ärsyttävää oli bändien taipumus soittaa alkuilta JAZZIA, joka oli valveutunemman nuorison trendi silloin. Eihän joku Jussi Raittinenkaan saanut 50-luvulla rock-levyjä kuin merimiehiltä.

Jos sitten Hesassa oli joku pieni "rock-mellakka" 1956 sen Bill Haleyn leffan jälkeen, se oli muun nuorison mielestä pikku kuriositeetti. Se mitä nykyään nostalgoidaan "50-lukuna" kuin "Onnen päivissä" oli amerikkalaisen nuorison 50-lukua, ei suomalaisen.

(punkista)
Herra Manala kirjoitti: Muistan kyllä, mutta minusta se oli paskaa. Diggasin paljon enemmän Tohtori Sykerön tunnarista.
Nyt en muista kuka vanha suomalainen punkkari Soundissa sanoi nykyajasta: "Tangomarkkinat ovat RAPPION huippu. Rivoa kun nuoret tytöt laulavat tangoa vanhoille sedille!"

Punk-arvot petetty ja unohdettu, joo.. :(
pertzi

Re: Onko nykynuorten maailma pysähtynyt vai minä vanha?

Viesti Kirjoittaja pertzi »

Herra Manala kirjoitti:Kyllä omat vanhempani rokkasivat jo ihan täysillä 50-60 -luvuilla Bill Haleyn, Elvis Presleyn, Buddy Hollyn, Little Richardin, Ritchie Valensin, Ivy Leaguen, Walker Brothersien, Swinging Blue Jeansien, Spencer Davis Groupin, The Animalsin ja The Rolling Stonesien kanssa
Hyvää musiikkia on kyllä ollut aina, mutta ennen Radio Citya pulmana oli, että sitä ei soitettu juuri missään. Itsekin kuuntelin lapsena kehnosti kuuluvaa Radio Luxemburgia keskiaalloilta, jotta saatoin kuulla kunnon hittejä. Ainoa kunnon radio-ohjelma oli muistaakseni Nuorten toivekonsertti. Tämä oli siis viattomalla 70-luvulla.

Suomalainen musiikki noihin aikoihin oli enemmän tai vähemmän surkeaa. No bändit sentään tekivät omia biisejä eivätkä vain lainanneet ulkolaisia. Kultaisella 60-luvulla kun suomalaisbändien tyylinä oli laulaa jonkun megastaran biisi uudestaan sellaisenaan - laadultaan vaan vähän huonompana. Sitten ihmeteltiin, kun ei musiikki myy. No, toisaalta tuolloin vannottiin muutenkin amatööriyteen, eikä rahaa saanut tehdä millään niin synnillisellä kuin musiikilla tai urheilulla.

Ai niin. Noihin aikoihin jääkiekossa saatettiin hyvällä tuurilla juhlia maalin voittoa DDR:sta. Länsi-Saksa oli jo liian kova vastus, kun heillä yksi mies saattoi kaataa koko Suomen joukkueen. Neuvostoliitto voitti vähintään yhdeksällä maalilla ja Ruotsi viidellä. Jalkapallossa voitiin olla tyytyväisiä, jos ei hävitty yli neljällä maalilla - tuossa suhteessa ei taida ihmeempää tosin olla tapahtunut ihmeempää kehitystä.

p.
Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Onko nykynuorten maailma pysähtynyt vai minä vanha?

Viesti Kirjoittaja Gattaca »

pertzi kirjoitti:Hyvää musiikkia on kyllä ollut aina, mutta ennen Radio Citya pulmana oli, että sitä ei soitettu juuri missään. Itsekin kuuntelin lapsena kehnosti kuuluvaa Radio Luxemburgia keskiaalloilta, jotta saatoin kuulla kunnon hittejä. Ainoa kunnon radio-ohjelma oli muistaakseni Nuorten toivekonsertti. Tämä oli siis viattomalla 70-luvulla..
Krhhpphh... eiköhän Ylellä ollut sentään "Rockradio", edes tunti joka päivä pitkään ennen Radio Cityäkin?

Ja 1970-1974 naapurissa asui samanikäinen kaveri, jolle vanhempansa antoivat joka kuukausi rahaa levyjen ostoon pikkukaupungin musiikki-Fazerista. Kaverilla oli hyllyittäin albumeja, minulle niistä kolahti vain hevin esi-isä Uriah Heep. Ei se levyjen osto ollut mitenkään harvinaista. En sitten tiedä mistä radiosta tai Suosikista niistä alunperin saivat tietää.

Ai ni.. silloin kuului vihata tyttöjen suosikkibändiä, Bay City Rollersia.
Avatar
Homeboy65
Kitisijä
Viestit: 12291
Liittynyt: 15.08.2005 13:14
Paikkakunta: Helsinki

Re: Onko nykynuorten maailma pysähtynyt vai minä vanha?

Viesti Kirjoittaja Homeboy65 »

Gattaca kirjoitti:
Ai ni.. silloin kuului vihata tyttöjen suosikkibändiä, Bay City Rollersia.
Ton muistan. :)

Ja Sex Pistolsin Suomeen tulon kiellon muistan oikein hyvin. Joku ämmä kirjoitti HS:ssa bändiä paheksuvan artikkelin ja pian erilaiset nuorisojärjestöt oikealta vasemmalle oli vaatimassa Rottenille ja kumppaneille kieltoa tulla maahan. Em. toimittaja taisi myös todeta että yhtyeen jäsenet ovat syyllistyneet "rikoksiin", jotka tosin olivat kovin lieviä: myymälävarkauksia, pientä ilkivaltaa jne. Suomen media lietsoi melkein hysteriaa: kauheita tapahtuu, jos kauheat englantilaispunkkarit pääsee maahan. Ruotsissa ne ei tosin syyllistyneet muuhun kuin tuhkakuppien tyhjentämiseen lattialle ja joku hurri ihmettelikin (ainakin puoliksi tosissaan) koska Suomessa aletaan polttaa kirjoja... :D
"En tiedä pitäisikö sinulle ojentaa netiketti, banaani vai köysi." - Tix
Vastaa Viestiin