Epäluuloinen suhtautuminen ihmisiin?
Lähetetty: 04.01.2006 21:50
Itselläni ainakin luulisin moisen johtuvan osaltaan lapsuudessa olleesta jatkuvasta tarkkana olemisen tilasta. Poistuit ulos, niin naapurit saattoivat vittuilla, koska tahansa. Räppänää käydään kolistamassa (tietysti edelleenkin) ja muuta. Onneksi kuitenkin ala-asteen jälkeen ei tarvinnut enää elää, niin epäluuloisessa systeemissä, vaan oli ihan mukaviakin ihmisiä ympärillä.
Katson asian kuitenkin itselleni rikkaudeksi, miksi minä menisin heidän oviaan kolistelemaan? Katson olevani siinä suhteessa järkevämpi ja "ihmismäisempi". Suljettu uskonnollinen piiri toki teki myös tehtävänsä, kun koin maailman olevan toinen todellisuus, jota piti "paeta". Eihän sen niin olisi pitänyt olla, mutta sellainen siitä muodostui...
ps. kunhan kelailen sähköisellä paperilla tuntojani, muilla vastaavia kokemuksia?
Katson asian kuitenkin itselleni rikkaudeksi, miksi minä menisin heidän oviaan kolistelemaan? Katson olevani siinä suhteessa järkevämpi ja "ihmismäisempi". Suljettu uskonnollinen piiri toki teki myös tehtävänsä, kun koin maailman olevan toinen todellisuus, jota piti "paeta". Eihän sen niin olisi pitänyt olla, mutta sellainen siitä muodostui...
ps. kunhan kelailen sähköisellä paperilla tuntojani, muilla vastaavia kokemuksia?