Piti olla kommentoimatta tätä keskustelua, koska tällaisissa keskusteluissa lähes poikkeuksetta ketään ei kiinnosta oikeasti ajatella kyseisiä asioita, vaan vain silmät ja korvat suljettuina ajaa omaa kantaansa mahdollisimman väkevällä retoriikalla maustettuna, jotta varmasti olisi selvää, että toisin ajattelevat ovat ilmiselvästi hölmöjä. Aika puhtaana esimerkkinä tästä voisi olla EW:n Tarjan kantoihin viittaaminen "mitääntarkoittamattomina ympäripyöreyksinä" siinä missä Saulin puheet ovat "Saulin tarjoamia ratkaisuja", tai että Saulin sosiaaliohjelma nimetään "tekemisen meiningin palauttamiseksi" Tarjan argumentaation ollessa "itsepetoksen suohon uppoamista". En ymmärrä lainkaan, mitä tarpeita tällainen lapsellisella retoriikalla nokittelu voisi mitenkään rakentavasti tyydyttää.
Mutta T3000 sentään esittää - kunhan kaivaudutaan hänenkin harrastamansa lapsellisen retoriikan suojakerroksen läpi - tosiasiaväitteen, jonka paikkansapitävyydestä voidaan (kenties)keskustella. Pitääkö tosiaan paikkansa, että
T3000 kirjoitti:Tosiasia on kuitenkin se, että (...) Halonen on lähinnä julistuksia lukeva näpertelijä. Sauli sen sijaan on jo pitkän aikaa ollut kansainvälisessä huippuvirassa.
Tai että
T3000 kirjoitti:Tavja on tuolla maailmalla muumimammaksi pilkattu ja kansainvälisillä areenoilla aika heikosti kunnioitusta nauttiva nautamainen olento.
Minusta jos ajatellaan edustavuutta ja arvostuksen nauttimista ulkomailla, tilanne on sikäli hyvä, että näitä kahta ehdokasta parempia kotimaasta ei varmaan löytyisi kuin Ahtisaari, Lipponen ja kenties Holkeri.
Anekdootinomaisena todistuksena Tarjan pärjäämisestä voisi sanoa vaikka sen, että vuosia Briteissä asuneena ja sikäläisiä tiedotusvälineitä tarkasti seuranneena oikeastaan ainoa toistuvasti mainittu suomalainen poliitikko oli Tarja Halonen. Ja koskaan en huomannut, että sävy olisi ollut edes kielteinen, saati sitten pilkkaava. Muutamia huomioita:
(i) Halonen pääsee naisena esiin huippukokouksissa sata kertaa paremmin kuin Suomen kokoisten maiden miesjohtajat, joita mahtuu kolmetoista tusinaan.
(ii) Jos Tarjan kansanomaiseen imagoon on mitenkään puututtu, on ihailtu pohjoismaista tasa-arvoa, jossa naisista huipulla ei ole vain edustusvaimoja, vaan miespoliitikkojen veroisia asiaosaajia.
(iii) Tarjan yhdessä Tansanian presidentin kanssa johtama YK:n globalisaatiotyöryhmä oli aika hyvin esillä. Erityisesti Halosen kaksoisrooli toisaalta globaalista oikeudenmukaisuudesta huolehtivana YK-henkilönä ja toisaalta yhden maailman kilpailukykyisimmän high tech -maan presidenttinä esitettiin toistuvasti esimerkkinä tulevaisuuden poliitikosta - erityisesti tänä terrorismisodan aikana.
(iv) Britanniassa erityisesti Tony Blair sekä ns. New Labourin ja Britannian markkinoiman "kolmannen tien" (kultainen keskitie vanhakantaisen sosialismin ja uusliberaalin kapitalismin välillä) pääarkkitehdit Anthony Giddens ja Will Hutton ovat toistuvasti ottaneet niin akateemisissa kuin julkisissakin yhteyksissä Halosen & Perssonin ajaman pohjoismaisen mallin esimerkiksi siitä, millaiseen yhteiskuntakäsitykseen tulevaisuuden Eurooppa voisi nojata.
Yhteenvetona voisi siis sanoa, että edustavuuden ja kansainvälisen arvostuksen kautta Saulilla on kova työ haastaa Halonen - osin, koska Suomen presidenttinä osa Suomea koskevasta arvostuksesta henkilöityy Haloseen. Erityisen vaikeaa haastaminen tällä saralla on Saulille siksi, että siinä missä Halonen assosioituu pohjoismaisen mallin keulakuvaksi maailmanpolitiikassa, Saulin imago on ehkä pikemminkin eurobyrokraatin virkamiesimago. Tämä on kuitenkin vain osatotuus. Vaikka itse en taida tuntea ketään ulkomaalaista, joka osaisi Saulin nimetä (kun taas Tarjaa ihaillaan laajasti), Saulin kansainvälinen asema on suomalaisittain aika vahva:
(i) Sauli on kielitaitoinen ja esiintymiskykyinen ja ilmeisen valloittava persoona. Tätä kautta hän varmaan saisi kantansa kuuluville huippukokouksissa.
(ii) Sauli tuntee virkansakin kautta paljon keskeisiä EU-vaikuttajia. Tämä on pienen maan presidentille aivan keskeistä.
(iii) Ehkä vielä tärkeämpää taitaa olla se, että Sauli oli eurooppalaisten konservatiivipuolueiden yhteistyöelimen puheenjohtaja vain muutamia vuosia sitten. Tätä kautta hän ei profiloidu vain virkamieheksi vaan myös eurooppalaiseksi huippupoliitikoksi.
(iv) Vielä tärkeämpää, tämän eurotaustansa kautta Saulilla on hyvät suhteet vaikkapa juuri Saksassa valtaan nousseeseen Merkeliin, Ranskassa valtaapitäviin konservatiiveihin ja Brittien konservatiiveihin, jotka vuosien jälkeen ovat taas nostamassa päätään.
Lyhyesti: T3000 on minusta toisaalta oikeassa korostaessaan Saulin edustavuutta ja kansainvälistä arvovaltaa, mutta toisaalta näen Tarjan väheksynnän joko tietämättömyytenä tai tympeänä retoriikkana. Tässä(kin) mielessä meillä on kaksi erittäin hyvää ehdokasta.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."