Avioliittoajatuksia

[Kittys]

Tahdon, tahdon.. sitten ehkäpä joskus..

Mä en näe oikeesti mitään pointtiä tämän hetkiseen tilanteeseen, et miks mennä naimisiin. Se ei juuri nyt muuttais yhtään mitään, yhessä oltu päälle 6v, joista asuttu yhes päälle 4v. On muksu, lisäystä tulossa dogidog, auto ja motskari. Velkoja ei yhteisiä, tosin, jos kämppää hankittas, sillon miettisin tätä tilannetta varmaan kahdesti. Ja häät, iso kustannus, jos meinaa oikeen kunnolla ja suuresti juhlia. Pöh sanon minä, en mä sellasest perusta. Voi nekin rahat laittaa sitten siihen sormukseen ja häämatkaan..

[slam]

Kuulun nähtävästi juurikin näihin miehiin..

Kuulun niihin naisiin, joille kelpaisi muija emännäksi


Avioliittoon vihkiminen ihmisten edessä erottaisi parisuhteen erilliseksi kumppanuudeksi.... Pitävät toisistaan sen verran, että voivat ihmiseläinten edessä ryhtyä siihen, ja saattavat jopa pysyä siinä... Ihan jees juttu.

[irmelianneli]

Kuulun nähtävästi juurikin näihin miehiin..

Avioliittoon vihkiminen ihmisten edessä erottaisi parisuhteen erilliseksi kumppanuudeksi.... Pitävät toisistaan sen verran, että voivat ihmiseläinten edessä ryhtyä siihen, ja saattavat jopa pysyä siinä... Ihan jees juttu.

No jaaa, kyllä se siitä kuule väljähtyy ennen pitkää..

[Ann]

Se suurin sitoutuminen tapahtuu korvienvälissä, muu on ulkokultaista "pomppia ja sirku(m)stanssia". Naimisiin sitten vasta jos/kun aikoo lisääntyä, muuten ollaan vaan ja hengaillaan.

[brona]

Kai miekin sitten kuulun romantikkoihin, kun aina olen ajatellut naimisiin päätyväni. Edelleen elän uskossa, että jonain päivänä löytyy Se mies, joka haluaa mut vaimokseen ja jonka vaimo haluan olla.
Se miten (häät/maistraatti) naimisiin mennään on toisarvoista.

[Vadim]

Öh, mikä tässä avioliittoinnokkuudessa oli niin hämmentävää? Tietysti miehet haluavat naimisiin, eivät tosin ihan kenen kanssa vain.

[Bliss]

Eipä se vihkiminen meillä ainakaan muuttanut juuri mitään.
Tai no... Ovessa on enää yksi nimi, ja minä juoksin kaikenmaailman virastot ja laitokset ympäri uusimassa kortteja ja papereita

Olen täysin juhla- (ja varsinkin sukujuhla-) allerginen, joten bileitä ei ollut, eikä tule!

Korkeintaan maistraattiin ja joojoo, tahdontahdon ja sitten lähimpään mäkkiin syömään

Näinpä tapahtui.
Tosin menimme Shellille kahville
Lähes viiden minuutin raskaan vihkitoimituksen jälkeen...

Ja tämän tulevan tiivitaavin kanssa on paljon vähemmän byrokratian kiemuroita tässä siviilisäädyssä.

Meniköhän tämä nyt loppujen lopuksi edes liki alkuperäistä aihetta?!?

[pajazzo]

En ole koskaan ajatellut mennä naimisiin. Tiedän, ettei koskaan saisi sanoa -Ei koskaan!. En käsitä mitä avioliitto voisi muuttaa paremmaksi yhteiselossa. Ehkä joitakin yhteiskunnallisia tukia? Häiden järjestäminen on yhtä hössötystä ja melkoinen rahareikä. Päivä prinsessana??? Ei kiinnosta yhtään. Olenko sitten onnellisempi kun pappi sanoo aamen? Kun virallinen hääyö/matka on koettu? Häälahjat avattu ja kaappiin tungettu? Sama sukunimi? Enpä usko...