Rakkaus ei ole rakkautta jollei se ole molemminpuolista?

[Tiikeriankka]

Samaa mieltä. Eikä se välttämättä katoa, vaikka molemminpuolinen rakkaus tulisikin muualta vastaan, kuten joku esitti. Tunteen intensiteetti voi kyllä laskea ja todennäköisesti laskeekin.

[mölli]

Enpä usko että naiselta voi koskaan mitään rakkautta saada, koska naisen rakkaus on aina ostettavissa ja raha siihen minkälaisen naisen saat on sun oma tasosi. Ainostaan rakkautta naiselta voit saada jos äitisi sua rakastaa keneltäkään muulta et, tosin eipä se haittaa illuusio että nainen sua rakastaa ja olla leikissä mukana, kunhan muistaa että se on pelkkää kauppaa.

[KisSandra]

Mun mielestä voi rakastaa saamatta vastarakkautta, mutta se vastarakkaus ruokkii omaa rakkautta vahvistaen, syventäen ja jalostaen sitä.

Mutta vaikka toinen torjuisikin, se ei muuta sitä tosiasiaa että tuota ihmistä rakastaa.

Mä kuvittelen edelleen rakastavani yhtä ihmistä jolle olen täysin yhdentekevä. Mutta koska en saa vastakaikua, on tuo rakkaus valtavan liekin sijaan vain pieni lämmin hiillos jossain mielen pohjalla. Mutta siellä se kytee. Jos se saisi jotain sytykettä kyseiseltä henkilöltä se roihahtaisi taas täyteen liekkiin

Mitä syvempi rakkaus, sen hankalampi ja pitkäaikaisempi prosessi on sen tukahduttaminen hiilloksen tasolle. Rakkaus ei sammu mielestäni koskaan. Se voi muuttaa muotoaan, mutta ihmistä jota on joskus rakastanut, tulee aina jollain tasolla rakastamaan.

JA

Samaa ihmistä voi rakastaa ja vihata. Sellainen ihminen jota rakastaa on saanut minuun paljon vaikutusvaltaa ja loukkaamalla minua saa osakseen vihaa. Täysin yhdentekevää ihmistä on hankala vihata. Ei mun päässäni ainakaan se viha nollaa rakkautta.

*komppais*

Mä olin joskus ihan äärettömän ihastunut ja ainakin silloisesta näkökulmasta syvästi rakastunut poikaan, joka piti musta kyllä ihmisenä, mutta tiedättehän, "Sä oot kyllä tosi hyvä tyyppi, mutta..." Etsin kaikista tämän tyypin sanoista, eleistä ja teoista merkkejä mahdollisesta vastarakkaudesta siitäkin huolimatta, että asiasta oli puhuttu ihan oikeastikin, ja elin omassa kuvitelmassani siitä, että vielä jonain päivänä hän huomaa rakastavansa minua, koska "merkit" ovat selvästi ilmassa.

Tuttua huttua, valitettavasti. Olen jo aikoja sitten havainnut itsessäni ikäväkseni piirteen, että antaudun tunteideni vietäväksi liiankin helposti ja kuvittelen ihastuvani , jopa rakastuvani, ennen kuin siihen on ”oikeaa aihetta”. Toisin sanoen, olen saanut huomata, useammin kuin kerran, että olen ihastunut / rakastunut enemmän itse luomaani mielikuvaan josta kusta ihmisestä kuin siihen mitä ko. persoona oikeasti on. Toivon, että olen pikku hiljaa kasvamasta tästä lapsellisesta kuvittelumaailmastani irti. Juuri nyt en ole ihastunut keneenkään, siksi hankala sanoa, onko tämä kasvu jo kohdannut minut.

Enpä usko että naiselta voi koskaan mitään rakkautta saada, koska naisen rakkaus on aina ostettavissa ja raha siihen minkälaisen naisen saat on sun oma tasosi. Ainostaan rakkautta naiselta voit saada jos äitisi sua rakastaa keneltäkään muulta et, tosin eipä se haittaa illuusio että nainen sua rakastaa ja olla leikissä mukana, kunhan muistaa että se on pelkkää kauppaa.

Joo, ihan hassu provo. Onnistumisesta en pitäisi takeita mutta ehkäpä joku höpöistyksissään nousee tästäkin barrikadeile

[mölli]

Enpä usko että naiselta voi koskaan mitään rakkautta saada, koska naisen rakkaus on aina ostettavissa ja raha siihen minkälaisen naisen saat on sun oma tasosi. Ainostaan rakkautta naiselta voit saada jos äitisi sua rakastaa keneltäkään muulta et, tosin eipä se haittaa illuusio että nainen sua rakastaa ja olla leikissä mukana, kunhan muistaa että se on pelkkää kauppaa.

Joo, ihan hassu provo. Onnistumisesta en pitäisi takeita mutta ehkäpä joku höpöistyksissään nousee tästäkin barrikadeile

No mitä provoa tuossa on? Pelkkää kaupankäyntiä parisuhdekkin on ihan kuin pörssi, auto tai asuntokauppa. Kumpikin osa puoli hakee toisistaan hyödykettä ja se on siinä.

[Tiikeriankka]

Olen samaa mieltä mutta en täysin.