Keikaus kirjoitti:Siis oikeasti, miehiltä ei saa usein tukea tässä asiassa.
Pari asiaa pulpahtaa mieleen:
1. Olet tapaillut liikaa latinomiehiä, joilla on kulttuurinsa puolesta kovasti tarvetta neitsytvaimolle ja riettaalle rakastajattarelle, kahdessa eri henkilössä. (stereotypia)
2. Nypari ja minä tässä vaan vedellään oikeista naruista saadaksemme kitynaisilta hyväksyntää ja huomiota.
"Kyllä kyllä, arvostan sinua vielä aamullakin...".
Keikaus kirjoitti:Te olette ihania!
Mission accomplished.
No ei vaiskaan. Muistelen itsekin nuorempana olleeni kallistuneempi ehkä sille siweämmälle puolelle, mutta minkä sille voi jos (ex-)Lutkat tuppaavat pääsääntöisesti olemaan mielenkiintoisempia makuukammarin puolella? Harva on mestari syntyessään, harjoitus sellaisia tekee tässäkin lajissa. Tämä ei tarkoita että seksi olisi ainoa syy parisuhteelle, mutta kyllä se aika tärkeä on.
Vielä on todettava se ettei lutkuutta näe läheskään aina päälle. Naapurintytön oloinen nainen saattaakin olla tosi peto, ja posket punaisina kuuntelet hänen villejä vuosiaan briteissä tms. Vastaavasti todella mukavasti keimaileva ilmestys saattaakin olla yllättävän estoinen, passiivinen ja varovainen tositoimissa (muillakin kuin sillä ekalla kerralla; toki ainahan ei voi olla varma kuinka paljon tästä flegmaattisuudesta johtuu toisesta osapuolesta elikkä minusta...). Molemmista kokemusta.