Kitinä

Vaola kirjoitti:Ei kyl muistuta sua )

Ei toki, ihan tyylillä handlasin sen sun pikkusystankin Not?

Sanoihin viitaten siis.

Juice Leskinen : Mussoliini, perusdiini

"sota, se on loppu, kun paloi Aatun proppu!"

flight of Icarus - I M

Tool - 10,000 days

Jambi potkii kyllä todella nätisti.

sanctus kirjoitti:Tool - 10,000 days

Jambi potkii kyllä todella nätisti.

Ja kun just selostin toiselle palstalle, miten mun mielestä Jambi ei toimi ollenkaan!

bedlam kirjoitti:Ja kun just selostin toiselle palstalle, miten mun mielestä Jambi ei toimi ollenkaan!

Musta toi on erinomainen esimerkki ns. peruskiksurokkibiisistä: yksi sointu, rullaava 9 -tahti (tai 3+3+3 tai 4+4+1), pari tahtilajin vaihtoa ja soolosoittimena basso.

sanctus kirjoitti:

bedlam kirjoitti:Ja kun just selostin toiselle palstalle, miten mun mielestä Jambi ei toimi ollenkaan!

Musta toi on erinomainen esimerkki ns. peruskiksurokkibiisistä: yksi sointu, rullaava 9 -tahti (tai 3+3+3 tai 4+4+1), pari tahtilajin vaihtoa ja soolosoittimena basso.

En tiä, mulle toi ei vain toimi ja se 9-tahtikin kuulostaa rullaavan sijasta suurimmilta osin väkisin väännetylle ja töksähtelevälle. Meshuggah-vaikutteet kuuluvat tuosta rytmistä, mutta samalle tasolle ei rytmileikittelyn luontevuudessa valitettavasti ylletä. Vitostahdin Tool on sen sijaan aina saanut svengaamaan.

Within Temptation - What have you done?

EDIT: ...odotellessa Sandra Nasic:a Nightwishin laulajaksi...

Apocalyptica - Path

Tuosta voi ottaa maisteluja Naitvissin tulevasta menosta:

http://www.youtube.com/watch?v=X0_aZXI-3uY

bedlam kirjoitti:En tiä.

En tiä. Mä en hirveästi ymmärrä väkisin väännetyn syvempää merkitystä. Tai sitten Jambin kohdalla synkkä ja syvä breakbeatin diggailumenneisyyteni vaikuttaa: biisi ei töksähtele vaan soljuu. Hienoa olisi ollut tietenkin, jos tuosta biisistä olisi tehty polyrytminen.

Danny muuten hajotti toisen kätensä kuukausi sitten ja joutui leikkaukseen. Odottelemme raporttia.

sanctus kirjoitti:

bedlam kirjoitti:En tiä.

En tiä. Mä en hirveästi ymmärrä väkisin väännetyn syvempää merkitystä.

No siis se, että herkutellaan epätavallisilla rytmeillä herkuttelun vuoksi. Dream Theater-efekti; sävelletään 4/4-riffi, mutta otetaan pois/lisätään pari nuottia jotta saadaan se "progeen" tahtilajiin. No joo, olen itsekin joskus tuohon syyllistynyt, mutta enhän minä muilta sellaista siedä!

Ihan tuolla asteella ei Tool tietenkään onneksi ole, mutta minusta Jambi ei vain solju luontevasti. Toisaalta tuossa biisissä yhden sävelen heviriffi kuulostaa todellista olemustaan hienommalle alun nykivän pidättelyn jälkeen.

Pettymykseksi tuo levy mulle muutenkin lopulta osoittautui. Ei nostata tunteita ja toimi kokonaisuutena lähellekään niinkuin Lateralus. Mutta odotuksenikin olivat mahdottomat, myönnän. Ja keikka toimi täysillä.

bedlam kirjoitti:No siis se, että herkutellaan epätavallisilla rytmeillä herkuttelun vuoksi.

Pettymykseksi tuo levy mulle muutenkin lopulta osoittautui. Ei nostata tunteita ja toimi kokonaisuutena lähellekään niinkuin Lateralus. Mutta odotuksenikin olivat mahdottomat, myönnän. Ja keikka toimi täysillä.

"Herkutellaan herkuttelun vuoksi." Mun täytyy myöntää, että en enää muista, mitä tuolla tarkoitetaan. Ymmärrän sen tietenkin mielipiteenä jostain, mutta en pysty ymmärtämään sille sisältöä. Jos hakisi analogiaa väkivaltaviihteestä, niin olisiko kyse Michael Mannille tyypillisestä aseiden äänien äänittämisestä ja niiden käyttämisestä elokuvassa: aseilla ei enää tapeta, vaan kuunnellaan niiden ääniä koska ne kuulostavat hienoilta, mikä on itsestäni sangen puuduttavaa hommaa.

Musta 10,000 days on hyvää perusrokkia. Kun olen kuunnellut levyn nyt n. 50 kertaa läpi, niin kyllä se itselleni toimii hyvin kokonaisuutena, vaikkei se ehkä ole Triad - Reflection - Disposition -tyylinen tunnelmapala. Varsinkin Justinin bassottelu on läpi levy todella kuuntelijaa arvostavaa.

sanctus kirjoitti:"Herkutellaan herkuttelun vuoksi." Mun täytyy myöntää, että en enää muista, mitä tuolla tarkoitetaan. Ymmärrän sen tietenkin mielipiteenä jostain, mutta en pysty ymmärtämään sille sisältöä.

No siis sellainen liiallinen matemaattisuus ja tavallaan elitistinenkin "muusikoilta muusikoille"-meininki rassaa, jos sen takia kappaleen tasapaino kärsii. Sellainen "tajuuttekste kuulijat, että mihin tahtilajiin tää menee?". Vähän kuin taitava maalari maalaisi helvetin ruman taulun, josta löytyy joku jippo katsottaessa sitä ylösalaisin. Ja se olisi sitten hienoa. Nyt en siis puhu enää Toolista. Jambista tuntuu monet tykkäävän, joten se ei vain yksinkertaisesti ole mua varten se biisi.

Joskus hypermatemaattiset rytmileikittelyt innostavat kyllä minua suurestikin, siitä juuri Meshuggahin jotkut biisit esimerkkeinä. Että oikein nauruun purskahtaa kun rumpukomppi ja kitarat muljahtelevat niin veikeästi "eri tahtiin" (esim. http://www.meshuggah.net/samples/dei07.mp3).

HIM - Wicked Game

(eli Radio Rrrrrock)

[/url]

Eleven - Reach Out
Älyttömän hyvä biisi, mutta levyä ei löydy mistään.

Tästä bändistä ei sitten selvinpäin diggailla, mutta kaapissa ja huutelematta saa vähän kuunnella.

Brave new world - Iron Maiden... (kohtuu paras pojilta, vaikka aika jankkuuta se tääkin)

Lily Allen Alfie...

Hei höylä, sulla on hyvä musamaku