Kun pääsen autoon, niin Metallica: Reload, joka on ainakin minun mielestäni mainettaan huomattavasti parempi levy samoin kuin alkuperäinen Load-pläjäyskin.
Tätä ei ole kyllä tullut liian monesti kuunneltua. Omistan levystä vain tuon dvd-version, jota ei pal cd-soittimilla pyöritellä. Mutta täsä ekassa biisissä kyllä mukavasti noi sekvensserisäksätykset pulputtaa takakaiuttimissa. Uusimman levyn dvd-versiossa rummut kiertelee pään ympäri ja välillä laulu kuuluu takaraivon takaa ja välillä edestä. Se taas ei oikein toimi. Tai pitäis sitten totutella enempi.
Oman kirjanpitoni mukaan ostin tuon levyn kesäkuussa 2005, mutta "löysin" sen oikeastaan vasta tänä kesänä, kun aiemmin diggailin PT:ltä oikeastaan vaan In Absentiaa ja Stupid Dreamia. Nyttemmin muutkin Porcupine-albumit ovat auenneet ihan eri tavalla, ja erityismaininnan ansaitsee Deadwing. Ensi kuuntelulla levy oli muistaakseni melko pitkästyttävä, mutta nykyään löydän siltä jopa lempi-PT-biisejäni. Eikä Adrian Belewin vierailukaan ole mikään ihan paska juttu. :)
Nyt soi Voyage 34:n liveversio, tämä on ihan huikea. Tulee vähän mieleen Alan Parsons Projectin Mammagamma-biisi!
"Elämä on kuin pornoelokuva - silloin tällöin panemista ja niissä väleissä ihan täyttä paskaa."
^ Itsekin ostin Deadwingin vuosi sitten ja nyt taisin vasta ekaa kertaa kuunnella ajatuksella läpi. Ja mun mielestä vaikutti heti eka kuuntelemalla parhaimmalta kuulemaltani PT-albumikokonaisuudelta (no, en ole kuullut kuin nää kolme viimeisintä). Täytyy ostaa vaan stereoversio ja opetella se enste, noi kanavahärdellit häiritsee sitä levyyn tutustumista jostain syystä. Edit: no löytyyhän tuolta levyltä näemmä stereoversiokin, on sitä tymä.
Belewin tunnisti tyylistä kyllä het, uusimmallakinhan oli Crimsonin jäsenistä itse suurherra Fripp ja Rushin Lifeson vierailemassa. Lifesonin soolo passasi oikein hyvin Anesthesizeen.
bedlam kirjoitti:Belewin tunnisti tyylistä kyllä het, uusimmallakinhan oli Crimsonin jäsenistä itse suurherra Fripp ja Rushin Lifeson vierailemassa. Lifesonin soolo passasi oikein hyvin Anesthesizeen.
^Juu, meidän isähän on Crimson-fani henkeen ja vereen, ja oon tyrkkäillyt sille Porcupinea matkaan, jos vaikka ymmärtäisi jotain senkin päälle. Rush on mulle taas nimeä lukuunottamatta ihan vieras poppoo.
"Elämä on kuin pornoelokuva - silloin tällöin panemista ja niissä väleissä ihan täyttä paskaa."
Koska näemmä kovasta uhostani huolimatta JÄLLEEN alkuperäinen festarijeejeerokkikesä typistyi yhden kotikylän juhlan mittaiseksi, alan sitten fiilistelemään sitä. Overkillin Horrorscopen möin joskus 10 vuotta sitten pois, täytynee ostaa uudelleen.
Tässä onkin aivan mieletön levytys! Vieläkin harmittaa kun se music hunterin kädetön urpo ei saanut minulle sitä digibook -versiota, ja tyhmänä odotin kuukauden verran kunnes kaikki menivät.
