Kitinä

AI:n tekemä biisi:

The most interesting fact about this is that it is completely AI generated. AI was trained not by real metal songs, but by professional musicians going into a studio and jamming away for a few hours.

Taidan joutua tilaamaan tämän lätyn, on kuitenkin parasta Metallicaa pitkiin aikoihin.



Edellinen ostettu Metallica taitaa olla Black.

Samalla voisi pistää tilaukseen Floor Jansenin soololevyn.

Hassisen koneen kokoelmaa tänään. Luulen että te monet 70-luvulla syntyneet ette tiedä kuinka kova HK on. TJEU.

https://soundcloud.com/petri-rotsten/avaruuden-pirut-1

Kaverin veljen yhden miehen bandi. Kaverinikin koitti välillä uraa pelimuusikkona (useampaan kertaan voittanut compon Assemblyillä), mutta tuo on akustisempaa.itsehän olen epämusikaalinen, mutta en näe miksi tuollainen kama ei pärjäisi vertailussa muuhun kotimaiseen julkaisuun.

Palkittu oopperalaulaja tulkitsee ikivihreän.

Bruce Springsteen: Live 1975 - 1985 tänä aamuna. Huomasin että tuo on hyvää röpöttämisen soundtrackia.

Tää soi autossa, kun kävin äsken syömässä. Ei mennyt kertakuuntelulla ohi, vaan piti ottaa pari kertaa uusiksi, kun toimi niin hyvin. Maarit on

^Olen jkv yrittänyt kuunnella sun usein mainitsemaa Kingston Wallia. Ei se huono ole, mutta ei ole kuitenkaan aiheuttanut mitää ahaa-elämystä.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑05.05.2023 14:26 ^Olen jkv yrittänyt kuunnella sun usein mainitsemaa Kingston Wallia. Ei se huono ole, mutta ei ole kuitenkaan aiheuttanut mitää ahaa-elämystä.

Mä ymmärrän kyllä. Proge ei ole koskaan ollut kaikille, vaan vaatii tiettyä musiikillista näkemystä ollakseen nautinnollista. Voisinkohan mä yrittää hieman avata omaan kuuntelukokemustani:

Se Kuoppamäen rumputyö Kingston Wallin levyillä on jotain käsittämättömän huikeaa. Niin luovaa, monipuolista, herkkää ja tarkkaa ettei mitään tolkkua. Otetaan vaikka esimerkiksi peltien käyttö Could it be so kappaleen alkupuolella. Soinnikasta, eläväistä, melkeinpä leikkisää ja hilpeää. Ei yhtään huolimatonta iskua joka rämähtäisi ruman soinnuttomasti. Miten kukaan voi olla rakastamatta jotain näin kaunista
Tuon tarkan peltien käytön ohessa mies ehtii jotenkin vielä pyörittämään pehmeästi pyörivää komppia joka on täynnä pieniä fillejä täydentämässä yhteen soundi. Soitannan soundissa mieletöntä nimenomaan kaikenlaisen suoraviivaisuuden ja aggressiivisuuden puute, vaan kiivaimmassakin rumpusoolossa pysyy helposti rullaava tunnelma yllä.



Jyllin bassotyöskentely on sitten toinen mielettömän hieno ja yhtyeen soiton yhteen nitova palanen. Yleensä aika tasarytmistä mutta kauniin polveilevilla melodialla, mutta tarvittaessa sopivilla tauoilla biisiin rytmittyvä kuvio toimii tanakkana pohjana soitannolle ja periaatteessa vapauttaa Wallin soittamaan kitaralla ihan mitä huvittaa.

Walli sinänsä soittaa ihan hyvin, mutta jos rehellisiä ollaan, niin maailmassa on muitakin kitaravirtuooseja. Jos olisi pelkästä kitarasta kiinnostunut, niin ehkä kannattaa painottaa Jimi Hendrixin suuntaan, jonka vaikutteet selvästi kuuluu Wallin soitossa. Jimi Hendrix experiencehän on se rock historian toiseksi paras trio kingston Wallin jälkeen ja helposti kitaristeista se merkittävämpi. Mieshän hyvin pitkälti loi tämän tyylin.

Ja edeltävien pohdintojen seurauksena päädyin viimein kuuntelemaan Praxis Transmutation levyä. Tää oli aikoinaan sellainen tajuntaa räjäyttävä pläjäys, että ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen olin lähinnä; Mitä vittua. Jostain syystä piti kuitenkin kuunnella uudestaan ja jossain 5. kerran seutuvilla alkoi tuntumaan, että mähän tajuun tästä jotain. Parikymmentä kertaa myöhemmin olin jo aika vakuuttunut, että tää on hyvä levy. Animal behavior on vähän rasittava renkutus (joskin sen outro on hyvä), kun ne jopa laulaa siinä ja levyn päättävän raidan After Shockin piippailuja ei vaan pysty kuuntelemaan läpi, mutta noin muuten aika rautaista kamaa.

Tosiaan vaikuttava teos, mutta en anna hauskuus takuuta. Kuuntelu omalla riskillä, sillä käytettyä aikaa ei saa takaisin:

Vagabondo kirjoitti: ↑05.05.2023 15:37 Proge

Mitä pidät Wigwamista? Se toimii mulla Kingston Wallia paremmin.

Dolly Parton: The ultimate Dolly Partön collection

James Potkukelkka kirjoitti: ↑06.05.2023 9:15 Mitä pidät Wigwamista? Se toimii mulla Kingston Wallia paremmin.

Mä olen aikoinaan kohtuullisesti Nuclear Nightclubia veivannut, mutta mä en vieläkään tiedä onko se hyvä vai ei, että kai siitä jotain puuttuu mun korvaani. Mutta mä en muutenkaan ihan hirveesti lämpene sille 70-luvun progelle, vaan diggailen näitä myöhempien aikojen progesankareita. Jotenkin siinä 70-luvun hommassa on vähän samaa vikaa kuin klassisessa musiikissa. Itsetarkoituksellista vaikeudella kikkailua melodian ja tunteen kustannuksella. Tätähän on tietenkin mahdoton kunnolla sanallistaa, koska kyse on musiikin subjektiivisesta kokemuksesta.

Saiko mun vastauksesta mitään tolkkua?

Juu, kiitos!

Pistetään tähän 40 vuotta vanha klassikko.

Spotifyn algoritmi tarjosi tällaisen



Olen ollut vain hämärästi tietoinen tästä biisistä.
Vaikkei Mikko Alatalo nyt mikään Ronnie James Dio olekaan ja sanat tasapainoilevat paatoksellisen ja juustoisen välillä, niin hieno biisi.

5/5

Ps. harvoin kuulee tällaista master-nauhan kohinaa

James Potkukelkka kirjoitti: ↑16.05.2023 10:10 Olen ollut vain hämärästi tietoinen tästä biisistä.
Vaikkei Mikko Alatalo nyt mikään Ronnie James Dio olekaan ja sanat tasapainoilevat paatoksellisen ja juustoisen välillä, niin hieno biisi.

Luonnollisesti multa löytyy tämäkin levy, mutta siitä on vuosikymmeniä kun olen viimeksi kuunnellut. Mä luultavasti hankin levyn 80-luvun lopulla halvalla divarista. Silloin kun LP levyjä sai uloskantohintaan. Mä oon vaan jättänyt kaikki vanhat LP:t vanhempieni nurkkiin, kun en ole koskaan viitsinyt hankkia omaa levysoitinta.

Kuitenkin tuosta tuli mieleen yksi Juicen surrealistinen raita, jonka muistelin olevan tuon levyn viimeisenä, mutta Dance Allergo olikin Keskitysleirin ruokavalio levyn viimeinen kappale.



Jos ette tienneet, niin Juicen kaikkien aikojen paras kappale Luonas Kai Olla Saan löytyy myös tuolta levyltä.

Luonas kai olla saan on hieno biisi, mutta mulla tökkii tuo alkoholistimelankolia.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑16.05.2023 10:58 ...mulla tökkii tuo alkoholistimelankolia.

Avaatko vähän mitä tarkoitat? Yritin googlata, mutta se ei auttanut.

Voi olla että mulla menee tässä Juhani Leskinen ja laulun kertoja osittain sekaisin, mutta mielestäni laulussa kertoja on depressiivinen ulkopuolisuutta kokeva alkoholisti ja se ärsyttää mua

James Potkukelkka kirjoitti: ↑16.05.2023 11:17 Voi olla että mulla menee tässä Juhani Leskinen ja laulun kertoja osittain sekaisin, mutta mielestäni laulussa kertoja on depressiivinen ulkopuolisuutta kokeva alkoholisti ja se ärsyttää mua

Ymmärrän. Sanomattakin lienee selvää, että mä en koe sanoitusta samalla tavalla. Mä luulen, että jos et olisi asiaa sanallistanut, niin tuo tulkinta ei olisi ikinä tullut edes mieleeni. Ehdin nimittäin sen ekan kommentin jälkeen jo pohtia, että oltiinko me erehdytty keskustelemaan eri kappaleista.