Kitinä

Lähetetty: **23.03.2006 10:20**

Kerro tarinasi. Miksi olet eronnut?
Jättikö, pettikö, jätitkö, petitkö?

Oma tarina ex-miehestäni on surullisen kuuluisa: se otti ja muutti toisen naisen luo, ja unohti kertoa minulle. Seuraukset ovatkin sitten historiaa...

Yhden miehen jätin siksi, että hän veti minua ns. turpaan. Siis löi niin että tipahdin.

Yksi lähti halutessaan sinkkuilla pitkin maita ja mantuja.

Lähetetty: **23.03.2006 10:29**

Molemmat ns. vakavemmat suhteeni ovat päättyneet siihen, että minua on petetty. Kolmas kerta toden sanoo?

Lähetetty: **23.03.2006 10:43**

Ensimmäisen ja pisimmän (n. 6v) suhteen päättymisen päällimmäinen syy oli se, että kumppani halusi jo vakavasti suunnitella avioliittoa ja perheen perustamista. Näin jälkikäteen ajateluna tuo 'syy' kyllä kuulostaa todella typerälle, mutta itselleni perustelin asian niin, että koska kyseessä oli ensimmäinen vakava suhteeni ja myöskin ensimmäinen seksikumppanini, tiesin että joskus tulevaisuudessa tulee suuri houkutus kokea muutakin.

Kämppiksinä asuttiin vielä pari vuotta kuihtuneessa suhteessa, kun emme kumpikaan osanneet luopua turvallisesta arjesta. Kumppani laittoi seksihanat kiinni, kun en ollut valmis seuraavaan askelmaan. En halunnut ottaa seuraavaa askelmaa, koska seksielämän loppuminen hankasi välejämme...

Toisen pidemmän suhteen päättymiselle en koskaan saanut mitään syvällisempää selitystä. Kaikki oli minusta mallillaan, kun ilmoitusluontoisesti minulle asia kerrottiin.

Lähetetty: **23.03.2006 10:44**

Erosin siksi, että olin uskoton. Tällä kokemuksella mikä minulla nyt on, olisin lähtenyt suhteesta jo paljon aiemmin. En silloin osannut/uskaltanut/pelkäsin yksin jäämistä.
Joskus teininä seurustellessa tulin jätetyksi. Siinäpä ne.

Lähetetty: **23.03.2006 10:51**

Uuh, sossupokee parhaimmillaan!

Erosin, koska olen epäonnistuneesti valinnut parinvalintamielessä epäkelpoja yksilöitä kumppaneikseni. Lisääntymismielessä ihan kelpo yksilö, tosin. Eiq, mies uskoi että olin pettänyt sitä erään hepun kanssa johon olin kyllä kovasti ihastunut, mutta en olisi kuitenkaan vaihtanut perhettäni varatun miehen kanssa hurvitteluun. Tätä ennenkin tietty meni jo aika pyllysti, enpä muuten olisi toiseen mieheen ihastunutkaan. Loppujen lopuksi ero tuli ja ei tullut yllätyksenä. Olimme juuri harkitsemassa muuttoa kun mies ilmoitti ettemme muuta enää yhdessä mihinkään, hän muuttaa pois. Totesin jotain tyyliin "whatever", hyvä vaan että toinen tajuaa oikeasti lähteä huonosta suhteesta koska tiesin ettei minusta ollut siihen. Loppujen lopuksi eron syynä taisi olla(totaalisen yhteensopimattomuuden lisäksi) se, että miehellä oli jo toinen naikkonen valmiiksi katsastettuna, ja ei kai siinä, ovat edelleen yhdessä ja toivon että vielä pitkään

Meidän ero oli siinä mielessä "hyvä ero", että sen tapahduttua olemme olleet yksimielisiä oikeasta ratkaisusta, eikä kumpikaan haikaillut enää toisen perään. Eniten kränää on tullut muksun kuskailusta ympäri Suomea, mutta nykyään sekin hoituu varsin mutkattomasti. Tottakai alussa oli molemminpuolista katkeruutta siitä, että on "tuhlannut" resurssejaan ja aikaansa suhteeseen, jonka lopputulos on kaksi toisilleen hyvin hyvin vihaista ihmistä ja no, lapsi

Lähetetty: **23.03.2006 11:02**

ninnithequeen kirjoitti:Oma tarina ex-miehestäni on surullisen kuuluisa: se otti ja muutti toisen naisen luo, ja unohti kertoa minulle. Seuraukset ovatkin sitten historiaa...

Hei! Toi on mun tarina! Millä mä nyt enää kerjään myötätuntoa ja selkääntaputuksia, kun sä kerroit ton ensin.

Ihan ensimmäinen seurustelusuhteeni päättyi kahden seksittömän kuukauden jälkeen, kun mies sanoi, ettei halua vielä sitoutua ja seurustella. Saman tien sillä oli uusi tyttöystävä. Todelliseksi syyksi olen päätellyt liian pienet rintani.

Lähetetty: **23.03.2006 11:11**

En kyennyt sopeutumaan / halunnut sopeutua siihen elämäntyyliin jota hän olisi minulta edellyttänyt (maalla eläinten keskellä), joten erosimme ystävinä.

Lähetetty: **23.03.2006 11:12**

Oikeestaan mulla on yksi omasta mielestäni suhteeksi laskettava juttu takana.
Tää suhde (kesti 3v.) kaatui siihen, että haluttiin elämältä eri asioita. Luultavasti syynä oli myös ikäero, vaikkakin vaan 6 vuotta. Exä halus jo perustaa perheen, rakentaa talon jne. Mä en ollut valmis.

Muut oli vaan säätöö, jotka kesti kuukaudesta lähes puoleen vuoteen. Yleensä aina yhteisestä sopimuksesta päätettiin ettei juttu toimi. Toisessa (myöskään minussa toisen osapuolen mielestä) ei vaan ollut sitä jotain.

Lähetetty: **23.03.2006 11:14**

EI ollut aikaa tavata(joskus ei vain ole, duunit sun muut aina ristiin). Hän oli myös liian kylmää mallia minun makuun.

Lähetetty: **23.03.2006 11:16**

Feiz kirjoitti:EI ollut aikaa tavata(joskus ei vain ole, duunit sun muut aina ristiin).

Kas. Tämähän on suoraan mun parisuhteestani

(ja me sentään asutaan yhdessä neljättä vuotta)

Lähetetty: **23.03.2006 11:34**

Hirveän vaikea näin jälkikäteen sanoa, että mihin se suhde viimekädessä kaatui tai ts. mikä asia johti mihin. Eri osoitteisiin muutettiin siinä vaiheessa kun tajuttiin, että ollaan eletty kuin sisko ja veli jo pidemmän aikaa, ja mitään muutosta tilanteeseen ei ole tulossa. Mies sanoi suoraa, että seksi ei missään muotoa kiinnosta eikä hän koe minua eikä yhtäkään toista naista seksuaalisesti haluttavana. Mitäs siinä sitten. Toisaalta kulissi olisi toiminut hienosti, toisaalta en kuitenkaan ollut valmis luopumaan kaikesta seksielämästäni parikymppisenä. Sen panetuksen olisi vielä kestänyt, mutta ei sitä, että elämänkumppani ei minua halua.

Lähetetty: **23.03.2006 11:43**

Petti mua. Sen jälkeen kärvisteltiin vielä kaksi vuotta yhdessä. Kaksi vuotta paskaa. Mustasukkaista kyttäämistä, jatkuvaa vittuilua ja harvinaisen toimimaton seksielämä. Molempien taholta. Sitten äijä jätti sillä perusteella että olen niin läski.

Lähetetty: **23.03.2006 11:54**

Aika ruman ja monella tavalla sotkuisen puolivuotiskauden päätteeksi minulle ilmoitettiin ensin että "pidetään pieni tauko, mutta ei mulla ketään toista ole". Viikkoa myöhemmin sitten "olikin joku toinen". Eikä siinä muuten mitään, mutta just puoli vuotta aikaisemmin oli otettu rekka-autollinen lainaa ja ostettu ihan kohtuullisen kokoinen rivarikämppä. Ehkä eniten vitutti, kun eropapereita allekirjoittaessani kysyin "jos meillä kerran meni mielestäsi niin vitun huonosti, miksi ehdottomasti halusit että ostetaan kämppä?"
Vastaus kuului: "No kun mä ajattelin että se korjaisi asioita". Silloin teki mieli lyödä.

Lähetetty: **23.03.2006 11:56**

killkill kirjoitti: Ehkä eniten vitutti, kun eropapereita allekirjoittaessani kysyin "jos meillä kerran meni mielestäsi niin vitun huonosti, miksi ehdottomasti halusit että ostetaan kämppä?"
Vastaus kuului: "No kun mä ajattelin että se korjaisi asioita". Silloin teki mieli lyödä.

Mä kyllä reagoin asioihin hyvin samankaltaisesti, valitettavasti. Mitä huonompi fiilis suhteesta, sitä tiukemmin yritän itseni sitouttaa toiseen, jotta eropäätös hankaloituisi niin merkittävästi, ettei sitä ehkä tarvitsisi tehdä lainkaan.

Lähetetty: **23.03.2006 12:04**

Exsat kirjoitti:Mitä huonompi fiilis suhteesta, sitä tiukemmin yritän itseni sitouttaa toiseen, jotta eropäätös hankaloituisi niin merkittävästi, ettei sitä ehkä tarvitsisi tehdä lainkaan.

Jotain tuon tapaista taisi olla toisen osapuolenkin motiiveissa, näin olin ymmärtävinäni kun asiasta toisen osapuolen kanssa keskusteltiin tuopposen ääressä joitakin vuosia myöhemmin.

Jotain ehkä kertoo se, että avioliitostani ainoa asia jota kaipaan ja jonka menettämistä oikeasti harmittelen on juuri tuo kämppä, tämmöinen materialistipaskiainen kun olen

Lähetetty: **23.03.2006 12:10**

killkill kirjoitti: Jotain ehkä kertoo se, että avioliitostani ainoa asia jota kaipaan ja jonka menettämistä oikeasti harmittelen on juuri tuo kämppä, tämmöinen materialistipaskiainen kun olen

Musta tuntuu että ne paskat fiilikset on vaan helpoin keskittää johonkin materiaan. Kämppä mullakin erotessa vitutti eniten, se oli oikeasti kiva, sen löytämiseen ja laittamiseen oli laitettu paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. Erotessa meille tuli isoin tappelu siitä kumpi saa kihlajaislahjaksi saadun parisängyn. Mä sain peiton, äijä sängyn. Tuli siinä sen seuraavan ämmän kanssa vähän kanssakäymistä, vittuilin sille aina että onko kiva naida meidän kihlajaislahja sängyssä. Kypsää, tiedän

Tuotti kyllä suurta tyydytystä kun eron hetkellä mä sain käytännössä tyhjentää kämpän kun kaikki huonekalut oli mun hommaamia. Äijä oli pennilleen laskenut koko suhteen ajan kuinka paljon kukakin on lainaa lyhentänyt. Vaadin kaiken maksamani takaisin, miinus korot plus 7% koska asunnon arvo oli noussut. Saatana, ei tehnyt yhtään mieli siinä tilanteessa joustaa.

Lähetetty: **23.03.2006 12:10**

killkill kirjoitti:Aika ruman ja monella tavalla sotkuisen puolivuotiskauden päätteeksi minulle ilmoitettiin ensin että "pidetään pieni tauko, mutta ei mulla ketään toista ole". Viikkoa myöhemmin sitten "olikin joku toinen". Eikä siinä muuten mitään, mutta just puoli vuotta aikaisemmin oli otettu rekka-autollinen lainaa ja ostettu ihan kohtuullisen kokoinen rivarikämppä. Ehkä eniten vitutti, kun eropapereita allekirjoittaessani kysyin "jos meillä kerran meni mielestäsi niin vitun huonosti, miksi ehdottomasti halusit että ostetaan kämppä?"
Vastaus kuului: "No kun mä ajattelin että se korjaisi asioita". Silloin teki mieli lyödä.

Lähetetty: **23.03.2006 12:16**

Georgina kirjoitti:Vaadin kaiken maksamani takaisin, miinus korot plus 7% koska asunnon arvo oli noussut. Saatana, ei tehnyt yhtään mieli siinä tilanteessa joustaa.

Aika pieni arvonnousu. Minä olisin halunnut päälle koron-, koronkoron- ja horonkoronkorot *scrooge*

Lähetetty: **23.03.2006 12:20**

killkill kirjoitti:
Georgina kirjoitti:Vaadin kaiken maksamani takaisin, miinus korot plus 7% koska asunnon arvo oli noussut. Saatana, ei tehnyt yhtään mieli siinä tilanteessa joustaa.
Aika pieni arvonnousu. Minä olisin halunnut päälle koron-, koronkoron- ja horonkoronkorot *scrooge*

Niin, no ei me siinä kämpässä oltu oltu kuin 2 vuotta vasta... Perkele, oliskohan pitänyt pyytää enemmän? No eniveis niillä rahoilla ostin hevosen joka sitten samoilla tulilla kuolikin suolisolmuun. Että se niistä rahoista. Ja hevosesta.

vuosi 2004 ei ollut mulle kyllä muutoinkaan erityisen hyvä, jospa emme muistele sitä nyt enempää....

Lähetetty: **23.03.2006 12:24**

Sininikki kirjoitti:...

Mikä pointti tällä lainauksella oli? Quottaamisen idea on, että siihen perään kirjoitetaan itsekin jotain.

Lähetetty: **23.03.2006 12:32**

Eroni ovat kaikki aika lailla olleet ilman mitään erityisiä syitä, siis pettämisistä tms johtuvia tappeluita tai muuta riehuntaa. Ei vain olla sovittu yhteen, on ollut erilaiset suunnitelmat elämän varalle, ollut liian pahoja kommunikaatiovaikeuksia...

En ole ikinä tullut jätetyksi, enkä ole jättänytkään. Kerran kyllä lähdin, mutta ero tuli sitten myöhemmin. Eli tasaisen rauhallisia ja "siistejä" tilanteita, joissa kaikki on voitu puhua ja sopia.

Olen onnekas.

Lähetetty: **23.03.2006 12:40**

McJanne kirjoitti:§2 Jakoi koko Varkauden kaupungille, kiitos Mervi

Miksei myös Gattacalle? Toisilla vaan käy aina huono tuuri.

Lähetetty: **23.03.2006 12:43**

Älyttömän mustasukkaisuuden ja jatkuvan työasiamärehtimisen ansiosta päättyi minun suhteeni viimeksi.

Ei enää akateemisia uraohjuksia minulle kiitos.

Lähetetty: **23.03.2006 12:45**

sinkkumatti kirjoitti:
Ei enää akateemisia uraohjuksia minulle kiitos.

Tälle kannalle alkaa myös omat mielipiteet kääntyä.

Lähetetty: **23.03.2006 12:55**

McJanne kirjoitti:
Lolita kirjoitti: Miksei myös Gattacalle? Toisilla vaan käy aina huono tuuri.
Tarinaa kertoo että myös rahasta. En menis vannomaan.

Herra siunakkoon!
Korvauksena tuosta seuraavan neidon on oltava jotain todella upeaa

Kitinä

Miksi erosit?

Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: tilhi!

Re: Miksi erosit?

Re: Miksi erosit?

Re: tilhi!