Kitinä

Tuo kännikulttuuri on kyllä huvittava... Kyllä mullekin alkoholi maistuu, en minä sitä sano, mutta en koe minkäänlaisena ongelmana olla myöskään selvinpäin. Jossain seurassa kohtaa sitten sellaista pakkojuottamista, sulla ei voi olla hauskaa jos et ole kännissä. Kuten oli työpaikan pikkujouluissa, vieläkin ärsyttää.
Paremmat ystävät älyää olla tuputtamatta ja siitä alkuaikojen "miten sä jaksat meitä selvänä kattoa" on päästy yli. Monesti saa myös oudoilta ihmettelyä siitä että "oletko sä koko ajan ollut selvinpäin?" jos vaikka baarissa innostuu vähän irrottelemaan tanssilattialla. (tai pöydällä)

Kyllä mä senkin myönnän että monesti harmittaa olla autolla kun muut ottaa olutta. Ois itsekin mukava juoda 2 tai 3 tuoppia, nousuhumalahan on mukavaa. Mä en kuitenkaan koe sitä niin mukavaksi että luopuisin autolla liikkumisen helppoudesta.

Krapulaa mulla ei tule ja parin tuttavan krapulaa seuraillessa oon kyllä niin monesti ihmetellyt että miksi hitossa nuo ihmiset edes juo? Ei se nyt niin mukavaa ole.

näitä hymiöitä tänne loppuun. Lisätkää sopivaan kohtaan.

viinanjuonnissa ei ole mitään hienoa,lähinnä seuran vuoksi olen humaltunut
ja muutaman kerran sammunut vessojen lattioille&käynyt laattaamassa+
saanut kaupan päälle jumalattoman hedarin... siksi välttelenkin nykyisin väkeviä viinoja,pysyttelen mieluummin miedoissa/keskivahvoissa olusissa tai sidukoissa...punkku myös maistuu erittäin hyvin.Olen aika hyvin onnistunut
vieroittautumaan baareilusta nimim:nukahtanut lähes roksissa 18-19.3 välisenä yönä kissanristiäisbileiden jatkoilla

Pidän siitä rentouttavasta tunteesta kun ottaa saunassa pari kylmää olutta ja herää naama kiukaalla. Aaah...! Muuta hienoa siinä ei ole, pelkkää rahanhukkaa. Saman rahan olisi voinut pistää tupakkaan.

Mojo kirjoitti:mutta kun jo aloitustopiikissa otettiin itsekehu ja rehvastelu esiin, päätin minäkin esitellä ääripään. En näe kumpaakaan ääripäätä hyvänä.

Kohtuujuomisellakin voinee itsekehua ja rehvastella?

AarneAnkka kirjoitti:Kohtuujuomisellakin voinee itsekehua ja rehvastella?

Sen minkä sielu sietää

Juopottelu vaan on niin mukavaa ja rentouttavaa, helpottaa työstressiäkin.
Humaltuminen on hauskaa.
Baarissa on kiva olla, se hälinä ja musiikki ja ihmiset.
En varmaan näkis kavereitakaan jos en kävis baarissa, ne kun käy.

Miinuksena tietysti pelkotila-ahdistuskrapulat ja alamäki ihmissuhteissa,
rahanmeno, riippuvuus...

Sunnuntaina ajattelin ottaa tällä viikolla korkeintaan kaksi tuoppia per päivä korkeintaan joka toinen päivä, eilen vedin lärvit.
Tänään on pokeri-ilta, ei sielläkään viitti selvinpäin olla.
Pitäs muuttaa pois Kalliosta.

Hellu kirjoitti:Juopottelu vaan on niin mukavaa ja rentouttavaa, helpottaa työstressiäkin.
Humaltuminen on hauskaa.
Baarissa on kiva olla, se hälinä ja musiikki ja ihmiset.
En varmaan näkis kavereitakaan jos en kävis baarissa, ne kun käy.

Miinuksena tietysti pelkotila-ahdistuskrapulat ja alamäki ihmissuhteissa,
rahanmeno, riippuvuus...

Oletkohan mun peilikuva?

edit: siis ajatuksen tasolla...
edit2: kyl mul kuiteskin kavereita oli vaikka yhden kuukauden olin juomati (omasta tahdosta) pari vuotta sitten.

Hellu kirjoitti: Pitäs muuttaa pois Kalliosta.

Ei se kuule asuinpaikasta ole kiinni. Itsekurista kylläkin.

RolloTomasi kirjoitti:Yhden kaverini mukaan olen kännissä ennemminkin sellainen kuin yleinen ihminen on selvänä rentoutuneisuuden ja vapautuneisuuden suhteen. Kuulemma olen sen vuoksi mukavampaa seuraakin.

Sama minulla.
Perusjännittyneisyyteni tekee minusta selvänä jäykän ja omituisen.
Minulla sama ilmiö kuin Jimi Henrixillä, jonka piti ottaa huumeita kaksinkertainen annos muihin verrattuna, koska tavallisella annoksella hän muuttui normaaliksi. Huumeita en käytä, mutta alkoholi minulla samoin. Tosin jos otan liikaa, muutun triplaten epänormaaliksi.

Jotkut ei pysty tekemään töitä pikkupöhnässä. Kontrolli katoaa heti ja persoonallisuuden pintakulissi katoaa. Minä taas teen töitäkin paremmin kaljoissani. Keskittymiskyky ja luovuus toimivat, kun se voimia nielevä jännittyneisyyteni löysää.

Siksi mielelläni töissä ollessa tein vaativimmat, uutta luovat suunnittelut ja sivunrakentamiset luvan kanssa kotona. Kertomatta että silloin luonnollisesti Karhuttelin. Ja hyvin toimi. Eihän siellä kirjanpitäjien seassa pallilla kykkiessään pystynyt edes ajattelemaan. Rutiinit toki sujui, muu ei.

Mutta.. alkoholismiahan tämä on, tietysti

BrianW kirjoitti:Ihmettelen vaan miksi esimerkiksi juhlat on niin hankalia tilaisuuksia, että itsensä pitää turruttaa alkoholilla. Luulisi mukavassa seurassa muutenkin viihtyvä

Mukavassa seurassa (lue: ennestään tutussa] viihtyykin. Itse koen kuitenkin uusiin ihmisiin tutustumisen pääsääntöisesti aika rasittavaksi, enkä jaksa seurustella/small-talkata/puhua asioista jotka eivät minua kiinnosta kovinkaan kauaa selvinpäin.

Gattaca kirjoitti:

RolloTomasi kirjoitti:

Mielenkiintoisia puheenvuoroja. Tuo mieleeni varhaisnuoruuteni kun olin niin ujo ja nynny etten kehdannut tytöille puhua tms lähentymistä harrastaa.

Vinkulla ja kossullahan sitä piti koittaa rohkeutta hankkia. Eipä häävi ollut menestys. Parhaiten kuitenkin pärjäsi selvinpäin ja kun sitten usein oli autokin alla ei voinut ottaa. Pienin askelin ja harjoittelemalla sitä sitten oppi ja huomasi että mukavaahan tämä on ja ihmiset yleensä ihan kivoja.

Kuitenkin. Ainakin aikuisen ihmisen nähdäkseni tulisi käsittää, että alkoholi ei voi olla pysyvä ratkaisu jännittämiseen/ihmisarkuuteen yms niin helppo kun se onkin.

BrianW kirjoitti:

Gattaca kirjoitti:

RolloTomasi kirjoitti:

Mielenkiintoisia puheenvuoroja. Tuo mieleeni varhaisnuoruuteni kun olin niin ujo ja nynny etten kehdannut tytöille puhua tms lähentymistä harrastaa.

Vinkulla ja kossullahan sitä piti koittaa rohkeutta hankkia. Eipä häävi ollut menestys. .

Minä en niin känniin tulekaan, että tuntemattomia naisia uskaltasin yrittää pokata. Tai tuttujakaan. Ennen menee jalat alta. Paljon paljon syvemmällä se pelko, että siihen alkoholi auttaisi. Ei pakkien pelkoa (arkipäivää, ei enää hetkauta), vaan aloitteenteon/peruskelpoisuuden. Niin valtava asia minulle. Kuin uskaltaisi katsoa Jumalaa kasvoihin Ei se nainen Jumalana vaan koko Asia.

BrianW kirjoitti: ihmiset yleensä ihan kivoja.
.

Päinvastoin. Baarienkaan jorinoita en pidä kiinnostavina en selvinpäin enkä kännissä. Ehkä kännissä vahemmän tylsistyttäviä. Joka tapauksessa baariseurallisuus ei kiinnosta, että ah, siinä oh IHMISIÄ, ihanaa!

BrianW kirjoitti: Kuitenkin. Ainakin aikuisen ihmisen nähdäkseni tulisi käsittää, että alkoholi ei voi olla pysyvä ratkaisu jännittämiseen/ihmisarkuuteen yms niin helppo kun se onkin.

Parempi ratkaisu on mielialalääkkeet.
Mutta kalja sittenkin "paikallisesti" tehokkaampi, jos vaikka on joku kiireellinen homma tehtävänä. Onneksi niillä ei ole yhteisvaikutusta.

Ihmisarkuuskaan ei se ainoa syy, yksinhän enimmäkseen maistelen.
Mutta joo.. addiktion eli alkoholisminhan näin saa.

Gattaca kirjoitti:Parempi ratkaisu on mielialalääkkeet.... kalja sittenkin "paikallisesti" tehokkaampi.. Onneksi niillä ei ole yhteisvaikutusta.

Tähän olisi mielenkiintoista kuulla perusteluja. Käsittääkseni alkoholi ja masennuslääkkeet eivät ole match-made-in-heaven.

killkill kirjoitti:

Gattaca kirjoitti:Parempi ratkaisu on mielialalääkkeet.... kalja sittenkin "paikallisesti" tehokkaampi.. Onneksi niillä ei ole yhteisvaikutusta.

Tähän olisi mielenkiintoista kuulla perusteluja. Käsittääkseni alkoholi ja masennuslääkkeet eivät ole match-made-in-heaven.

Pharmaca Fennicassa lukee, että just mun kamoilla ei ole yhteisvaikutusta alkoholin kanssa. Enkä ole itse havainnut että olisi.

Ok, uskotaan. Maalaisjärjellä ajatellen kuitenkin:
- alkoholi muuttaa aivojen toimintaa
- mielialalääkkeet tekevät samaa
-> onko tuo nyt sitten paras mahdollinen tapa hoitaa päätään?

... mutta asiahan ei minulle kuulu - eikä hirveästi kiinnostakaan. Kunhan joutessani pohdiskelin.

killkill kirjoitti:Ok, uskotaan. Maalaisjärjellä ajatellen kuitenkin:
- alkoholi muuttaa aivojen toimintaa
- mielialalääkkeet tekevät samaa
-> onko tuo nyt sitten paras mahdollinen tapa hoitaa päätään?

Plus:
- alkoholi kuormittaa maksaa
- mielialalääkkeet tekevät samaa
->yhdistelmä ei vättämättä muutenkaan ole parhautta oman terveyden kannalta.

No jos serotoniinivajaustaan lääkkeellä korjannut ottaa viiinaa, niin sehän on vain sama kuin terveellä aivokemialla varustettu ottaa viinaa. Ei sen vakavampaa.

Yksi asia muuten mitä ihmettelen on, että suomalaisilta muuttuu helposti koko persoonallisuus viinapäissään ja kontrolli häviää. Sitä ihmetteli telkussakin joku italosyntyinen baarimikko, sanoi Jekyll- ja Hyde-ilmiöksi.

Sitten tulee näitä kännssä "sekoiluja" ja myös, heh paneskeluja.. jotka myöhemmin kuitataan normaaleiksi selityksellä että oli kännissä. Ja muistinmenetyksiä. Minulta ei muisti mene koskaan. Sammunut olen vain kerran.

Pingviinirasistisesti epäilen, ett niillä ihmisillä on arkikäytös ihan pinnallinen kulissi, jonka vain kulttuuriset estot katoaa heti viinalla. Ovat oikeasti ihan elukoita. Itse tai mikä superego se on, hyvin heikko.

Myönnän tosin, että itsessänikin olen ihan parina viime vuonna alkanut joskus havaita "rähinäkännin" oireita, eli liikaa ottamista pitää varoa. Tosin niihin liityy selvänäkin tuntemani perustympääntyminen baari-ilmiöihin.

Suvinen kirjoitti: Ja kaveripiiristä. Oikeasti; kaikki nuo lähiökuppilaporukat on samanlaisia.
Yksi kun yrittää lähteä kotiin niin muu porukka alkaa ölisemään: et nyt vielä lähe!!!
Ja aina lainataan toisille, tai juodaan toisten rahat. *puistatus*

Tässäkin mä korostan sitä itsekuria. Jos on niin saatanan luuseri, ettei lähe himaan kun yrittää ja haluisi vaan taipuu kaveripiirin alle niin oma moka.

Gattaca kirjoitti:

killkill kirjoitti:Tähän olisi mielenkiintoista kuulla perusteluja. Käsittääkseni alkoholi ja masennuslääkkeet eivät ole match-made-in-heaven.

Pharmaca Fennicassa lukee, että just mun kamoilla ei ole yhteisvaikutusta alkoholin kanssa. Enkä ole itse havainnut että olisi.

Se, ettei varsinaisia yhteisvaikutuksia ole, ei tarkoita, että yhdistelmä olisi toimiva.

Artikkelista tukiasema.net:issä: "Alkoholi: useimmilla masennuslääkkeillä ei ole haitallisia yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa. Väsyttävien masennuslääkkeiden väsyttävä vaikutus yleensä lisääntyy. Jo 3-4 päivänä viikossa toistuva pienienkin alkoholiannosten käyttö voi heikentää merkittävästi masennuslääkkeiden tehoa tai poistaa niiden tehon kokonaan."

Eli joidenkin lääkkeiden kanssa on yhteisvaikutuksiakin (esim. tuo väsyttävyys) mutta ei yleensä. Käsittääkseni tuo tehoa heikentävä vaikutus johtuu siitä, että alkoholi vaikuttaa aivojen kemialliseen tasapainoon (serotoniini jne.), jota lääkkeet yrittävät korjata.

Nokkis: Voi olla, yksilökohtaisia juttuja.
Väsyttäviä en syö, paitsi joskus nukahtamislääkkeeksi Surmontilin, ja se ei muistaakseni vahvista alkoholin vaikutusta kuten pamit.

Alkoholi (hämärä tietäs paremmin) tietääkseni lisää dopamiinin määrää, eri asia kuin serotoniinikemia lääkkeillä.

Lääkkeen tehon pitkä/lyhytaikaisen vaikutuksen huononemista kaljaa käyttäessä en itse ole havainnut, ehkä joillakin niin.

Gattaca kirjoitti:No jos serotoniinivajaustaan lääkkeellä korjannut ottaa viiinaa, niin sehän on vain sama kuin terveellä aivokemialla varustettu ottaa viinaa. Ei sen vakavampaa.

Olisikin noin, mutta vaikka lääkkeet korjaavatkin nopeasti serotoniinin määrän, eivät ne vaikuta kuin vasta viikkojen viiveellä. Tuo serotoniinivajaus on yksinkertaistava selitys ja todelliseksi vaikutusmekanismiksi on arvailtu mm. uuden kemiallisen tasapainotilan syntymistä.

Viinanjuonnissa hienointa:

1) Känni. Vain kännissä ihminen on vapaa.
2) Krapula. Vain krapulassa tuntee todella elävänsä. Kaikki tuntemukset ovat satakertaisia normaaliin verrattuna.

Lisäksi haluan korostaa, että persepano kynttilänvalossa, kännissä tietenkin, on romanttista.

nokkaelain kirjoitti:Jo 3-4 päivänä viikossa toistuva pienienkin alkoholiannosten käyttö voi heikentää merkittävästi masennuslääkkeiden tehoa tai poistaa niiden tehon kokonaan.

Lisäyksenä, vaikka tuossa puhuttiin pienistä alkoholiannoksista, niin nimenomaan suuria annoksia edes harvoin otettuna kehotetaan ensisijaisesti välttämään.

nokkaelain kirjoitti:

Gattaca kirjoitti:No jos serotoniinivajaustaan lääkkeellä korjannut ottaa viiinaa, niin sehän on vain sama kuin terveellä aivokemialla varustettu ottaa viinaa. Ei sen vakavampaa.

Olisikin noin, mutta vaikka lääkkeet korjaavatkin nopeasti serotoniinin määrän, eivät ne vaikuta kuin vasta viikkojen viiveellä. Tuo serotoniinivajaus on yksinkertaistava selitys ja todelliseksi vaikutusmekanismiksi on arvailtu mm. uuden kemiallisen tasapainotilan syntymistä.

Menee liian tieteelliseksi jopa minulle
Mutta jos filosofoidaan, niin miten se lääkkeillä saatu tasapainotila ja sen horjutus viinalla poikkeaa luomutasapainosta ja sen horjutuksesta viinalla? Jotenkin haavoittuvampi? Ehkä, en tiedä.

Alkoholin pistemäinen hyöty silti minusta aina joskus tarpeen. Koetan käyttää vain hyötyyn eli tosiaan työntekoon tai sitten joskus mehevöittämään tunnelmaa vaikka hyvää musiikkia kuunnellessani. Silloin saan oivalluksia, jotka kumma kyllä selvänäkin muistellen tuntuvat oikeansuuntasilta. Toteutusrohkeus ja voimat sitten eri asia.

Ei siinä olekaan mitään "hienoa", mut voi siinä silti olla hauskuutta, ainaskin kuiteskin joskus.

Mä en oikeen tajuu niitä tyyppejä, jotka ei ole esmerks koskaan juoneet mitään väkevämpää eli tyyppejä joilla ei ole embiirisiä kokemuksia tästä issuesta mutta jotka on silti valmiina sanoon "Siinä ei ole mitään hauskaa, siinä ei voi olla mitään hauskaa. Koskaan. Milloinkaan."
Tämmöset tyypit sitten jos on samassa porukassa vaiks jonain lauantaina, kun muut maistaa jotain vettä vahvempaa, niin kuins siinä käy? "Hei, ette oo yhtään hauskoja. Jos oisitte selvinpäin, tajuisitte ettette oo yhtään hauskoja. Täs olis tää Maailmanhistoria osa 1-2.. Voitas aatella nykymaailman menoa suhteutettuna historialliseen katsantoon. Ollaan asiallisia. Taas nauratte. Kakkiaiset."

Eikä se ees ole niin helppoa jossain raflassakaan, vaiks olis ihan rentojen tyyppien seurassa ja kaikkee. Muakin morkataan kun tilaan tiskillä Sinistä Enkeliä. Frendi voihkii taustalla jotain "löllöpyllystä" ja meinaa sillä mua.. Sitten onneks postimerkkeilijä aina puolustaa mua ja sanoo " Hei antaa sen olla vau.. wautsi waun kovis ton Sinisen Enkelinsä kanssa. Kulti, pidä toi."

Vaigeeta.