Kitinä

Turhat gallupit jatkuvat. Oletko mielestäsi seurustelukumppaniasi viisaampi? Jokainen saa määritellä viisauden haluamallaan järkevällä tavalla.

Jos et ole mielestäsi kumppaniasi viisaampi, olet häntä tyhmempi. Tasa-arvoista vaihtoehtoa ei ole, koska poliittisesti korrektit valitisivat kuitenkin sen ja kehuisivat sen jälkeen täällä, miten mielettömän hieno ja tasapainoinen suhde heillä on.

e.

Mie oon tyhmempi, tosin vain siksi, että hän on käynyt lukion, mie en.
Muuten olen tietysti viisaampi.

Kumppani?Mikä se on?Tai oikeestaan missä se on

Mielestäni Epsin selitys tasa-arvoisen vaihtoehdon puuttumisesta ontuu. En voi valita yhtäkään noista vaihtoehdoista.

Mielestäni eps teki oikein jättäessään sen helpon vastausehdon pois. Ei näiden kyselyjen tarkoituksena ole päästää alkuihastuksessaan olevia hehkuttelemaan ikuista onneaan, kun ollaan jo ainakin pari kuukautta oltu yhdessä. Hyvä vaan että karsittiin tasa-arvovaihtoehto pois, kuka sellaista pitkää listaa itsestäänselvyyttä jaksaisi selata, jotta pääsisi niihin mielenkiintoisempiin vastauksiin?

Omalta osaltani sanoisin että erään exäni tapauksessa olin häntä selvästi älykkäämpi, ja myös hänen yleissivistyksensä oli yllättävän vajavaista. Joskus tämä asia jopa hieman ärsytti, ei jaksanut aina selittää päivänselviä asioita toiselle kuin lapselle. Häiritsi myös se että hänen kanssaan oli melko mahdoton ajatus keskustella syvällisemmistä tai päivänpolttavammista asioista. "Kyllä se on aivan kauheeta mitä siellä Irakissa tapahtuu, miten ne nyt tappavat toisiaan sillä tavalla?". Tuntui ettei häneltä kuullut asioihin koskaan mitään tuoreita tai omia näkökantoja, jotka olisivat saanet itsenikin miettimään asioita uudelta kantilta. Turhauttavaa.

Erään toisen exän tapauksessa arvelisin että ehkä hän oli jollain tapaa minua älykkäämpi ja ainakin paljon sanavalmiimpi, varmasti hän itsekin ajatteli niin. Tai sitten ilmensimme itseämme niin eri tavoin.

Välillä on tosin vähän vaikeaa arvioida toisen älykkyyttä. Kun kävin erään pitkälle kouluttautuneen vaativalla alalla toimivan tutkijan kanssa katsomassa erään elokuvan, hänelle tuntui olevan yllättävän vaikeaa käsitellä elokuvaa ja sen mahdollista sanomaa hieman abstraktimmin. Jälkikeskustelusta ei tullut oikein mitään. Akateemisuus ei siis välttämättä takaakaan mitään, ylläri pylläri.

hebuli kirjoitti:Mielestäni eps teki oikein jättäessään sen helpon vastausehdon pois. Ei näiden kyselyjen tarkoituksena ole päästää alkuihastuksessaan olevia hehkuttelemaan ikuista onneaan, kun ollaan jo ainakin pari kuukautta oltu yhdessä.

Omassa tapauksessani kyseessä on ihminen, jonka kanssa olen ollut pitkään ja jonka kanssa olen menossa naimisiin. En huolisi elämänkumppanikseni itseäni tyhmempää äijää, enkä myöskään haluaisi että hän olisi superfiksu - en haluaisi tuntea itseäni "huonommaksi". Onnekseni olen löytänyt ihmisen, jonka älynlahjat ovat samaa tasoa omieni kanssa.

No tulihan se pakollinen hehkutus sieltä sittenkin epsin estely-yrityksistä huolimatta. Minä jätin mainitsematta ne päivänselvät tapaukset joissa koin olleeni toisen kanssa nk. "samalla tasolla" fiksuuskertymän suhteen. Tapasimme päiväkodissa.

Joo, mielestäni on kuitenkin mielenkiintoisempaa ja hedelmällisempää keskustella gallupin yhteydessä siitä, miten kokee "eritasoisen" kanssa seurustelun ja millaisia ongelmia se mahdollisesti aiheuttaa, kuin peräkkäin sata mitäänsanomatonta "olemme täydellisen sopiva pari toisillemme ja ymmärrämme toisiamme niin hyvin"-hehkutusta.

^Onhan se tietysti hankalaa, kun on niin perkeleen älykäs, että tasoisensa kumppanin löytäminen on hankalaa. Onneksi voit purkaa turhautumisesi täällä Kityssä.

Hehkutusta en tekstissäni huomannut.

Ai niin tässä kysyttiin viisaudesta eikä älykkyydestä? Kirjaviisaudesta? Oppineisuudesta siis? Yksi älykkäimmistä ja syvällisimmistä kavereista mitä minulla on koskaan ollut ei käynyt edes peruskoulua loppuun, ja työskenteli pääasiassa tiskaajana ja muissa hanttihommissa. Kouluttautumattomuudelle oli selkeästi aivan muut syyt kuin tyhmyys.

Turhaan swirl itket, johan kerroin että olen mielestäni seurustellut itseäni älykkäämmän kanssa (mikä ei liene tilastollisestikaan mikään ihme). On paljon suurempi loukkaus haukkua toisen älykkyyttä kuin ulkonäköä, kysy vaikka EW:ltä.

Moni varmaan haluaa kumppanin olevan suunnilleen veroisensa. Perusta tietynlaiselle viisaudelle (aikaansa seuraavalle) voisi olla uutisten (sekä koti- että ulkomaiden) ja ympäristön seuraaminen sekä muu ”normaali” yleissivistys.

Lienee selvää, ettei kukaan voi tietää kaikkea. Kumppanusten muu kuin yleissivistävä tietous voi poiketa paljonkin toisistaan. Tähän vaikuttanee suuresti mm. kumpaisenkin koulutussuuntaus. Voi olla, ettei opintosaralta löydy paljon yhteistä puhuttavaa, jos on opiskeltu hyvin eri asioita. Se ei tarkoita, etteikö toisen ala voisi kiinnostaa: ehkä sitten enemmän kuuntelevana ja kysyvänä osapuolena. Sitähän voi vaikka oppia.

Henkisyys (syvällisesti asioista keskustelu) ei mielestäni ole viisautta: pikemminkin se on eräs näkökulma. Voi olla persoonakysymys, millä tasolla ja tavalla asioita käsittelee. Henkisyys toki on hyve – etenkin nyt muotia on ihmisenä kasvaminen ja henkinen kehittyminen.

Se, ettei osaa tai kiinnosta keskustella _henkevästi_ jostakin asiasta, ei tarkoita samaa kuin olla tyhmä.

Kas niin, minun on aika osallistua aloittamaani keskusteluun.

Valitsin vertailukohdaksi tarkoituksella viisauden, en älykkyyttä. Älykkyyttä on joidenkin mielestä mahdollista mitata älykkyystesteillä, mutta käsittääkseni kukaan ei ole keksinyt sopivaa mittaa viisaudelle. Näin mielipiteistä tulee paremmin subjektiivisia, joka antaa paremman pohjan keskustelulle. Viesti "teimme äo-testit, joissa sain pari pistettä enemmän kuin rakkaani" ei kauheasti synnytä keskustelua. Sen sijaan hebulin erinomaiset huomiot synnyttävät.

Juuri nyt olen sinkku, ja vaikka eräs ihana nuori nainen lähettikin minulle kuvansa, niin siitä on aika hiton pitkä matka seurusteluun. Mutta niiltä ajoilta, kun seurustelin, niin olen yleensä seurustellut itseäni viisaampien kanssa. Heillä ei ehkä ole ollut yhtä korkeaa koulutusta kuin minulla, mutta viisautta on riittänyt. Olen monta kertaa tuntenut itseni kovin tyhmäksi ja kykenemättömäksi, mutta se ei ole ollut paha asia. Rakkaideni viisautta on myös osoittanut se, että he eivät ole yleensä hyökänneet heikkoihin kohtiini.

Ihan kaikista rakkaistani ei olisi voinut päälle sanoa, miten viisaita he oikeasti olivat. Muutama ei ollut kovin hyvä puhuja, mutta ah. miten hienoja kirjoittajia he olivat. Jopa sekin tyttö, joka jätti minut aseita harrastavan militaristin takia, oli uskomattoman hyvä kirjoittamaan runoja. Oliko se sitten viisautta? Kyllä ainakin osittain, sillä viisautta on myös se, että osaa ilmaista itseään hienovaraisesti tavallisesta poikkeavin hyväksytyin keinoin. Ei ole viisautta ilmaista itseään lyömällä ohikulkijoita lekalla, mutta on viisautta kirjoittaa moniselitteisiä runoja vastaavasta tilanteesta.

Huomaan, että yhtä viisaan vaihtoehdon jättäminen pois oli hyvä asia. Tosin vaihtoehto taitaa silti näkyä vastauksissa, sillä mitä ilmeisimmin mielestään sellaisessa suhteessa olevat eivät osallistu kyselyyn.

e.

Vastaus vielä:

Joissakin asioissa toinen osapuoli on järkevämpi (viisaampi?), joissakin minä. Luonnollisesti asiat, joista olen kiinnostunut, ovat minulla paremmin halussa (tässä tapauksessa olen siis viisaampi kuin hän?). Hän sitten tietää ja ymmärtää joitakin muita asioita/tapahtumia paremmin (on minua viisaampi?).

On aika vaikeaa määritellä, kumpi on viisaampi.

Syanid kirjoitti:Moni varmaan haluaa kumppanin olevan suunnilleen veroisensa. Perusta tietynlaiselle viisaudelle (aikaansa seuraavalle) voisi olla uutisten (sekä koti- että ulkomaiden) ja ympäristön seuraaminen sekä muu ”normaali” yleissivistys.

Tämä ei vielä takaa mitään. Toinen voi olla kävelevä tietosanakirja, mutta jos ne seuraamansa uutiset eivät tunnu herättävän kyseisessä henkilössä mitään omia ajatuksia ja ehkä näkemään suurempia kokonaisuuksia ja asiayhteyksiä muihin tapahtumiin, ei se välttämättä kasvata hänen "kiinnostavuuttaan", vaikka yleissivistystä onkin.

Henkisyys (syvällisesti asioista keskustelu) ei mielestäni ole viisautta: pikemminkin se on eräs näkökulma. Voi olla persoonakysymys, millä tasolla ja tavalla asioita käsittelee.

Voi olla persoonakysymys, mutta minusta asioita pohtimattomasta tulee helposti (ehkä sitten väärin) jollain tapaa kuva pintapuolisesti ajattelevasta ja jopa tyhmästä ihmisestä.

Se, ettei osaa tai kiinnosta keskustella _henkevästi_ jostakin asiasta, ei tarkoita samaa kuin olla tyhmä.

Entä jos vaikuttaa ettei häntä kiinnosta pohtia mitään asioita sen syvemmin, edes itsekseen?

hebuli kirjoitti:

Se, ettei osaa tai kiinnosta keskustella _henkevästi_ jostakin asiasta, ei tarkoita samaa kuin olla tyhmä.

Entä jos vaikuttaa ettei häntä kiinnosta pohtia mitään asioita sen syvemmin, edes itsekseen?

Mutta mitä jos vaikutelma on väärä?
Ajattelen esimerkiks itteäni. Palstalla en jaksa ajatella/kirjottella henkeviä enkä järkeviä. Näistä asioista puhun mielummin tuolla ulkona, koska mulla on vajaavainen ulosanti näin kirjottamalla. Mut ymmärretään usein väärin, siksi oon yleensä hiljaa tietyistä asioista. Paskaa jauhan kyllä.

Kid kirjoitti:

hebuli kirjoitti:Entä jos vaikuttaa ettei häntä kiinnosta pohtia mitään asioita sen syvemmin, edes itsekseen?

Mutta mitä jos vaikutelma on väärä? Ajattelen esimerkiks itteäni. Palstalla en jaksa ajatella/kirjottella henkeviä enkä järkeviä.

Puhuin lähinnä toisen kanssa seukkaamisesta tai treffailusta, en palstakirjoittelusta. Seurustellessa on melkeinpä sama johtuuko toisen "epäsyvällisyys" siitä ettei hän osaa ajatella asioita syvemmin, vai siitä että hän pitää ne vain visusti sisällään tai tuo ulos kummallisesti. Joka tapauksessa hän ei vaikuta tuossa suhteessa kovin mielenkiintoiselta persoonalta. No okei, käytin aiemmin esimerkkinä sitä että jos joku merkittävä asia tuntuu saavan toisessa aikaiseksi ainoastaan reaktion "On se aivan kauheaa, miten ne nyt sillain?". Tulee kuva että toisen kyky käsitellä havaitsemiaan asioita on kovin pintapuolinen. Hän ei ole kovin mielenkiintoinen keskustelukumppani.

Mietin vaan puhunko tässä koko ajan asian sivusta, jos tarkoitus oli puhua lähinnä kumppanin kouluttautuneisuudesta ja yleissivistyksestä (=viisaus?)? Ajattelen asiaa kokonaisvaltaisemmin, ja älykäs ihminen pystyy paikkaamaan paljon aukkoja yleissivistyksessään, tai ainakaan hänellä ei mene kauaa aikaa omaksua ja hahmottaa itselleen täysin uusia asioita. Tästä tämä entinen hyvä kaverini hyvänä esimerkkinä, yleissivistys hänellä oli kaikkea muuta kuin erinomainen. Silti hän oli yleensä erinomainen keskustelija jopa itselleen melko tuntemattomista aihealueista.

hebuli kirjoitti: Puhuin lähinnä toisen kanssa seukkaamisesta tai treffailusta, en palstakirjoittelusta.

Mietin vaan puhunko tässä koko ajan asian sivusta, jos tarkoitus oli puhua lähinnä kumppanin kouluttautuneisuudesta ja yleissivistyksestä (=viisaus?)?

Ok. Mä ymmärsin väärin. Sulla oli kuitenkin hyviä pointtja ja joutuu jopa komppaamaan..
Mä vaan taisin ite lähtee sivuraiteelle.

Ei ole kumppania tällä hetkellä, palataan asiaan 10 vuoden kuluttua

shue kirjoitti:Ei ole kumppania tällä hetkellä, palataan asiaan 10 vuoden kuluttua

tai minun tapauksessani ei milloinkaan.

RolloTomasi kirjoitti: tai minun tapauksessani ei milloinkaan.

Positiivinen asenne sulla.

Kid kirjoitti:

RolloTomasi kirjoitti: tai minun tapauksessani ei milloinkaan.

Positiivinen asenne sulla.

En usko, että koskaan löydän sellaista, joka minut huolisi, ja jonka itse haluaisin. Semmoinen pieni ongelma...

hebuli kirjoitti:On paljon suurempi loukkaus haukkua toisen älykkyyttä kuin ulkonäköä, kysy vaikka EW:ltä.

Mikäs sinuun on mennyt? En allekirjoita. Minulla loukkauksen suuruus riippuu siitä, mitä ajattelen loukkauksen tehneestä henkilöstä. Jos vaikkapa Mölli haukkuisi minun älykkyyttäni, ottaisin sen kohteliaisuutena. Sen sijaan jos kumppanini haukkuisi ulkonäköäni, loukkaantuisin koska uskoisin kommentin viittaavan lähinnä sisäiseen rumuuteen.

Mutta asiaan. Minä olen viisaampi, kumppanini on älykkäämpi (jos nyt suihkitaan epämääräisillä termeillä sinne tänne sen kummempia miettimättä). Ihan tasapainoinen setti, ja haastettakin riittää. Eli just hyvä. (Oliko tässä nyt tarpeeksi vähän sitä paheksumaanne hehkutusta?)

Pitää sen verran selventää, että viisaus ei ole sama asia kuin yleissivistys. Hebuli asiaa jo perustelikin.
Itse en ole tavannut vielä naista, joka olisi minua viisaampi, mutta en voi vastata, koska en seurustele.
Kappas vaan.. lisää uskomattomia "synonyymeja" ilmestyy - ulkonäkö ei ole sama asia kuin sisäinen koreus.

Tällä hetkellä en elä parisuhteessa, mutta entisiä parisuhteita ajatellen olen kyllä yleensä kokenut olevani hieman älykkäämpi/viisaampi osapuoli.

Tyhmyys on kuitenkin sellainen asia jota en kestä. Toivoisin, että elämänkumppanini olisi älykäs, ja ei haittaisi vaikka olisi minua älykkäämpi.

Clay kirjoitti:ulkonäkö ei ole sama asia kuin sisäinen koreus

Minunko viestiini viittaat tällä? Jäikö ymmärrys puolitiehen älyn vai viisauden puutteista johtuen?

Jos yleissivistyksestä oli tarkoitus keskustella, niin siinä me molemmat (minä ja kumppanini ) sukkaamme niin, että oikein hävettää (toki vain leikisti [edit: siis sukkaamme oikeasti, mikä hävettää leikisti]). Vaikea sanoa kumpi meistä olisi siinä huonompi.

EveryWoman kirjoitti:

Clay kirjoitti:ulkonäkö ei ole sama asia kuin sisäinen koreus

Minunko viestiini viittaat tällä? Jäikö ymmärrys puolitiehen älyn vai viisauden puutteista johtuen?

Kerro sinä.