Kitinä

Nappailetko määrätysti troppeja, jotka vaikuttavat jollain tavalla mielialoihin tai virkeystiloihin (esim. psyykelääkkeet, unilääkkeet tai muut hermostollisia vaikutuksia omaavat kolmiolääkkeet)?

Lääkkeet on saatanasta. Never.

Komppaan. Ei mitään monivitamiinipilleriä vahvempaa minulle.

Edit:
Eikö oikea kirjoitusasu ole psyykeNlääkkeitä?

Storytuuli kirjoitti:Lääkkeet on saatanasta. Never.

oikeessa oot..

"Kertoisitko minulle jotain, millä voin tulevassa väittelyssä puukottaa sinua selkään, kiitos?"

En syö, enkä ole koskaan syönyt. Pidän täysin hyväksyttävänä ja suositeltavana hoitona silloin, kun ongelmaa ei voida ilman kemiallista apua pitää kurissa.

Hämis voi tarkentaa näitä aivokemiajuttuja, mutta joillain ihmisillä on joku luontainen ongelma mielihyvään vaikuttavissa välittäjäaineissa, mikä aiheuttaa masennusta ilman mitään ulkoista syytä. Esimerkiksi tälläisessä tilanteessa lääkitys toimii paremmin kuin terapia, koska ongelma on fyysinen.

Minä söin mielialalääkkeitä noin puoli vuotta. Se riitti nostamaan mut jaloilleni jostain syvältä, ja sitten päätin pärjätä ilman. Ja olen pärjännyt.

Exsat kirjoitti: Hämis voi tarkentaa näitä aivokemiajuttuja, mutta joillain ihmisillä on joku luontainen ongelma mielihyvään vaikuttavissa välittäjäaineissa, mikä aiheuttaa masennusta ilman mitään ulkoista syytä. Esimerkiksi tälläisessä tilanteessa lääkitys toimii paremmin kuin terapia, koska ongelma on fyysinen.

Jep jep, niinhän se menee. Ihmisillä on luontainen tarve vetää lääkkeitä, kun mitään muuta ei ole tehtävissä - se on aivokemiaa nääs, ei sille mitään mahda. Mä haluaisin vielä kuulla vähän tarkemmin siitä miten masennus syntyy ilman ulkoista syytä.. ihminen jotenki nousee irralleen todellisuudesta vai mitä häh? Lisää sieniä kiitos.

p.s. psyyke on kaikessa kokonaisuudessaan fyysinen.. terapian vaikutukset on yhtä lailla fyysisiä.

En, enkä ole koskaan syönyt.
(.. Ja olen aina ollut yhtä hullu..)

Kerran kokeilin syödä litran jäätelöä vitutukseen. Kai se toimi...

aasi kirjoitti:Kerran kokeilin syödä litran jäätelöä vitutukseen. Kai se toimi...

suklaakorvike, salmiakki ja jäätelö.. no, kahvi kans
mut jos usein ketuttaa, se alkaa näkyä..

Clay kirjoitti: Mä haluaisin vielä kuulla vähän tarkemmin siitä miten masennus syntyy ilman ulkoista syytä.. ihminen jotenki nousee irralleen todellisuudesta vai mitä häh? Lisää sieniä kiitos.

Mitä sienet tähän liittyy jos saan kysyä?

Mutta asiaan.Masennus on monen tuotoksen summa,mutta aivokemia perkele,varsinkin serotoniini on siitä paljonkin vastuussa.

Mitäs siellä sitten voi käydä kun tulee error ilman omaa syytä?
Noh,serotoniini järjestelmän kanssa voi kussa mm seuraavat seikat:

-Aivot ei tuota tarpeeksi serotoniinia
-Ei ole tarpeeksi tilaa reseptoreissa vastaanottaa serotoniinia-
-Serotoniini menee "kierrätykseen" ennenkuin se keretään täysin hyödyntää-
-Serotoniiniin ei ole aivoissa tarpeeksi rakennusaineita ( esim 5-htp:tä)
-Serotoniinia hyödyntävät osat eivät toimi oikein jostain syystä ( hiilihydraatti puutos)

Siinä muutama ei ulkoinen syy,siis jos meinasit ihan vaan aivokemiallista puolta.

EDIT; Meitä pimeässä pohjolassa sivuava tekstinpätkä sattui eteen.

Light Produces Serotonin

In 1984, the National Institute of Health (NIH) discovered that the body clock is regulated by bright light, and that they could use this light to produce serotonin. A new treatment evolved, called light therapy, using light to regulate hormones that caused depressive mood disorders.

Light therapy was first applied to a special type of depression in the winter called Seasonal Affective Disorder (SAD), and has since been successfully applied to major depression, bipolar disorders anxiety disorders and eating disorders. In 2002, the medical journal The Lancet, reported that bright light produces serotonin while darkness and overcast days cause serotonin to be deplet

Eli luonnosta tuleva valonmäärä vaikuttaa serotoniinin määrään,ja siinä on yksi syy lisää miksi voi masentaa vaikka ei ois omasta mielestä siihen aihetta.

Haemaeraemies kirjoitti:

Clay kirjoitti: Mä haluaisin vielä kuulla vähän tarkemmin siitä miten masennus syntyy ilman ulkoista syytä.. ihminen jotenki nousee irralleen todellisuudesta vai mitä häh?

Mutta asiaan.Masennus on monen tuotoksen summa,mutta aivokemia perkele,varsinkin serotoniini on siitä paljonkin vastuussa.

Tätä minäkin hain. Tietysti myös ulkoiset seikat voivat vaikuttaa, mutta masennuksen vaikeusasteeseen voi myös fyysinen alttius olla merkitsevä tekijä.

Minä miellän tämän psyykenlääkeasian myös hermostolliseksi jutuksi. Kriisin seurauksena toiset ihmiset yksinkertaisesti reagoivat voimakkaammin psykosomaattisesti, jolloin heillä lääkehoidon tarve on suurempi. Voimakkaasti reagoivat eivät kriisin syövereissä pysty syömään tai nukkumaan, jolloin pelataan jo isoilla panoksilla. Lääkehoito on siis välttämättömyys.

Olen kuullut sanottavan asiasta fiksun metoforamaisesti jotensakin näin: Vaikka sinulla olisi kuinka vahva moottori, niin jos sinun jäähdyttimesi ei toimi, niin ylikuumeneehan se moottori.

moottori=psyyke (ymmärtääkseni)
jäähdytin=hermosto

Kerroin tämän siksi, koska kaikki eivät vielä nykypäivänäkään tunnu ymmärtävän lääkehoidon tarpeellisuutta pahassa kriisitilanteessa.

nypari kirjoitti: Kerroin tämän siksi, koska kaikki eivät vielä nykypäivänäkään tunnu ymmärtävän lääkehoidon tarpeellisuutta pahassa kriisitilanteessa.

No niin, nyt kaikki viimeistään ymmärtävät! Hyvä!

Vakavammin: onhan se tietysti helppo ratkaisu ottaa nappi, kun itkettää, vituttaa tai ihan-mitä-vaan. Paljon helpompaa kuin esim. (jos serotoniinin ja valon yhteydestä puhutaan) säästää rahaa joka talvi parin viikon etelänmatkaan. Turvallista, kun kerran lääkäri-setä niin sanoo. Välttämätöntä, koska läheisesi eivät kestä olla ongelmiesi sylkykuppina.

Luusereille.

Itse ongelmaa mikään maailman nappi ei kuitenkaan pysyvästi poista, mutta siirtää kyllä mukavasti eteenpäin - saa ehkä jopa unohtamaan pitkäksi ajaksi.

Storytuuli kirjoitti: Luusereille.

Voisikohan arvon emäntä hieman perustella tätä?

Storytuuli kirjoitti: Vakavammin: onhan se tietysti helppo ratkaisu ottaa nappi, kun itkettää, vituttaa tai ihan-mitä-vaan.

Mutta jos on niin paha olla, ettei pääse kotoa ulos, ei pysty huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan, fyysisestä terveydestään jne?

nypari kirjoitti:Kerroin tämän siksi, koska kaikki eivät vielä nykypäivänäkään tunnu ymmärtävän lääkehoidon tarpeellisuutta pahassa kriisitilanteessa.

Kylläpä on pitkiä kriisejä kun normaali mielialalääke ottaa helposti parikin viikkoa ennen kuin alkaa edes toimimaan (jos se nyt edes alkaa toimimaan). Siinä alkaa olla jo aika hajalla sittenku lääke alkaa toimimaan ku ei ole pariin viikkoon nukkunut. Eikä varsinaiset psyykenlääkkeet taida juurikaan edes vaikuttaa hermostollisiin juttuihin.. kuten esim. kuningasalkoholi.

Mistään lääkkeistä huolimatta esimerkiksi toisen asteen bipolaaritikoista aika suuri osa tappaa itsensä.

Hämärämies kirjoitti:Masennus on monen tuotoksen summa,mutta aivokemia perkele,varsinkin serotoniini on siitä paljonkin vastuussa.

Mitäs siellä sitten voi käydä kun tulee error ilman omaa syytä?
Noh,serotoniinijärjestelmän (<- korjasin yhdyssanavirheen) kanssa voi kussa mm seuraavat seikat:

-Serotoniiniin ei ole aivoissa tarpeeksi rakennusaineita ( esim 5-htp:tä)

Pitäis varmaan kokeilla antiserotoniinidieettiä.. ehkä minäkin saan kokea sen paljon puhutun masennuksen sitten.

Exsat kirjoitti:

Storytuuli kirjoitti: Vakavammin: onhan se tietysti helppo ratkaisu ottaa nappi, kun itkettää, vituttaa tai ihan-mitä-vaan.

Mutta jos on niin paha olla, ettei pääse kotoa ulos, ei pysty huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan, fyysisestä terveydestään jne?

Sitten kuolee pois. Ja hyvä niin. Ei täällä kannata olla, jos ei ole kivaa.

Clay kirjoitti:

Exsat kirjoitti:

Storytuuli kirjoitti: Vakavammin: onhan se tietysti helppo ratkaisu ottaa nappi, kun itkettää, vituttaa tai ihan-mitä-vaan.

Mutta jos on niin paha olla, ettei pääse kotoa ulos, ei pysty huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan, fyysisestä terveydestään jne?

Sitten kuolee pois. Ja hyvä niin. Ei täällä kannata olla, jos ei ole kivaa.

Se on tietenkin se taloudellisempi vaihtoehto.

Starflare kirjoitti:
Voisikohan arvon emäntä hieman perustella tätä?

Niin...Sana on kova. Pitänee yrittää perustella

Jos ihminen omaksuisi enemmän sellaisen filosofian, että jokainen vastoinkäyminen ja kriisi on TILAISUUS kasvaa ja oppia tuntemaan itsensä ja omat voimavaransa paremmin, jäisi lääkkeiden syönti mitä luultavimmin vähemmälle. Väitän, että suurin osa aikuisista kantaa mukanaan paljon, paljon käsittelemätöntä emotionaalista painolastia ja skeidaa, koska ajan ottaminen sen AJATTELEMISELLE on suorituskeskeisessä yhteiskunnassa MUKA liian hankalaa/vaikeaa. Usein syynä on myös ylpeys; on helpompaa hakeutua terveyskeskustätsyn luo, joka antaa lähetteen psykiatrille ja jolta saa helposti kuurin jos toisenkin, kuin paneutua itse ongelman alkulähteeseen - siihen, mistä se on syntynyt.

Jos elämä on todella sellaisessa umpikujassa mistä Exsat antoi esimerkin, niin en voi mitenkään uskoa, että sellainen ihminen olisi aidosti tyytyväinen saadessaan LÄÄKETTÄ, vaan huomiotahan sellainen henkilö kaipaa. Syvässä masennustilassa toivoo kipeästi tulevansa kuunnelluksi, arvostetuksi sellaisenaan(kin) ja erilaisia rakennuspalikoita, millä elämäänsä voisi uudelleen muokata. Virikkeitä!

Uskon aidosti, että kaikki lääkkeet löytyvät luonnosta ja suurin osa sairauksista syntyy yksinkertaisimmillaan rakkauden puutteesta tai ns. "vääristä" ajattelumalleista. Tiedän toki olevani tässä suhteessa friikki; mieheni ei vieläkään voi ymmärtää yhteisasumuksessamme sitä, että "lääkekaapistani" ei löydy edes aspiriinia. Seitsemään vuoteen en ole syönyt MITÄÄN lääkettä. Sairauksia on jotain ollut...kriisejä sitäkin useampi. Kaikista on kuitenkin selvitty - ei ilman apua, mutta rahoittamatta miljardien arvoista lääketeollisuutta.

Joskus kauan, kauan sitten sain masennuslääkkeet, mutta syömättä jäivät. Nukahtamislääkkeet sen sijaan auttoivat yli pahimman ajan, kun uni ei vain tullut. Elämäntilanteen totaalinen muuttuminen aiheutti ilm. masennusta ja unettomuutta, tästä on kuitenkin hyvinkin monia vuosia.

Storytuuli kirjoitti:

nypari kirjoitti: Kerroin tämän siksi, koska kaikki eivät vielä nykypäivänäkään tunnu ymmärtävän lääkehoidon tarpeellisuutta pahassa kriisitilanteessa.

No niin, nyt kaikki viimeistään ymmärtävät! Hyvä!

Vakavammin: onhan se tietysti helppo ratkaisu ottaa nappi, kun itkettää, vituttaa tai ihan-mitä-vaan. Paljon helpompaa kuin esim. (jos serotoniinin ja valon yhteydestä puhutaan) säästää rahaa joka talvi parin viikon etelänmatkaan. Turvallista, kun kerran lääkäri-setä niin sanoo. Välttämätöntä, koska läheisesi eivät kestä olla ongelmiesi sylkykuppina.

Luusereille.

Itse ongelmaa mikään maailman nappi ei kuitenkaan pysyvästi poista, mutta siirtää kyllä mukavasti eteenpäin - saa ehkä jopa unohtamaan pitkäksi ajaksi.

Kyllähän kantasi asiaan muistin. Ja noi lollit oli ihquja - sopivat muutenkin viestisi sisältöön!

nypari kirjoitti: Kyllähän kantasi asiaan muistin.

Niin. Kyllähän se on nypd:n tehtävä, jos ei suorastaan velvollisuus kirjata tällaisetkin asiat pieneen mustaan muistikirjaan? Kuka käyttää kamomillaa rentoutumiseen, kuka kossua ja kuka..

Well..samanlaista kansalaisvelvollisuutta täällä päässä koetaan "valistaa" yleisöä, kun asia tuntuu tärkeältä.

Storytuuli kirjoitti:

nypari kirjoitti: Kyllähän kantasi asiaan muistin.

Niin. Kyllähän se on nypd:n tehtävä, jos ei suorastaan velvollisuus kirjata tällaisetkin asiat pieneen mustaan muistikirjaan? Kuka käyttää kamomillaa rentoutumiseen, kuka kossua ja kuka..

Well..samanlaista kansalaisvelvollisuutta täällä päässä koetaan "valistaa" yleisöä, kun asia tuntuu tärkeältä.

Räikeimmät mielipide-erot jäävät aina mieleen. Ei tämä asia nyt lempilapseni ole. Mieluummin puhun urheilusta.

Hauskaa illanjatkoa sullekin, mussu!

gissa kirjoitti:Minä söin mielialalääkkeitä noin puoli vuotta. Se riitti nostamaan mut jaloilleni jostain syvältä, ja sitten päätin pärjätä ilman. Ja olen pärjännyt.

Ditto!