Pako New Yorkista hakkaa kaikki.bedlam kirjoitti: Aivan hiton loistava elokuva ja ohjaajansa parhaimmistoa ehdottomasti. Pari kertaa sai nauraa kyllä ihan kippurassa.
Katsoin leffan
-
bedlam
Mä en tykännyt siitä kovinkaan. Ainakaan verrattuna ohjaajan muuhun tuon ajan tuotantoon. Saattaisin tykätäkin, jos olisin nähnyt sen jo penskana, mutta kun katsastin sen tässä vuosi sitten ensimmäistä kertaa.Mylwin kirjoitti:Pako New Yorkista hakkaa kaikki.bedlam kirjoitti: Aivan hiton loistava elokuva ja ohjaajansa parhaimmistoa ehdottomasti. Pari kertaa sai nauraa kyllä ihan kippurassa.
No nythän on käynyt niin, että takavuosina Tarantinon Reservoir Dogs ja Pulp Fiction (ok, myös Jackie Brown vaikkakin lievemmin) tekivät minuun suurenkin vaikutuksen: cooleja leffoja, jotka svengaavat eteenpäin pettämättömällä tyylitajulla, oivalla dialogilla ja mojovalla musiikkiraidalla. Sittemmin minulle tuli hieman hämmentyneempi olo. En ollut varma, onko Tarantinolla sittenkään niin paljon annettavaa coolin muodon ja intertekstuaalisten (intercinemaattisten?) tärppien lisäksi? Tai tarvitaanko edes mitään enempää, oli sitä Tarantinon leffoissa eli ei?
Joka tapauksessa, kun hämmenykseni oli kasvanut niin suureksi, että kun ihmiset töihin mennessään odottelivat raitiovaunua marraskuun loskassa pitäen yllä pienpuhetta Heideggerin kansallissosialismin roolista jälkihusserlaisessa fenomenologiassa, keskeytin tuiki tuntemattomat raukat vaatimalla heitä dialogiin Tarantinon suhteesta toisaalta kioskikirjallisuuteen ja toisaalta Kurosawaan, niin katsoin parhaaksi olla peräti katsomatta Tarantinon Kill Bill saagaa - eritoten, kun en koskaan ole ollut martial art-ninja-genren fanittaja. Nyt kuitenkin eilen illalla sorruin ja katsoin pilintappokaksikon ensimmäisen osan. Ja katso: hämmennys on palannut!
Kyllähän elokuva taas kulkee kivasti, ja roisi väkivalta kasvaa ulos sekä realismista että viihteestä saavuttaen kenties jopa taiteen tason. Ja, ymmärtääkseni, viittauksia Kurosawasta Bruce Leehen tulee harrastajille tarpeeksi, kuin myös Tarantinon alati harrastamaa kokeilua roskan estetisoinnista. Sinänsä siis leffa haastaa ajattelemaan, ja sehän kai taiteen tunnusmerkkeihin kuuluu. Mutta kun dialogi korvautuu paljon ihan fyysisellä miekkakieppumisella, niin tällaiselle epäortodoksiselle kyynikolle herää kysmys, jos ei keisarin uusista vaatteista, niin ainakin siitä, onko tämä pikkuisen tylsää? Ehkä osaan vastata, kun saan kakkososan katsottua, toivoakseni lähipäivinä.
Joka tapauksessa, kun hämmenykseni oli kasvanut niin suureksi, että kun ihmiset töihin mennessään odottelivat raitiovaunua marraskuun loskassa pitäen yllä pienpuhetta Heideggerin kansallissosialismin roolista jälkihusserlaisessa fenomenologiassa, keskeytin tuiki tuntemattomat raukat vaatimalla heitä dialogiin Tarantinon suhteesta toisaalta kioskikirjallisuuteen ja toisaalta Kurosawaan, niin katsoin parhaaksi olla peräti katsomatta Tarantinon Kill Bill saagaa - eritoten, kun en koskaan ole ollut martial art-ninja-genren fanittaja. Nyt kuitenkin eilen illalla sorruin ja katsoin pilintappokaksikon ensimmäisen osan. Ja katso: hämmennys on palannut!
Kyllähän elokuva taas kulkee kivasti, ja roisi väkivalta kasvaa ulos sekä realismista että viihteestä saavuttaen kenties jopa taiteen tason. Ja, ymmärtääkseni, viittauksia Kurosawasta Bruce Leehen tulee harrastajille tarpeeksi, kuin myös Tarantinon alati harrastamaa kokeilua roskan estetisoinnista. Sinänsä siis leffa haastaa ajattelemaan, ja sehän kai taiteen tunnusmerkkeihin kuuluu. Mutta kun dialogi korvautuu paljon ihan fyysisellä miekkakieppumisella, niin tällaiselle epäortodoksiselle kyynikolle herää kysmys, jos ei keisarin uusista vaatteista, niin ainakin siitä, onko tämä pikkuisen tylsää? Ehkä osaan vastata, kun saan kakkososan katsottua, toivoakseni lähipäivinä.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Katsoin, mutta viittaan vain muihin: kerrankin Hesari taisi osua sinne paljon puhuttuun naulan kantaan.urpiainen kirjoitti:Ehkä osaan vastata, kun saan kakkososan katsottua, toivoakseni lähipäivinä.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
-
AarneAnkka
Tapaus Punahilkka, originaaliversio. Näillä oli aika lailla vaikeuksia animaation ja hahmojen mallinnuksen saralla, mutta käsikirjoitus ja hyvät ääninäyttelijänvalinnat lunastivat kokonaisuuden.
Harmikseni en ollut tänään niin nauravaisella tuulella. Vain kerran hymähdin leffan aikana. Mutta se ei ollut leffan vika.
Harmikseni en ollut tänään niin nauravaisella tuulella. Vain kerran hymähdin leffan aikana. Mutta se ei ollut leffan vika.
Minusta siinä oli hienointa ensin johdattelu siihen "oikeudenmukaiseen" kostoon ja jengien vakaviin "todellisiin" eroavaisuuksiin. Ja kapina sisällissodan väenottoa vastaan tuntui ensin uljaalta kapinalta, kunnes alkoivat lahtaamaan neekereitä ja aloin muistella että ehkä se sisällissota oli parempi käydä. Lopuksi valtiovalta niitti koko roskasakin maahan tykeillä, mikä toki oikein olikin. Loppumatsikin jäi jo tykinsirpaleista haavoittuneiden "sankareiden" surkeaksi nyhjäämiseksi, kun merkittävämpi mahti oli näyttänyt sen kiistan oikean "merkityksen". Lopputuloksena kaikki meuhkaaminen oli ollut ihan turhaa, huonoista syistä ja unohdettavaa.AarneAnkka kirjoitti:Gangs of New York digiboksilta.
Väkivaltakohtauksista plussaa, mutta luulisi että jengiläiset olisivat käyttäneet vähemmän niitä eksoottisia vinkuintia-tyylin teräastaloita ja mieluummin kunnon seipäitä, kirveitä, miekantapaisia ja tuliaseita.
Yli nelikybänen landeäijä mutaisissa saappaissa ja flanellipaidassa kuolaa ja tumputtaa teinitytöille salaa mustassa jeepissään.
-Quarter
-Quarter
-
bedlam
Altered States (Muutostiloja) (1980)
Siis tämän piti olla joku klassikkopätkä. En mä nyt oikein tiedä. Alkoi ihan mukavasti, nuori professori tutkii ihmisaivojen ulottuvuuksia lillumalla eristystankissa jonkinlaisessa koomatilassa. Saatuaan joltain afrikanheimolta tosi äkäistä mömmöä maistettavakseen, hän uskoo mömmön ja tankin yhdistämällä oikeasti löytävänsä jonkin alkuihmisen ja ensimmäisen ihmisen sielun sisältään. Ja minkä monsterin hän löytääkään...tattadaa! Ja puolessa välissä leffaa lähdetäänkin sitten reilusti tahattoman komiikan puolelle ja siellä pysytään aivan käsittämättömän huonoon loppuun saakka.
Siis tämän piti olla joku klassikkopätkä. En mä nyt oikein tiedä. Alkoi ihan mukavasti, nuori professori tutkii ihmisaivojen ulottuvuuksia lillumalla eristystankissa jonkinlaisessa koomatilassa. Saatuaan joltain afrikanheimolta tosi äkäistä mömmöä maistettavakseen, hän uskoo mömmön ja tankin yhdistämällä oikeasti löytävänsä jonkin alkuihmisen ja ensimmäisen ihmisen sielun sisältään. Ja minkä monsterin hän löytääkään...tattadaa! Ja puolessa välissä leffaa lähdetäänkin sitten reilusti tahattoman komiikan puolelle ja siellä pysytään aivan käsittämättömän huonoon loppuun saakka.
-
AarneAnkka
Loppukaneetissa kyllä todettiin että nämä pukarisankarit "tekivät New Yorkin", mutta kun sekin jukstapositioitiin heidän rehottavien hautojensa kanssa, se taisikin olla vain sarkasmia.Gattaca kirjoitti:Lopputuloksena kaikki meuhkaaminen oli ollut ihan turhaa, huonoista syistä ja unohdettavaa.AarneAnkka kirjoitti:Gangs of New York
-
AarneAnkka
-
Tiikeriankka
Juu. Guess so. Yleensä vaan leffaan tarttis vähän eneNpi juonentynkää kun peliin. Et täs on niinQ tää mesta, ja tuol on noi ökkiäiset ja sit sä niinQ taistelet niitä vastaan. Jossain vaiheessa me ehkä sit hätäseen kerrotaan mistä ne ökkiäiset alunperin tussahti.AarneAnkka kirjoitti:No ainakin se oli uskollinen alkuteokselle...Lilo kirjoitti:Näytti tietokonepeliltä
Artificial Intelligence is no match for natural stupidity.
-
Sudenhenki
Oli, todella upea elokuva mielestäni. DVD menee hankintaan varmasti. Ainoa mikä minua ärsytti elokuvassa oli se lopussa ollut "tapahtumien selittely", ei tuollaisia pidä selitellä, siihenhän se tunnelma nojaakin että ei ole mitään helvetin hajua mitä oikein on tekeillä.AarneAnkka kirjoitti:No ainakin se oli uskollinen alkuteokselle...Lilo kirjoitti:Näytti tietokonepeliltä
-
Sudenhenki
No, vaan mun mielipide. Pelissä on kai olennaisempaa kuitenkin (oma) toiminta kuin juoni? Mikään ekspertti en tosin ole. Mutta siis, kun leffaa kuitenkin seurataan vaan passiivisena sivusta, niin silloin kai tarina on olennaisempi. Mut no joo, eihän monessakaan leffassakaan nykyisin kummoista stooria ole.Sudenhenki kirjoitti:Yeah, right.Lilo kirjoitti: Juu. Guess so. Yleensä vaan leffaan tarttis vähän eneNpi juonentynkää kun peliin.
Ehkä leffa olis toiminut sitten paremmin jos olisin pelannut peliä...
Artificial Intelligence is no match for natural stupidity.
Kävin katsomassa eilen United 93-lehvan. Oli pettymys, mutta enpä juuri muuta odottanutkaan. Onneksi leffa ei kuitenkaan tursuillut mitään jenkkipatriotismia, päin vastoin olin aistivinani "pientä" vittuilua jenkkilän toimintamenetelmiä kohtaan tuollaisissa kriisitilanteissa...
Elokuvan kuvaustyyli jäi jotenkin häiritsemään, leffa kun näytti ihan käsivideokameralla kuvatulta, kauhean tärisevää kuvaa ja nopeita liikkeitä. Tosin sillä varmasti vaan yritettiin tavoittaa kaoottista tunnelmaa, mutta minulle se teki elokuvan vaan vaikeaksi seurata. Loppu oli myös vähän töksähtävä, mutta luojan kiitos siihen ei väkerretty mitään siirappia roiskuvaa sankaritarinaa!
Elokuvan kuvaustyyli jäi jotenkin häiritsemään, leffa kun näytti ihan käsivideokameralla kuvatulta, kauhean tärisevää kuvaa ja nopeita liikkeitä. Tosin sillä varmasti vaan yritettiin tavoittaa kaoottista tunnelmaa, mutta minulle se teki elokuvan vaan vaikeaksi seurata. Loppu oli myös vähän töksähtävä, mutta luojan kiitos siihen ei väkerretty mitään siirappia roiskuvaa sankaritarinaa!
Eikös ko lennon loppu ollut vähän töksähtävä ja sen jälkeen purskahteli kaikenlainen tavara/aineet ympäriinsä... ts symboliikka kohdallaan.Xiberia kirjoitti:Kävin katsomassa eilen United 93-lehvan.
*snip* Loppu oli myös vähän töksähtävä, mutta luojan kiitos siihen ei väkerretty mitään siirappia roiskuvaa sankaritarinaa!
Koyaanisqatsi
Niin uskomatonta tuubaa, että eilen katsomani The hills have eyes tuntuu näin jälkikäteen oikealta mestariteokselta. Koyaanisqatsin äänimaailma sopii lähinnä päänsäryn ja pahoinvoinnin generoimiseen ja kuvakollaasista ne muutamat positiiviset kohdat kyllä hukkuvat tehokkaasti turruttavaan tylsyyden virtaan. Luultavasti minulla ei vain ole kykyä nähdä miten kuvakollaasi nivoutuu korvia raiskaavaan musiikkiin mestariteokseksi. Ydinräjähdykset ja lentokoneet tietysti plussaa.
Niin uskomatonta tuubaa, että eilen katsomani The hills have eyes tuntuu näin jälkikäteen oikealta mestariteokselta. Koyaanisqatsin äänimaailma sopii lähinnä päänsäryn ja pahoinvoinnin generoimiseen ja kuvakollaasista ne muutamat positiiviset kohdat kyllä hukkuvat tehokkaasti turruttavaan tylsyyden virtaan. Luultavasti minulla ei vain ole kykyä nähdä miten kuvakollaasi nivoutuu korvia raiskaavaan musiikkiin mestariteokseksi. Ydinräjähdykset ja lentokoneet tietysti plussaa.
Nyt penikseni on fantastinen!
-
-Superior-
- Kitisijä
- Viestit: 1235
- Liittynyt: 07.04.2006 0:01
Catherine Breillat: Himon anatomia (Anatomie d'enfer/2003)
Mies ja nainen kohtaavat homobaarissa. Nainen viiltää ranteensa vessassa. Mies vie hoidattamaan naisen ranteen. Nainen ottaa mieheltä suihin puistossa. Mies ja nainen tekevät sopimuksen: mies käy neljänä yönä naisen luona.
Nainen esittelee pilluaan. Mies värittää naisen ulkosynnyttimet huulipunalla tämän nukkuessa. Naisella alkavat kuukautiset. Mies kokeilee sormella, imee veristä sormeaan. Nainen asettaa tamponin sisäänsä miehen katsoessa. Mies hieroo dildolla naisen pillua. Nainen pyytää miestä vetämään tamponin sisältään. Nainen ottaa sen käteensä, upottaa vesilasiin ja juo lasin sisällön puoliksi miehen kanssa.
Siinä juoni, kesto oli 1h 14 min. Kuvasi vanhentuneen feministisestä näkökulmasta naisen seksuaalisuutta sekä miehen herkkyyttä ja heikkoutta tämän "voiman" edessä. En erityisemmin pitänyt. Pornonäyttelijämiespäähenkilö lausui huonosti ranskaa. :-/
Mies ja nainen kohtaavat homobaarissa. Nainen viiltää ranteensa vessassa. Mies vie hoidattamaan naisen ranteen. Nainen ottaa mieheltä suihin puistossa. Mies ja nainen tekevät sopimuksen: mies käy neljänä yönä naisen luona.
Nainen esittelee pilluaan. Mies värittää naisen ulkosynnyttimet huulipunalla tämän nukkuessa. Naisella alkavat kuukautiset. Mies kokeilee sormella, imee veristä sormeaan. Nainen asettaa tamponin sisäänsä miehen katsoessa. Mies hieroo dildolla naisen pillua. Nainen pyytää miestä vetämään tamponin sisältään. Nainen ottaa sen käteensä, upottaa vesilasiin ja juo lasin sisällön puoliksi miehen kanssa.
Siinä juoni, kesto oli 1h 14 min. Kuvasi vanhentuneen feministisestä näkökulmasta naisen seksuaalisuutta sekä miehen herkkyyttä ja heikkoutta tämän "voiman" edessä. En erityisemmin pitänyt. Pornonäyttelijämiespäähenkilö lausui huonosti ranskaa. :-/
Katottiin eilen kaikki Star Warsit putkeen. Myös ne animaatiot. Olo sen jälkeen oli hiukan pöllähtänyt (no koitapa ite istua töllön ääressä 16h) mutta ymmärrän saagaa nyt eri lailla kuin ennen. En silti ole mikään SW fani vieläkään, mut tulipahan katottua. Seuraavaksi Matrix-maratoni, Indy Jones -maratoni ja vaikka Alien-maratoni. LOTRiakaan ei tietenkään sovi unohtaa.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Äläkä unohda Sniper 1-3-maratonia, jos kunnon äijäilyä kaipaat:Dannepa kirjoitti:Katottiin eilen kaikki Star Warsit putkeen. Myös ne animaatiot. Olo sen jälkeen oli hiukan pöllähtänyt (no koitapa ite istua töllön ääressä 16h) mutta ymmärrän saagaa nyt eri lailla kuin ennen. En silti ole mikään SW fani vieläkään, mut tulipahan katottua. Seuraavaksi Matrix-maratoni, Indy Jones -maratoni ja vaikka Alien-maratoni. LOTRiakaan ei tietenkään sovi unohtaa.
-
1108
-
-Superior-
- Kitisijä
- Viestit: 1235
- Liittynyt: 07.04.2006 0:01
Koyaanisqatsi vaikutti perustavalla tavalla elämänkatsomukseeni. Kuinka päälleliimattua tämä kaikki on... Kuinka keinotekoisia ongelmat ovat jos konteksti on tämä. Kuinka hilpeällä tavalla kaikkeen on mahdollista suhtautua, koska mikään täällä ei ole luonnollista... Kaikki on sairaan kiihottavalla tavalla tarkoituksetonta ja siksi niin onnellista.Clay kirjoitti:Koyaanisqatsi
Niin uskomatonta tuubaa, että eilen katsomani The hills have eyes tuntuu näin jälkikäteen oikealta mestariteokselta.
Koyaanisqatsi ei ole helppo elokuva. Ahdistuksen generoiminen musiikin, kuvien ja tunnelman kautta oli itselleni mykistävimpiä kokemuksia ikinä. Hetken aikaa vain tuntuu, että tajuaa... kaiken.Koyaanisqatsin äänimaailma sopii lähinnä päänsäryn ja pahoinvoinnin generoimiseen
Eikös elämä juuri sitä ole? Siksi elokuva niin järkyttävän ihanalla tavalla avartavalta tuntuikin. Se oli vain samaan aikaan niin uskomattoman puhdistava, järkyttävä ja nautinnollinen kokemus. Kokemus.kuvakollaasista ne muutamat positiiviset kohdat kyllä hukkuvat tehokkaasti turruttavaan tylsyyden virtaan.