Katsoin leffan

Leffat, musiikki, taide, kirjallisuus ja sensellaiset
Sheetlord

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

EveryWoman kirjoitti:Kauneus on kontekstisidonnaista. Kontekstin muuttuessa kauneuskäsityskin muuttuu, ja kontekstihan (= maailma) muuttuu jatkuvasti
Tämän toki tiedän. Enempi ihmettelin sitä, että aikalaisnäyttelijättärissä oli paaljon viehkompia ilmestyksiä. Vähän sama juttu, kun pistäisi lineuppiin Janeane Garofalon ja Julia Robertsin ;)
imbesiili

Viesti Kirjoittaja imbesiili »

CandyMan kirjoitti:Plääh, telkkarin Taru Sormusten Herrasta oli lyhyempi elokuvaversio. Olisivat samantien panostaneet pidempiin extended-versioihin, kun kerran päättivät näyttää kaikki kolme elokuvaa.
Ei sitä noin vaan panosteta asioihin, kun elokuvat myydään kanaville paketteina.
Avatar
Clay
Kitisijä
Viestit: 2582
Liittynyt: 14.08.2005 23:46

Viesti Kirjoittaja Clay »

EveryWoman kirjoitti: No öh. Levottomat-trilogian pääosassa ovat epäuskottavan ohuet henkilöhahmot, sanoman pinnallisuus, hukassa oleva ohjaus ja itseään etsivä kerronta. Kai joku voi niissä jotain yhteisiäkin nimittäjiä nähdä, mutta itse en suosittelisi Levottomia varmaan kenellekään (enkä pystynyt itsekään katsomaan ykköstä enempää, vaikka missiona onkin katsoa välillä myös muita kuin hyviä elokuvia). Ja Levottomien "seksi" on juuri sitä mainitsemaani ällöpyllyilyä, jolle en haluaisi turhaan itseäni altistaa.
No mutta, jos toi on se Levottomat-sarjan osa, jonka ohjaus, käsikirjoitus ja näyttelijöiden työ oli onnistunutta? Itse en kai ole nähnyt edes sitä ensimmäistä osaa kokonaan, en muista varmaksi.
EveryWoman kirjoitti:(Suomessa tehdään kyllä pääasiassa aika paskoja leffoja, mikä nyt tämmöiseltä insinöörivaltiolta ei edes kovasti yllätä.)
Tämä sama pätee ilmeisesti suomalaiseen vaatesuunnitteluun?
Nyt penikseni on fantastinen!
bedlam

Viesti Kirjoittaja bedlam »

Donnie Darko
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva

Olipas hienoa, etten muistanutkaan juonta läpikotaisin ensimmäiseltä katselukerralta. No, vaikka pääpiirteittäin jutun ymmärsinkin niin siltikin tapahtumien kulku jäi vieläkin joiltakin osin epäselväksi. Director's Cut kuulemma valoittaisi hieman enemmän. Siltikin, tykkään niin näistä elokuvista jotka jäävät pitkäksi aikaa katsomisen jälkeen mietityttämään. Ja loistavaa draaman, scifin, jännityksen ja komedian sekamelskaa. Plussaa myös Patrick Swayzen kipeästä sivuosasta.

Hide and Seek
KuvaKuvaKuva

Yllättävän siedettävä kauhujännäri, jonka twistiä tarkoituksella yritin olla miettimättä. Sen kun olisi helpohkosti varmasti arvannutkin. Lopusta hieman venytetty.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Clay kirjoitti:
EveryWoman kirjoitti:Suomessa tehdään kyllä pääasiassa aika paskoja leffoja, mikä nyt tämmöiseltä insinöörivaltiolta ei edes kovasti yllätä.
Tämä sama pätee ilmeisesti suomalaiseen vaatesuunnitteluun?
Houston, olette oikeilla jäljillä!
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

bedlam kirjoitti:Donnie Darko
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva
Tuo on kyllä tosiaankin myös viiden EW-pisteen leffa. Jos Coppola onkin poikkeuksellisen lahjakas ajan hengen tavoittamisessa, Kelly kirii perässä hyvänä kakkosena (ja muut läähättävät kaukana perässä). En malta odottaa Kellyn seuraavia projekteja, vaikka Southland Talesille kuulemma Sundancessa Edit: ei kun siis Cannes'ssa(!) jopa ihan buuattiin! Ainakin perin mielenkiintoisesti se näyttäisi olevan castattu.

:D :D :D :D :D
Viimeksi muokannut EveryWoman, 11.12.2006 2:06. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

Hostel

Kaikkea muuta tältä elokuvalta odotin, paitsi tylsyyttä. Taisi mennä tunti kunnes jotain tapahtui. Eikä sekään ollut järin mielenkiintoista. Hyvä ideahan tässä oli ei sen puoleen, vaikka erilaisia tiettyjen ihmisten harrastusmieltymyksiä on eri variaatioilla ennenkin toteutettu.
Avatar
Lolita
Kitisijä
Viestit: 8561
Liittynyt: 14.08.2005 18:46
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Lolita »

Syvä Kurkku

Olipas outo noin niin kuin juonen puolesta, välillä näyteltiin huonosti ja välillä elokuva oli kuin mykkäfilmi. Karvaisia ihmiset näyttivät olleen 70-luvulla. Ei nyt niin kovin erikoinen.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Elukka

Viesti Kirjoittaja Elukka »

The Breakfast Club

Ryhmä yläasteikäisiä lauantaisessa jälki-istunnossa tylsistyy, kapinoi, pössyttelee pilveä, riehuu ja avautuu.
Käsikirjoitus kuulemma raavittiin kokoon muutamassa tunnissa ja se näkyy. Paikoitellen hauska, paikoitellen (teko-?)syvällinen, mutta enimmäkseen kuitenkin hajanainen ja improvisoidun oloinen.
* ½ / * * * * *
millivanilli

Viesti Kirjoittaja millivanilli »

Kävimme katsomassa uuden 007:n. Paras uusi bondi, ihanan erilainen.
-Superior-
Kitisijä
Viestit: 1235
Liittynyt: 07.04.2006 0:01

Viesti Kirjoittaja -Superior- »

Kävin katsomassa pikkuveljeni kanssa Boratin. Tykättiin kumpikin kovasti, ja itse onnistuin vieläpä saamaan hillittömän naurukohtauksen vaiheessa, jossa koko muu yleisö istui aivan hiljaa ja katsoi, kun Borat makasi kylpyammeessa. Missä ei siis ollut yhtään mitään hauskaa kenenkään mielestä. Sattumalta juuri sillä hetkellä aloin nimittäin muistella elokuvan aiemmassa vaiheessa ollutta sketsiä kazakstanilaisista laatukarvoista, enkä mitenkään kyennyt pidättelemään nauruani. 13-vuotias pikkuveljeni oli kuulemma ajatellut itsekseen, että olin vain tajunnut jonkin puoli tuntia sitten kerrotun vitsin. Perheeni luonnehdinnan mukaanhan olen "hidasälyinen ja kamala ihminen, jossa on jokin outo vika".

Neljä tähteä Boratille!
Sheetlord

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

Babel

21 Grammaa ja Amores Perros -ohjaajan suitsutettu uutukainen. Julkisuusarvoa muuten ammattitaitoiseen, mutta suht' tuntemattomaan näyttelijäkaartiin tuovat Brad Pitt ja Cate Blanchett.

Elokuvassa seurataan neljää eri tarinaa, jotka lopulta liittyvät kaikki toisiinsa. Kaikkia yhdistää jokin suru tai vastoinkäyminen ja elokuvan yleisvire onkin "positiivisella tavalla masentava".

Pikkuisen pitkä muttei pitkästyttävä, neljän tähden elokuva


Running With Scissors

Augusten Burroughsin omaelämänkerrallinen romaani on ollut myyntimenestys maailmalla. Filmiversio on ladattu laadukkailla näyttelijöillä, mutta itse kyllästyin 20 minuutin jälkeen. Okei, äitisi oli neuroottinen ja isäsi masentunut, mutta mitä vitun sitten? Jotta toisen neurooseja jaksaisi katsoa valkokankaalta, pitää katsojan kyetä välittämään päähenkilöistä. Nyt niin ei käynyt.


Madventures - kausi II

Offtopic, mutta menköön. Rikun ja Tunnan gonzo-travellausta jaksaa katsoa uusintanakin. Muutamassa episodissa kompastellaan, mutta esimerkiksi Papuan ihmissyöjät-jaksossa on todella karheaa realismia. Iso hatunnosto heeboille kahden maailmanympärimatkansa dokumentoinnista.
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 14185
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

Katsoin Bergmanin Kesäisen leikin. Hieman tasapainoisempi elokuva, kuin edellinen Bergman-kokemukseni, mutta ehkä sitten myös vähän vaisumpi.

Marie saa käsiinsä Henrikin päiväkirjan kesältä kolmetoista vuotta aiemmin, jolloin Marie ja Henrik elivät rakkauden kesäänsä auringon paistaessa Tukholman ihanassa saaristossa. Nuoren rakkauden kesä päättyi tragediaan, ja Marie on sittemmin kovettanut itsensä unohtaakseen tuskan. Henrikin päiväkirjan lukeminen saa Marien elämään muistot mielessään uudelleen, ja - ehkä - tällä kertaa käsittelemään niitä ilman, että joutuu kylmettämään sydämensä.

Kyllä Bergman osaa. Syvällisyyttä ruotsalaisella kepeydellä. Lapsekkaalle Marielle kesäsuhde Henrikiin on tosiaan kesäinen leikki, mutta kun leikki päättyy vakavasti, ei Marie ole sitten valmis - vielä - käsittelemään ja kantamaan vastuuta ja todellisuutta.

Kypsymättömyyden ja rakkauden teemoja, sekä ennen muuta kesäisen valon ja saaristoluotojen lämpimän meriveden lumoa niin kuin ne vain pohjolan pimeydessä kasvanutta voivat koskettaa.

Ai niin. Näin myös vihdoin Jim Jarmuschin episodielokuvan Coffee and Cigarettes. Oiva. Ja jostain syystä myös kanadalaisdraaman Elämäni ilman minua, josta en osaa lainkaan sanoa, oliko aika kiva pienimuotoinen leffa vai pelkkä tv-leffamainen räpistely. Jotkut kuitenkin tykkäävät varauksettomammin.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
bedlam

Viesti Kirjoittaja bedlam »

Mulholland Drive
KuvaKuvaKuvaKuvaKuva

Oijoi, edelleenkin niin hieno. Jotenkin yllättäen sain tarinasta vielä enemmän irti, vaikka se tulikin edellisellä kerralla ihan porukassa ylianalysoitua. Pari hämyjuttua tuntui löytävän loogisen vertauskuvallisen olemuksen. Tokkopa kaikkiin yksityiskohtiin selkeää yhtä ja oikeaa tulkintatapaa onkaan. Kyseessähän oli alunperin sarjan pilottijaksoksi suunniteltu tekele, joten pari irralliselta tuntuvaa sivupolkua voi selittyä silläkin. Hieno palapeli ja arvoitus, joka katsomisen jälkeen jää taatusti mieltä kutkuttamaan.

Perhosvaikutus (The Butterfly Effect)
KuvaKuvaKuva1/2

Katsottiin ohjaajan versio ensin ja kerrankin kävi niin, että se jo alussa ounastelemani loppuratkaisu ei aiheuttanutkaan pettymystä, vaan tunteen siitä että näinhän sen pitikin mennä. Toisaalta, vaikka tuo lopetus olikin kenties traagisempi, oli teatteriversion lopetus jostain syystä tunteisiin vetoavampi. Enpäs osaa arpoa kumpi paree.

Olisin varmasti tykkäillyt enemmänkin, jos ei vasta olisi tullut katsottua osin hyvinkin samankaltaista Donnie Darkoa, joka omaperäisyydessään vie minusta pidemmän korren. Ja jostain ihmeen syystä leffan dramaattisimmat tilanteet aiheuttivat pari kertaa huvitusta. Voi hyvin olla, että toimii paremmin toisella kerralla.
bedlam

Viesti Kirjoittaja bedlam »

Omen IV: The Awakening
Kuva

Oletin tämän olevan huono, mutta yksi tähtikin on jo aivan liikaa. Harvoin olen meinannut lopettaa elokuvan seuraamisen vielä puolenvälin jälkeenkin, mutta tämän aikana piti purra huulta kestääkseen loppuun. Kaikilta osa-alueiltaan järkyttävää paskaa, jonka jälkeen tuo Omen III tuntuu jo mestariteokselta. Onneksi näyttelytyön ja käsikirjoituksen surkeus irroitti sentään parit naurut.
Avatar
RolloTomasi
Kitisijä
Viestit: 2360
Liittynyt: 06.09.2006 7:50
Paikkakunta: Maa

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

Casino Royale

En osaa oikein sanoa, oliko tämä paras Bond-leffa, koska sankarillisiin seikkailuihin Pallosalama ja Kultasormi verrattuna tämä oli hyvin erilainen ja From Russia with Love puolestaan on erinomainen sekin. Mutta tässä oli otettu tavoitteeksi ja tavoitettu Ian Flemingin henki, josta pidän enemmän, ja Bond itse on kiinnostavampi henkilö kuin yhdessäkään aiemmassa leffassaan. Ei niille, jotka tykkäävät enemmän Broccolin ja kumppaneiden versiosta, mutta mulle juu.
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
bedlam

Viesti Kirjoittaja bedlam »

Blade Runner (Director's Cut)
KuvaKuvaKuvaKuva1/2

Edellisestä katsomisesta oli vierähtänyt jostain syystä varmaankin 10 vuotta. En nyt täysin muista kuinka tämä teatteriversiosta poikkeaa, mutta imdb:n forumeja sen verran selailin, että se minuun eniten kolahtanut elementti on ilmeisesti jätetty teatteriversiosta kokonaan pois. Toisaalta olisin kaivannut Deckardin hahmolle hieman enemmän syvyyttä, jonka kaiketi taas teatteriversiossa oleva kertojanääni jossain määrin paikkaakin. Kuitenkin visuaalisesti ja tunnelmaltaan lähes täydellisen synkkä taideteos. Täytyy ostaa se kaikenkaikkiaan neljä erilaista versiota sisältävä boksi keväällä.

Pienenä yksityiskohtana olin huomaavinani detaljeja, jotka yhdistin Tähtien Sotaan. Saatan kuvitella omiani, mutta lieköhän nuo olisivat pieniä hatunnostoja Lucasin suuntaan, Tähtien Sodan menestys kun oli kaiketi suurin suurin syy siihen, että Scottin ohjaama Alien alunperin otettiin tuotantoon.

The Frighteners (Director's Cut)
KuvaKuvaKuva1/2

Peter Jacksonin "suurin floppi" yllätti erittäin positiivisesti, odotin jotain paljon pahempaa. Michael J Fox esittää huijaria, joka ystäväkummitustensa avustuksella ansaitsee elantonsa jonkinlaisena meedioetsivänä ja pahojen henkien karkoittajana. Kunnes sitten itse viikatemies liitelee kylään.

Luulin tämän etukäteen olevan lähinnä lapsille suunnattu hauska kummitustarina, jota se puolet elokuvasta onkin. Mutta hassunhauskojen kummitusten toilailujen seassa välillä räjähtelee päitä ja ammuskellaan sairaalassa makaavia vanhuksia pumppuhaulikolla. Tämä aiheuttikin kieltämättä vähän ristiriitaisia fiiliksiä. Kuuleman mukaan Jackson halusi filmille PG-13-ikärajoituksen, mutta koska se ei mennyt alunperinkään läpi, lisäili hän vielä lisää roisketta.

Jeffrey Combs vetää hullunhauskan roolin täysin mielipuolisena natsihahmona. Vaikkakin roolisuorituksesta tulee välillä enemmän mieleen Bruce Campbell ja Jim Carrey.
Viimeksi muokannut bedlam, 15.12.2006 12:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
selika

Viesti Kirjoittaja selika »

-deleted-
Viimeksi muokannut selika, 10.02.2007 19:26. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Sheetlord

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

Marie Antoinette

Mainion "Lost In Translationin" jälkeen Sophie Coppola heittäytyy epookkielokuvan pariin. Cannesin kutsuvierasnäytöksissä pihallebuuattu kuvaus Ranskan viimeisen kuningattaren elämästä on hypeään parempi, muttei mikään merkkiteos. Ainakin allekirjoittaneen jätti kylmäksi siitä klassisesta syystä: päähenkilöistä ei välittänyt niin paljoa että heidän kohtaloihinsa olisi voinut eläytyä. Pari pojoa "tuoreesta, nuorekkaasta lähestymistavasta" paljon kaluttuun aiheeseen.

Tenacious D - Pick Of Destiny

Armottomana D-fanina odotin tätä teosta kuin kuuta nousevaa. 30 minuutin kohdalla oli pakko keskeyttää myötähäpeästä ähkien. Saatan antaa tälle vielä toisen tilaisuuden mutta pahalta näyttää. Juoni on kökkö, vitsit tylsänpuoleisia ja osa kierrätystavaraa D:n esikoisalbumilta. Musiikki kyllä rokkaa 70-80 -luvukujen sankarihevi-hengessä mukavasti.

EDIT: ei juuri parantunut loppua kohti. En suosittele.
Viimeksi muokannut Sheetlord, 21.12.2006 5:40. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 14185
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

urpiainen kirjoitti:Eilen kokeilin paluuta lähes viidentoista vuoden takaisiin tunnelmiini katsomalla silloisen suosikkileffani (pateettista, mutta elämä on - varsinkin myöhäisteinin) Kaikki elämän aamut (Tous les matins du monde). Onhan se aavistuksen verran (tahattoman) koominen kaikkine hieman leväperäisine taidelöpinöineen ja eksistentiaalisine painotuksineen Kärsivästä Taiteilijasta, mutta mutta. Edelleen parhaita elokuvia musiikista, sanoisin. Ja tinkimätöntä elokuvaa (paitsi tietty kertojanäänen käyttö) - tänä MTV-pikaleikkauksien aikana on mukava katsoa elokuvaa, joka luottaa pitkiin, staattisiin otoksiin joissa ainoana toimijoina ovat kaunis musiikki ja näyttelijän kasvot. Sitä paitsi, M. Sainte Colomben tyttäret ovat vallan ihania.

Kun nyt ihastuin näistä fiiliksistä (en ole kadottanut kolmikymppisenä sisäistä teiniäni, huomaan), taidan katsoa lähiaikoina toisen 90-luvun alun suosikkipätkäni, Tunteettoman sydämen (Un coeur en hiver, luulen).
Vihdoin sain katsottua Tunteettoman sydämen. Hyvä se oli yhä, ja imelyydettömyydessään niin raikas amerikkalaiseen valtavirtaan verrattuna. Vaan ei leffasta enempää, Markku Soikkeli on sanonut sen paremmin.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
bedlam

Viesti Kirjoittaja bedlam »

The Hills Have Eyes (2006) (Unrated)
KuvaKuvaKuvaKuva

Ohhoh. Mua on kyrsinyt tämä jo vuosia kestänyt buumi tehdä kaikista mahdollisista kauhuleffoista uusintaversiot, mutta tämähän oli selkeästi parempi kuin alkuperäinen. Pari kertaa jopa irvistin ja kiemurtelin sohvalla.

Psycho II
KuvaKuvaKuva

Ajatus Psykon jatko-osista tuntui aikanaan maailman naurettavimmalle idealle, mutta ihme kyllä, tämä on harvinaisen onnistunut tekele. Taisi olla kolmas tai neljäs katsomiskerta ja vielä toimii.

Psycho III
KuvaKuva1/2

Tätä ei enää mitenkään hyväksi elokuvaksi voi kutsua, mutta ihan täyspaskasta leffasta ei kuitenkaan ole kyse. Tunnelmaltaan ikävä kyllä jo lähempänä teinislashereita kuin alkuperäistä Psykoa. Yllättävän hyvä ohjaustyö Anthony Perkinsiltä, kun ajattelee että mies ohjasi vain kaksi leffaa uransa aikana.
Avatar
Lolita
Kitisijä
Viestit: 8561
Liittynyt: 14.08.2005 18:46
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Lolita »

Saw ja Saw II

Sahan olin nähnyt aiemmin, mutta kakkososan näin ekan kerran. En odottanut jatkikselta oikein mitään, kun olin sellaisessa luulossa, että se on ihan surkea tavisjatkis. Mutta ei, se oli hyvä! Nyt joutuu menemään leffaan asti katsomaan kolmossahan, jos se vaikka latistaisi tarinan, näin on ainakin luvattu.

Bubba Ho-Tep
Sahaamisten jälkeen jäi hieman latteaksi kokemukseksi, olisi ollut mukavampi ihan itsekseen katsottuna. Mä haluan uskoa, että Elvis oikeesti vietti tuollaisen vanhuuden. Tämä oli kiva leffa, oikein hykerryttävä.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Bliss

Viesti Kirjoittaja Bliss »

PAHA MAA

Nyt vasta onnistuin katsomaan tuon. Tuli pitkäksi aikaa synkkä ja ahdistunut olo. Leffa oli kyllä ihan hyvä, mutta se sai pahalle mielelle :(
bedlam

Viesti Kirjoittaja bedlam »

Maniac Cop
KuvaKuva

Taas näitä yläasteikäisenä diggailtuja elokuvia, jotka olisi ehkä voinut jättää muistoihin ajan kullittelemaksi. Vaikka mukana oli kaksi kasarikauhun lempparinäyttelijääni (Bruce Campbell ja Tom Atkins), oli leffa valitettavan kökkö. Pari hauskaa onelineriä sentään irtosi. Sam Raimikin vilahti cameossa.
elco

Viesti Kirjoittaja elco »

Suvinen kirjoitti:honoeroottissävytteiselle
Mielestäni siitä suhteesta puuttui tyystin intohomo.
Vastaa Viestiin