Lady in the Water.
Se että laitoin erääseen aiempaan ketjuun sydämen tämän filmin yhteyteen, koski sydäntä lähinnä ollutta kuvaa ko.elokuvasta. Itse leffa sen sijaan oli, ikävä kyllä, aika lailla huono.
Ehdin ostaa filmin omaksi, koska minua kiehtoi elokuvan idea, merenneidon maailman ja ihmisten maailman kohtaaminen, kuin myös ihan jo se seikka että filmin on ohjannut ja käsikirjoittanut Night Shyamalan, jolla on oma visuaalisesti (ainakin) kaunis tyylinsä ja lumoavia juttuja mielessään minkä osoitti jo the Cell (jälkioikaisu: Ei osoittanut mitään tämmöistä koska The Cellin ohjaajana hääräsi nimeltään Nightia muistuttava Singh..), ja varmaan myös Villagekin (en ole nähnyt). Cellistä tosin moni on ollut kriitikoita myöden sitä mieltä, että siinäpä paska pätkä ja ei kaikkein vähiten rooliinsa ei-niin-sopivan- Jennifer Lopezin takia. Minä pidin siitä elokuvasta, kuvat tekivät vaikutuksen.
Takaisin Ladyyn.. Miksi oli huono?
En tiedä missä inspirationaalisessa umpiossa Mr.Night on tämän elokuvan tehnyt, mutta joka saralla krakaa ja kunnolla. Visuaalinen puoli, jolta odotin jonkinlaista tenhoa, oli rakennettu yksinkertaisen kamalasti - merimaailman pahat olennot oli puettu täytetyiksi turkiseläimiksi, siltä ainakin näytti ja ylipäätään kuvallisuudessa ei ollut mitään mielikuvituksekasta. Ja sitähän elokuva olisi vaatinut toimiakseen, ellei ajatella että filmin oli tarkoitus olla parodiaa filmiteollisuuden säännönmukaisuuksista eri hahmoineen ja siinä ohella symbolista settiä myös kirjoittaja-ohjaajan oman persoonan puitteissa, tuoden esille sen pelot ja halut elokuvan pahojen ja hyvien voimien kautta.
En tiedä, mutta jos näin oli, niin idea oli silti katsojia aliarvioivasti toteutettu. Kuvallisuuden lisäksi juonellisuus oli köyhää että yhtymäkohdatonta, sutaisten tehtyä.
Mutta toivotaan että Mr. Nightti pääsee taas vapautumaan angsteistaan ja umpioistaan ja näyttää jatkossa vaikka mitkä mielikuvitusolennon munat meitille.
Katsoin leffan
-
RolloTomasi
- Kitisijä
- Viestit: 2360
- Liittynyt: 06.09.2006 7:50
- Paikkakunta: Maa
-
RolloTomasi
- Kitisijä
- Viestit: 2360
- Liittynyt: 06.09.2006 7:50
- Paikkakunta: Maa
Mutta kerro, miksi annat noin paljon tunnustusta M. Night Shyamalanille elokuvan The Cell kuvista? (Itse en tunne leffan tuotantohistoriaa.)HellBell kirjoitti:
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
Koska olen hajamielinen ja sekoitan intialaisia nimiä suvereenisti toisikseen. Tarkoitan sitä, että yrittäessäni äsken etsiä Googlen aarrearkusta joitain ihastuttavia kuvia elokuvasta The Cell törmäsin kiintoisaan faktaan..: The Cellin on ohjannut Ei Mr. Night Shyamalan vaan Mr. Singh! Ei helvetti, onko pakko niiden nimien olla niin samankaltaisia.. Pakko aina kämmäillä.. Useamman vuoden ajan olen muistanut tämän asian niin, että Mr. Night olisi ollut The Cellin takana ja nyt paljastuukin oikeampi asianlaita.RolloTomasi kirjoitti:Mutta kerro, miksi annat noin paljon tunnustusta M. Night Shyamalanille elokuvan The Cell kuvista? (Itse en tunne leffan tuotantohistoriaa.)HellBell kirjoitti:
Joka tapauksessa.. Kysyit miksi ne The Cellin kuvat olivat mielestäni vaikuttavia. Ovat kuin matkoja ihmisen ajatus/mielikuvitus/mielikuvamaailman labyrintteihin; kauneus ja raakuus, pelot ja mielihalut sekoittuvat vaihtuvien kuvien herättävissä (= inspaavat määrittämättömällä tavalla, saavat haluamaan lisää) olotiloissa siten, että sanat eivät ole enää mitään kuvien ja tunteiden muodostaessa ajatuksiin ne sanat, jotka voi vaan mielessään Tuntea muttei väistämättä selittää mitenkään realistisin päin.
Etsin Googlesta kuvia The Cellistä joista jonkun voisin postata tähänkin tai seuraavaan viestiin. Hetkonen.
Ja anteeksi intialaissekaannuksesta.
En löytänyt Googlen kautta hyviä kuvia, joten en sitten postannut niitä tänne. Kuvat toimivat parhaiten elokuvassa, liikkeessä ja yhteydessä muuhun. Matkaefektiä ei tule jos katsoo vain yhtä kuvaa stillinä.
A man's gotta do what a man's gotta do.
Olihan se visuaalisesti ihan näyttävä, mutta psykologisesti hyvinkin suoraviivaisen yksinkertainen - vetoaa ehkä psykologian opiskelijohin. Lady in the water oli satu, sellaisenaan ihan pätevä.HellBell kirjoitti:RolloTomasi kirjoitti: Mutta kerro, miksi annat noin paljon tunnustusta M. Night Shyamalanille elokuvan The Cell kuvista?
Nyt penikseni on fantastinen!
Totta. Psykologisesti aika simppeli, psykologian opiskelijat varmaan tylsistyvät itse asiassa sen kanssa, en tiedä. Mutta visuaalisesti, sen puolesta ja siihen kiinnittyen elokuvasta Niin tykkäsinkin.Clay kirjoitti: Olihan se visuaalisesti ihan näyttävä, mutta psykologisesti hyvinkin suoraviivaisen yksinkertainen - vetoaa ehkä psykologian opiskelijohin. Lady in the water oli satu, sellaisenaan ihan pätevä.
Lady in the Water ei minusta ollut saduksi pätevä. Ihan lörölörts.
-
RolloTomasi
- Kitisijä
- Viestit: 2360
- Liittynyt: 06.09.2006 7:50
- Paikkakunta: Maa
No sitähä miekii. (Toki saat anteeksi, suomeksi.)HellBell kirjoitti:Koska olen hajamielinen ja sekoitan intialaisia nimiä suvereenisti toisikseen.
Kuvien hienoudesta toki olen samaa mieltä (ja siitäkin, ettei kuvia osaa sanoin selittää, elokuvien lapsi kun olen ja elokuvan kieltä haastan.)
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
Välttämättä siis, jos en olisi huomannut asian oikeampaa laitaa, olisit antanut mun selittää ummet ja lammet henkilön vierestä.. ;-)RolloTomasi kirjoitti: No sitähä miekii. (Toki saat anteeksi, suomeksi.)
Kuvien hienoudesta toki olen samaa mieltä (ja siitäkin, ettei kuvia osaa sanoin selittää, elokuvien lapsi kun olen ja elokuvan kieltä haastan.)
-
Sheetlord
Last King Of Scotland
Harvoin tulee vastaan leffa, jota uskaltaa hehkuttaa varauksetta. Tämän vuoden Oscar-miespääosapystissä tiukasti kiinni roikkuva ja jo aikaisemmin Golden Globen pokannut Forest Whitaker tekee sellaisen Idi Aminin että heikompaa hirvittää.
Vaikka rainaa markkinoidaan nimenomaan Whitakerilla, myös toista pääosaa, nuorta skottilääkäriä näyttelevä nuori jolppi James McAvoy kannattaa painaa mieleen.
Harvoin tulee vastaan leffa, jota uskaltaa hehkuttaa varauksetta. Tämän vuoden Oscar-miespääosapystissä tiukasti kiinni roikkuva ja jo aikaisemmin Golden Globen pokannut Forest Whitaker tekee sellaisen Idi Aminin että heikompaa hirvittää.
Vaikka rainaa markkinoidaan nimenomaan Whitakerilla, myös toista pääosaa, nuorta skottilääkäriä näyttelevä nuori jolppi James McAvoy kannattaa painaa mieleen.
-
Sheetlord
-
Tsaari
Babel
Menin katsomaan tämän tietämättä leffasta yhtään mitään, vaimo kun ei halunnut Last king of Scotlandia katsomaan kun halusi jotain kevyempää. No mikään kevyt leffa tämä ei ollut, taisin olla teatterin ainoa joka nauroi koko kahden ja puolen tunnin aikana. Tosin minäkin vain kerran hörähdin meksikolaisen tanssiorkesterin habitukselle. Elokuva oli miellyttävä yllätys, pidin siitä hyvinkin paljon. Suosittelen.
Offtopic: Taisin tehdä elämäni ensimmäisen Kitinäbongauksen. Ennen leffaa lauantaina kun olimme Stokkalla aikaa tappamassa, niin bongasin siellä yhden tutun näköisen naisen, taisi olla Keikaus.
Menin katsomaan tämän tietämättä leffasta yhtään mitään, vaimo kun ei halunnut Last king of Scotlandia katsomaan kun halusi jotain kevyempää. No mikään kevyt leffa tämä ei ollut, taisin olla teatterin ainoa joka nauroi koko kahden ja puolen tunnin aikana. Tosin minäkin vain kerran hörähdin meksikolaisen tanssiorkesterin habitukselle. Elokuva oli miellyttävä yllätys, pidin siitä hyvinkin paljon. Suosittelen.
Offtopic: Taisin tehdä elämäni ensimmäisen Kitinäbongauksen. Ennen leffaa lauantaina kun olimme Stokkalla aikaa tappamassa, niin bongasin siellä yhden tutun näköisen naisen, taisi olla Keikaus.
Kauheeta, kun en ihan varmasti muista, olinko lauantaina Stokkalla. Kampissa kävin, mutta mitäköhän mä sitten tein... Ehkä mä kävin hypistelemässä naisten alusvaatteita. Synkkä salaisuuteni taisi paljastua.Tsaari kirjoitti: Offtopic: Taisin tehdä elämäni ensimmäisen Kitinäbongauksen. Ennen leffaa lauantaina kun olimme Stokkalla aikaa tappamassa, niin bongasin siellä yhden tutun näköisen naisen, taisi olla Keikaus.
Ei kun joo, kävin, koska söin hampurilaisateriankin Stokkan Carrollsissa.
Kikkelis kokkelis.
-
bedlam
Planet of the Apes
Kahdesta vuoden 1968 kuolemattomasta scifileffasta se, jossa oli ne paremmat apinamaskit. Mitäs tästä nyt sanomaan, varmaankin jo useammankymmentä kertaa katsottu ja vieläkin jaksaa innostaa. Elokuva ei ole vanhentunut tippaakaan, efektitkin toimivat hienommin kuin mitkään uuden ajan tietokonetehosteet. Myöskään pohjimmainen aihe ei vanhene, olkoon se sitten rasismi, eläimien kohtelu vai joku muu elävien olentojen kastiinjako. Näyttäviä ja mieleenpainuvia kuvia ja kohtauksia, moitteetonta näyttelytyötä sekä Goldsmithin mahtavat musiikit. Classic.
Kahdesta vuoden 1968 kuolemattomasta scifileffasta se, jossa oli ne paremmat apinamaskit. Mitäs tästä nyt sanomaan, varmaankin jo useammankymmentä kertaa katsottu ja vieläkin jaksaa innostaa. Elokuva ei ole vanhentunut tippaakaan, efektitkin toimivat hienommin kuin mitkään uuden ajan tietokonetehosteet. Myöskään pohjimmainen aihe ei vanhene, olkoon se sitten rasismi, eläimien kohtelu vai joku muu elävien olentojen kastiinjako. Näyttäviä ja mieleenpainuvia kuvia ja kohtauksia, moitteetonta näyttelytyötä sekä Goldsmithin mahtavat musiikit. Classic.
-
RolloTomasi
- Kitisijä
- Viestit: 2360
- Liittynyt: 06.09.2006 7:50
- Paikkakunta: Maa
-
sanctus
Pianistin sivunkääntäjä
(La tourneuse de pages)
Kostotarinoista pitäminen on tunnetusti yksi perversiyden muoto. Itse kuulun ehdottomasti tätä taipumusta toteuttaviin, ja onkin mukavaa, että pitkästä aikaa kostamisesta voimansa saavien elokuvien ylitsepursuavasta valikoimasta on nyt nähtävissä sangen oiva ja tyylikäs elokuva. Siinä lähes kaikki tapahtuu tunteiden tasolla vailla suuria ja performatiivisia fyysisiä väkivaltakohtauksia. Ja kuten parhaissa väkivaltaelokuvissa, tunteiden tasolla ladataan koko ajan lisää jännitettä kauheimman odotettavissa olevan tapahtuman ollessa epäonnistuminen.
(La tourneuse de pages)
Kostotarinoista pitäminen on tunnetusti yksi perversiyden muoto. Itse kuulun ehdottomasti tätä taipumusta toteuttaviin, ja onkin mukavaa, että pitkästä aikaa kostamisesta voimansa saavien elokuvien ylitsepursuavasta valikoimasta on nyt nähtävissä sangen oiva ja tyylikäs elokuva. Siinä lähes kaikki tapahtuu tunteiden tasolla vailla suuria ja performatiivisia fyysisiä väkivaltakohtauksia. Ja kuten parhaissa väkivaltaelokuvissa, tunteiden tasolla ladataan koko ajan lisää jännitettä kauheimman odotettavissa olevan tapahtuman ollessa epäonnistuminen.
Hard Candy
14-vuotias tyttö ja pedofiili. Leffa oli paljolti näiden kahden välistä keskustelua ja taistelua, muita näyttelijöitä oli ehkä kolme. Tunnelma kiristyi kivasti johonkin hieman yli puolenvälin, loistavaa, mutta sitten hieman lätsähti. Kolmesta ja puolesta tähdestä neljään.
14-vuotias tyttö ja pedofiili. Leffa oli paljolti näiden kahden välistä keskustelua ja taistelua, muita näyttelijöitä oli ehkä kolme. Tunnelma kiristyi kivasti johonkin hieman yli puolenvälin, loistavaa, mutta sitten hieman lätsähti. Kolmesta ja puolesta tähdestä neljään.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
-
Yönmustaritari
Tässä on sitten hammassäryissä katsottu taas läjä paskaakin paskempia leffoja.
-Superman Returns. Luvattoman huonoa. Ei tarjoa mitään. Ei yhtään mitään. Aivan hirveää puuroa ja mitään sanomatonta huttua. Kenelle tämä oikein on tehty? Otin äänet pois jo vartin jälkeen ja kuuntelin musiikkia puheiden tilalle. Ei hemmetti. Miten on Kevin Spacey mennyt antamaan naamansa kaljupääksi. Jopa vanhalle sarjakuvan ystävälle tämä oli muuten naurettava kokemus paitsi, edes hymyä ei irronnut kuin vasta lopputekstien alkaessa.
Toivotaan, että Venom pelastaa tulevan hämähäkkimiehen
-Altered. Hämmentävä mököleffa, minkä katsominen lauantain krapuoloissa tuotti sen verran vaikeuksia, että tuli jatkettua vessa- ja jääkaappipakastinkäyntejä pitkän kaavan kautta aina vartin välein. Kehuttu suolikiristys-kohtaus, jossa mökö vetää kaverin vatsanaruja aina enemmän pihalle kun pelastajat oven suussa askel askeleelta lähestyvät pelasti tätä elokuvaa.
Muistaakseni putkessa oli vielä pari muutakin mutta taisivat olla NIIIIIIiiin huonoja ettei jäänyt edes nimi mieleen. Tässä on nyt joku paskaputki päällä noiden leffojen suhteen. Pitää varmaan alkaa tykittää enemmän pornoa.
-Superman Returns. Luvattoman huonoa. Ei tarjoa mitään. Ei yhtään mitään. Aivan hirveää puuroa ja mitään sanomatonta huttua. Kenelle tämä oikein on tehty? Otin äänet pois jo vartin jälkeen ja kuuntelin musiikkia puheiden tilalle. Ei hemmetti. Miten on Kevin Spacey mennyt antamaan naamansa kaljupääksi. Jopa vanhalle sarjakuvan ystävälle tämä oli muuten naurettava kokemus paitsi, edes hymyä ei irronnut kuin vasta lopputekstien alkaessa.
Toivotaan, että Venom pelastaa tulevan hämähäkkimiehen
-Altered. Hämmentävä mököleffa, minkä katsominen lauantain krapuoloissa tuotti sen verran vaikeuksia, että tuli jatkettua vessa- ja jääkaappipakastinkäyntejä pitkän kaavan kautta aina vartin välein. Kehuttu suolikiristys-kohtaus, jossa mökö vetää kaverin vatsanaruja aina enemmän pihalle kun pelastajat oven suussa askel askeleelta lähestyvät pelasti tätä elokuvaa.
Muistaakseni putkessa oli vielä pari muutakin mutta taisivat olla NIIIIIIiiin huonoja ettei jäänyt edes nimi mieleen. Tässä on nyt joku paskaputki päällä noiden leffojen suhteen. Pitää varmaan alkaa tykittää enemmän pornoa.
-
Vihtahousu
-
Rouva Pupu
-
Sheetlord
Little Britain - Season III
Tavallisesti samoihin karikatyyrisiin hahmoihin ja niiden toistoon perustuva sketsiviihde on puuduttavaa, mutta "Pikku-Britannia" on tässä virkistävä poikkeus. Koko sarjan parhaimmaksi nousee parivaljakko omaishoitaja Andy ja rullatuolissa röhnöttävä "I want that one!" Lou. Hahmot ovat todella vinksahtaneita, mutta silti jotenkin niin aitoja. Samaten trailor-trash-pissis Vicki Pollard (alaoikealla) on herkullinen hahmo.
Tavallisesti samoihin karikatyyrisiin hahmoihin ja niiden toistoon perustuva sketsiviihde on puuduttavaa, mutta "Pikku-Britannia" on tässä virkistävä poikkeus. Koko sarjan parhaimmaksi nousee parivaljakko omaishoitaja Andy ja rullatuolissa röhnöttävä "I want that one!" Lou. Hahmot ovat todella vinksahtaneita, mutta silti jotenkin niin aitoja. Samaten trailor-trash-pissis Vicki Pollard (alaoikealla) on herkullinen hahmo.
-
sanctus
Werner Herzog : 25. tunti
Kuultuani viimeisen Kokki, Varas, Vaimo ja Rakastaja -dvd:n menneen kaupasta "juuri äsken", oli purettava pahaa oloaa Herzogin ja Klaus Kinskin yhdessä tekemät elokuvat sisältäneeseen boksiin.
Ensimmäisenä tarkkailtiin Herzogin mainiota dokumenttia Kinskista. Tuosta miehestä, joka otti itsensä todella vakavasti. "Minä en ollut loistava, minä olin monumentaalinen!": Kinski huusi häntä kehuneelle kriitikolle tämän tullessa käymään miehen ja Herzogin kämpillä. Klassikkoja ovat myös Herzogin muistelut siitä, kuinka hän oli varannut Kinskille kahdeksan luotia ja yhden itselleen, mikäli Kinski toteuttaisi uhkauksensa ja häipyisi kesken elokuvan teon. Ja sitten seuraavassa kuvassa halitaan.
Kuultuani viimeisen Kokki, Varas, Vaimo ja Rakastaja -dvd:n menneen kaupasta "juuri äsken", oli purettava pahaa oloaa Herzogin ja Klaus Kinskin yhdessä tekemät elokuvat sisältäneeseen boksiin.
Ensimmäisenä tarkkailtiin Herzogin mainiota dokumenttia Kinskista. Tuosta miehestä, joka otti itsensä todella vakavasti. "Minä en ollut loistava, minä olin monumentaalinen!": Kinski huusi häntä kehuneelle kriitikolle tämän tullessa käymään miehen ja Herzogin kämpillä. Klassikkoja ovat myös Herzogin muistelut siitä, kuinka hän oli varannut Kinskille kahdeksan luotia ja yhden itselleen, mikäli Kinski toteuttaisi uhkauksensa ja häipyisi kesken elokuvan teon. Ja sitten seuraavassa kuvassa halitaan.
-
Sheetlord
Ghost Rider
Muistan tuskallisen hyvin hypettäneeni ko. rainaa tässä ketjussa jokin aika sitten. Tuolloin Lolita tuomitsi tekeleen trailerin perusteella tyhjänpäiväiseksi - ja oli ikävä kyllä täysin oikeassa.
Marvel- ja DC Comics -sarjakuvia on nyt filmatisoitu niin iso määrä, että vertailukohtia riittää. Siinä missä "X-Men" oli kelpo viihdettä aikuisemmallekin katsojalle ja "Hulk" päälleliimatusta tekotaiteellisuudestaan kivan semi-eeppinen, sortuivat "Fantastic Four", "Daredevil" ja "Elektra" samalle tasolle, mitä kaapelikanavien lastenohjelmat tarjoavat lauantai-aamuisin.
Stuntti-ajaja Johnny Blaze (Nic Cage kypsässä 50 vuoden iässä tuliterä hiuslisäke päässä - bion mukaan 43 v, mutta kaikki starat valehtelevat ikänsä 7 vuotta alakanttiin) tekee diilin vanhan vihtahousun kanssa pelastaaksen faijansa syövältä. Diili menee ns. vituiksi. Vuosien päästä Mefistopelle Lucifer Trump (Peter Fonda) palaa rekrytoimaan ukon asiamiehekseen jaagaamaan Helkkarista karanneita tehostedemoneja. Sivussa heilastellaan kadonneeksi luulleen nuoruudenrakkauden (Eva Mendes), kaahaillaan kallo liekeissä pitkin pilvenpiirtäjiä ja annetaan katumuskatsetta käsilaukkuvarkaille. Wuppiduu.
Tehostepuoli on mallikas. Rider demonisine choppereineen on rajun näköinen ja helvetintulet loimuavat komeasti. Ikävä kyllä käsikirjoitus on tylsä ja lajityypin huomioidenkin liian ennalta-arvattava, dialogi dorkaa, Cage pääroolissa hiton epäuskottava ja Eva-pimunen näyttelee niin surkeasti että harrastajateatterin siivouskomeron luutatelineestäkin löytyy lahjakkaampia moppeja. Valopilkkuna Sam Elliotin charmatti haudankaivaja-sivurooli. Siinä on charmantti äijä.
Suokoot Taivainen Luoja ja Stan Lee, että kehittelyhelvetissä jumittavat "Kostajat" ja "Kapteeni Amerikka" eivät IKINÄ etene valkokankaalle asti.
Muistan tuskallisen hyvin hypettäneeni ko. rainaa tässä ketjussa jokin aika sitten. Tuolloin Lolita tuomitsi tekeleen trailerin perusteella tyhjänpäiväiseksi - ja oli ikävä kyllä täysin oikeassa.
Marvel- ja DC Comics -sarjakuvia on nyt filmatisoitu niin iso määrä, että vertailukohtia riittää. Siinä missä "X-Men" oli kelpo viihdettä aikuisemmallekin katsojalle ja "Hulk" päälleliimatusta tekotaiteellisuudestaan kivan semi-eeppinen, sortuivat "Fantastic Four", "Daredevil" ja "Elektra" samalle tasolle, mitä kaapelikanavien lastenohjelmat tarjoavat lauantai-aamuisin.
Stuntti-ajaja Johnny Blaze (Nic Cage kypsässä 50 vuoden iässä tuliterä hiuslisäke päässä - bion mukaan 43 v, mutta kaikki starat valehtelevat ikänsä 7 vuotta alakanttiin) tekee diilin vanhan vihtahousun kanssa pelastaaksen faijansa syövältä. Diili menee ns. vituiksi. Vuosien päästä Mefistopelle Lucifer Trump (Peter Fonda) palaa rekrytoimaan ukon asiamiehekseen jaagaamaan Helkkarista karanneita tehostedemoneja. Sivussa heilastellaan kadonneeksi luulleen nuoruudenrakkauden (Eva Mendes), kaahaillaan kallo liekeissä pitkin pilvenpiirtäjiä ja annetaan katumuskatsetta käsilaukkuvarkaille. Wuppiduu.
Tehostepuoli on mallikas. Rider demonisine choppereineen on rajun näköinen ja helvetintulet loimuavat komeasti. Ikävä kyllä käsikirjoitus on tylsä ja lajityypin huomioidenkin liian ennalta-arvattava, dialogi dorkaa, Cage pääroolissa hiton epäuskottava ja Eva-pimunen näyttelee niin surkeasti että harrastajateatterin siivouskomeron luutatelineestäkin löytyy lahjakkaampia moppeja. Valopilkkuna Sam Elliotin charmatti haudankaivaja-sivurooli. Siinä on charmantti äijä.
Suokoot Taivainen Luoja ja Stan Lee, että kehittelyhelvetissä jumittavat "Kostajat" ja "Kapteeni Amerikka" eivät IKINÄ etene valkokankaalle asti.
-
Sheetlord
Niin kovasti vitutti tuo yllä-arvosteltu, että piti vastapainoksi kaivaa esiin HYVÄ sarjakuvafilmatisointi uuteen katseluun:
Batman Begins
Kauan piti virrata vettä Tammerkoskessa, ennen kuin viittasankareista synkin sai arvoisensa valkokangaskohtelun. Käsikirjoitus on paljon velkaa Millerin "Dark Knightille" sekä "Batman - Year Onelle" - jos ette näitä tiedä, googlettakaa.
Harvinaisen nätisti roolitettu, tummasävyisesti kuvattu ja suloisesti soundtrackattu nahkhiirmiesin seikkailu valottaa kohtuullisesti Bättiksen syntyhistoriaa. Hieman tyytymättömäksi jätti avainkohtaus, jossa nuoren Brucen vanhemmat tapetaan skidin silmien edessä. Toteutus oli liian valju ottaen huomioon, että tästä kaikki alkoi.
Muuten valittamista on vaikea löytää. Chris Bale on hyvä valinta pakkomielteidensä riivaaman Bruce Waynen rooliin. Ruslanastakin limaisempi Cillian Murphy sopii hyvin Variksenpelätiksi. Gary Oldman yllättää poliisipäällikkö Gordonina ja Michael Caine on paras Alfred-hovimestari ikinä. Luppanaama-Katie Holmesia ei ikinä olisi pitänyt päästää isolle kankaalle, mutta jollain kai nuoria jolppejakin on katsomoon pitänyt houkutella.
Seuraavaan Bat-filkkaan työnimeltään "Dark Knight" kohdistuvat taholtani Gotham Buildingiakin korkeammat odotukset. Hieman hirvittää, miten Heath Ledger pärjää Jokerina. Aaron Eckhardin castaaminen Two-Faceksi sen sijaan vaikuttaa lupaavalta.
Batman Begins
Kauan piti virrata vettä Tammerkoskessa, ennen kuin viittasankareista synkin sai arvoisensa valkokangaskohtelun. Käsikirjoitus on paljon velkaa Millerin "Dark Knightille" sekä "Batman - Year Onelle" - jos ette näitä tiedä, googlettakaa.
Harvinaisen nätisti roolitettu, tummasävyisesti kuvattu ja suloisesti soundtrackattu nahkhiirmiesin seikkailu valottaa kohtuullisesti Bättiksen syntyhistoriaa. Hieman tyytymättömäksi jätti avainkohtaus, jossa nuoren Brucen vanhemmat tapetaan skidin silmien edessä. Toteutus oli liian valju ottaen huomioon, että tästä kaikki alkoi.
Muuten valittamista on vaikea löytää. Chris Bale on hyvä valinta pakkomielteidensä riivaaman Bruce Waynen rooliin. Ruslanastakin limaisempi Cillian Murphy sopii hyvin Variksenpelätiksi. Gary Oldman yllättää poliisipäällikkö Gordonina ja Michael Caine on paras Alfred-hovimestari ikinä. Luppanaama-Katie Holmesia ei ikinä olisi pitänyt päästää isolle kankaalle, mutta jollain kai nuoria jolppejakin on katsomoon pitänyt houkutella.
Seuraavaan Bat-filkkaan työnimeltään "Dark Knight" kohdistuvat taholtani Gotham Buildingiakin korkeammat odotukset. Hieman hirvittää, miten Heath Ledger pärjää Jokerina. Aaron Eckhardin castaaminen Two-Faceksi sen sijaan vaikuttaa lupaavalta.