Katsoin leffan

Leffat, musiikki, taide, kirjallisuus ja sensellaiset
Sheetlord

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

Ultraviolet

Jonkinlaiseen manga-sarjikseen perustuva esi-teini-ikäisten hc-mangaanikkojen ajankulu. Tulevaisuudessa mennään, ihmiskunta on jakautunut homppelisapienseihin ja jonkinlaisiin kybervampyyreihin. Jälkimmäisiä ei erota toisin valtaväestöstä kuin kulmahampaista. Joku pikkuskidi pitäis roudata turvaan sekä omilta että niiltä toisilta, ettei siitä duunattaisi jotain antigeenimitälietä. Kauhee ralli päälle vaan.

Milla Jojovitsi on näemmä löytänyt itselleen sopivan genren näistä sarjakuva- ja pelifilkoista. Näyttelijänlahjojahan niissä ei ihmeemmin tarvita. Tarina on tylsä kliseekimppu, joka yrittää jotenkin pitää koko ajan vuorottelevia takaa-ajo- ja taistelukohtauksia kasassa - onnistuen siinä yhtä hyvin kuin mummovainaan perunaliima. Kaikkea on liikaa, asut ja settingit vaihtuvat koko ajan. Varma merkki siitä, että pakollisen suvantovaiheen jälkeen alkaa just kohta rytistä on se kun päähenkilö pistää aurinkolasit päähän.

Ainoat valopilkut tässä puolitoistatuntisessa ovat pari nättiä taistelukohtausta, etenkin loppupuolen gun-kata-mässäily; kts kuva - jonka idis tosin on ripattu "Equilibriumista". Lavasteissa on pari hauskaa oivallusta, mm. lintuperspektiivistä nähtynä biohazardi-merkin mallinen Pentagon-jäljitelmä.

Sopii johonkin clubiin videoscreenille taustakuvavirraksi, ei oikein mihinkään muuhun. Matrixia on paikoitellen haettu, mutta metsään mentiin niin että roikaa. Ei se kuulkaa pojat riitä, että pistää näyttelijöille kuulit aurinkolasit ja laittaa taustalle samaa musiikkia soimaan.

Vain hchchc-manga-faneille. Millalle pisteet siitä, ettei ole vielä ottanut kumidaisareita.

Traileri

Kuva
Dr.Diarrhea

Viesti Kirjoittaja Dr.Diarrhea »

Olin epäilevä, koska minkään sortin naisille tehty liikkuva kuva ei minulle sovellu. Kuitenkin hieman jopa ihastuin Paholainen pukeutuu Pradaan. Vaikka asetelma oli liiankin tuttu, oikeastaan läpikoluttu, olivat tekijät onnistuneet luomaan kodikkaan, sympaattisen tunnelman. Vaikea tarkemmin eritellä, mutta monien kliseiden toistaminen voi joskus onnistua. Juonen kaaren ei aina tarvitse olla monitasoinen tai ennalta arvaamaton.

4-/5
BettyB.

Viesti Kirjoittaja BettyB. »

Bangkok Hilton

Alun pitkäveteisyyden päättää lopun hätäisyys. Spoilaan tässä nyt (ikivanhan) leffan lopun, mutta miten v*tun helppoa onkaan paeta Thaimaalaisesta vankilasta? Hohhoijaa. Ylipäätään leffa oli kuitenkin ihan katsottava koko 3,5h mittaisena ja nuori Nicole Kidman roolissaan varsin nappisuoritus naiivina ja huijatavissa olevana maalaistyttönä. Rahalla leffassa selviää kaikesta ja olisin kyllä kaivannut raaempaa menoa ja surkeampia olosuhteita. En kuitenkaan nukahtanut kesken, ja se on aina plussaa!

:]:]½
Avatar
Lolita
Kitisijä
Viestit: 8551
Liittynyt: 14.08.2005 18:46
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Lolita »

Saw III

Jokaisessa elokuvasarjassa on luvassa lässähdys, nyt se tuli. Tietty hienoa, että vasta tässä kohtaa, kun odotin sitä jo toisessa osassa. Tämä oli hieman sekava ja vetelä, vaikka lopussa taas vähän koukkua paljastuikin. Ei montaa tähteä.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

Lolita kirjoitti:Saw III

Jokaisessa elokuvasarjassa on luvassa lässähdys, nyt se tuli. Tietty hienoa, että vasta tässä kohtaa, kun odotin sitä jo toisessa osassa. Tämä oli hieman sekava ja vetelä, vaikka lopussa taas vähän koukkua paljastuikin. Ei montaa tähteä.
Taidan peruuttaa kuukauden DVD:ni. Ei tästä parane täyttä hintaa maksaa. Kuitenkin löytyy pian halppiskorista.
Sheetlord

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

Haven

Epälineaarisen kerronnan käyttäminen elokuvassa on tehokas kikka, mutta se pitää osata. Muuten lopputulos on lehtisalaattia. Juuri niin käy tässä filkassa, joka seuraa miten yhden viikonlopun aikana asiansa saavat Cayman-saarilla sotkettua amerikkalainen rötösherra [Bill Paxton], sutki pikkunilkki, ujonpuoleinen kalastajapoika [Orlando Bloom], kiero brittiasianajaja sekä muutama muu. Tekijätiimi on näköjään diggaillut sekä Robert Altmanin "Short Cutsia" että taannoista "Crashia" , mutta kun se suora kopionti ei vaan pojat yleensä kannata. Pitää olla riittävän vahva tarina ja henkilöt - ja siinä hyppelehtimisessä joku tolkku.

Mitään hirveän suurta vikaa tässä ei ole, mutta leffan suurimmaksi ansioksi taitaa jäädä se että siinä Orlando Bloom aloitti bradpitteilyn - eli pakko saada näytellä nätti naama mutilointuna uskottavuuden keräämiseksi. Ei sillä, kyllä minäkin 3 kk Karibian loman vuoksi olisin näytellyt vähän paskemmassakin leffassa. Illat sitten Red Stripeä, parit ki-ki viivat ja kiksauttelua tuottajan vuokraamalla jahdilla.

Kuva
Avatar
nowaysis
Kitisijä
Viestit: 6126
Liittynyt: 26.05.2006 10:01
Paikkakunta: Bunnytown
Viesti:

Viesti Kirjoittaja nowaysis »

Pirates Of The Caribbean Kakkonen.

Ihan sopivaa sairaspäivänrattoa. Muksu ei jaksanut katsoa, heilui mieluummin telsun edessä omine miekkoineen. Hottixista päänäyttelijöistä plussaa. Piratismi on pop.
Prepare for the worstest.
Avatar
Crowbar
Kitinän uhri
Viestit: 933
Liittynyt: 13.02.2007 13:02

Viesti Kirjoittaja Crowbar »

Harsh Times ****1/2

Ai jessus! On niin Training Dayn näköinen ettei mitään rajaa ja luulinkin samaksi ohjaajaksi. Kyseessä onkin sama kirjoittaja. Mahtaa kaveri vääntää aika tarkkaan käsikirjoituksen jos tekstin perusteella tehdä ulkoasultaan lähes identtiset leffat. LA näyttää niin hiton roskaiselta ja pelottavalta.

Ensimmäiset 10min on hieman suu auki. Christian Bale vääntää jenkkisiilissä ja puku päällä gangsta og bitch slappin' 9mm -läppää. Mutta sitten hiffaa, että jannuhan on getosta aikoinaan värvätty ex-solttu ja siitä pössis. Ei ollutkaan valkoinen wannabe.

Kyseessä on nykypäivän Indian Runner. Tämä ei ehkä ole yhtä surullinen, tai no... vittu onhan. Ja vähintään yhtä pelottava kuin Training Day.
Tässä on kaikki mitä elokuvassa tarvitaan. Oikeastaan kenenkään muun kuin Spike Leen ja David Ayerin ei tarvitsisi tehdä enää elokuvia. Teatterit täyteen Summer of Samia, tätä, Training Dayta, 25th Houria jne. Kyllä kelpaisi.

Christian Bale on tässä sitten aivan saatanan loistava. Vatsa tulee väkisinkin kipeäksi ja jos katsot ennen nukkumaan menoa niin eipä tarvitse miettiä saavansa unen päästä kiinni.
I was at the hospital laughing at cripples
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
Sheetlord

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

Hard Candy

Lolita ehtikin tämän jo tuoda esille, joten vain lyhyesti: harvoin simppelin hyväksikäyttäjä-uhri -asetelman kääntämisestä päälaelleen saa näin hyytävää ajanvietettä.
Avatar
Crowbar
Kitinän uhri
Viestit: 933
Liittynyt: 13.02.2007 13:02

Viesti Kirjoittaja Crowbar »

Sheetlord kirjoitti:Hard Candy

Lolita ehtikin tämän jo tuoda esille, joten vain lyhyesti: harvoin simppelin hyväksikäyttäjä-uhri -asetelman kääntämisestä päälaelleen saa näin hyytävää ajanvietettä.
Joo, tää olisi ollut neljän tähden kamaa jos se pikku pimu olisi tehnyt SEN eikä feikannut. Läsähti koko juttu.

Isolation ***
HA! Tappajalehmiä! Joo vittu! Tappajasikiölehmiä! Tästä olisi ollut aineksia The Thingiksi The Thingin paikalle, mutta ei sentään onnistunut siinä. En tiedä kuinka ison osan yleisöstä karkottaa pikainen juonikuvaus tappajalehmistä, mutta minua ei ainakaan. Vesi kielellä katsomaan ja yllätyksenä olikin vakavissaan tehty pikku piinari.
Täällä kun jengi jauhaa jostain vitun treffileffoista niin tämä jos joku on niitä. Limaa ja shittiä ja ökkisvinkuininää. Black Sheepiä odotellessa (jos joku ei ole nähnyt Black Sheepin traileria niin kiiresti katsomaan, sillä odotettavissa on yksi tämän vuosituhannen parhaista elokuvista.

Slither *****
Michael Rookerille kasvaa lonkerot ja se lyö niillä paskamahan keskeltä kahtia. Sit ne löllöt menee ja sit ne tulee. Viime vuoden paras elokuva, kevyeen!
I was at the hospital laughing at cripples
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
Avatar
Ann
Kitisijä
Viestit: 3969
Liittynyt: 16.08.2005 15:32
Paikkakunta: The Dark Realm of The Outworld

Viesti Kirjoittaja Ann »

Saw III oli parempi kuin kakkonen, mutta silti turhake. **/5

Paholainen pukeutuu Pradaan oli täynnänsä umpiurpoja henkilöhahmoja. Plussaa sen blondin äijän hassuista kulmakarvoista. **/5
Rotan aivot valtasivat pääni.
Avatar
HellBell
Kitinän uhri
Viestit: 891
Liittynyt: 01.01.2007 18:57

Viesti Kirjoittaja HellBell »

No tästä on jo aikaa, ostin tämän isälle joululahjaksi ja sitten vielä katsottiin se, ikävä kyllä, sillä filmi oli oikea pettymys.

Sam Peckinpahin ohjaustyö, länkkäri nimeltä Viheltävät luodit. Kriitikot ylistävät tätä "erilaiseksi westerniksi" ja tosiaan sitä se onkin; tapahtumat etenevät niin verkalleen että luodit lähinnä matelevat sikäli kun niitä edes elokuvassa näkyy. Mietteliään vaitelias, rauhaisan herrasmiespappainen pätkä. Lähinnä filosofinen tekele ikääntyvistä cowboyseista ja näiden ideologioista suhteutettuna nuoreen aloittelevaan cowboy-heppuun ja tämän naiiviin elämänkatsomukseen - että toisaalta hyviä pisteitä tästä pohdinnan satsauksesta leffaan, mutta sen jälki olisi saanut olla särmempää, omintakeisempaa, onhan aika kliseistä verrata länkkärissä vanhan mestari-pyssysankarin legendaarisuutta keltanokka-wannabe-sankariin ja kuuluttaa sitä kautta kypsyyden merkitystä elon poluilla.
Emme tykänneet. Onneksi oli Hyvät, pahat ja rumat ns. takataskussa silloin..
Edelleen.. rakastan.
Avatar
Mylwin
Kitisijä
Viestit: 4593
Liittynyt: 16.08.2005 15:25
Paikkakunta: Kouvostoliitto

Viesti Kirjoittaja Mylwin »

Epic Movie

Scary Movien (osittain) tekijöiden uusi leffaparodia. Captain Jack Swallows nauratti. Kuten myös yllättäen lumeen pissaaminen ja piereskely.

Näitä lisää. Hot Shotsien ja Leslie Nielsen-leffojen jälkeinen paskakomediakuilu on vihdoin täytetty.

Harvinainen sekoitus varsin hyvin tehtyä imitointia ja huvittavaa Conan O'Brien-tyyppistä tahalleen vituiksivetämistä.

Eipä tuo kyllä leffana nyt mikään parodiakomedian merkkipylväs ollut, mutta mukavaa vaihtelua Ben Stiller-Owen Wilson-slapstickille ja iänikuisille parisuhdekomedioille a'la Kate Hudson.

Mylw-o-gram värähti nelosen kohtaan. Annan silti kolme, koska anna vittuilee että annan liikaa pisteitä.
Kävin katsomassa Mylwinin kuvaa, ja näyttää kyllä just siltä ettei sillä ole yhtään ystävää.
- Ann 2005
bedlam

Viesti Kirjoittaja bedlam »

Mylwin kirjoitti:Epic Movie
Okei, tää pitää kyllä katsastaa varmaan jo senkin takia, että se on Imdb:n äänien mukaan kaikkien aikojen 25. huonoin elokuva!
Avatar
Ann
Kitisijä
Viestit: 3969
Liittynyt: 16.08.2005 15:32
Paikkakunta: The Dark Realm of The Outworld

Viesti Kirjoittaja Ann »

bedlam kirjoitti:
Mylwin kirjoitti:Epic Movie
Okei, tää pitää kyllä katsastaa varmaan jo senkin takia, että se on Imdb:n äänien mukaan kaikkien aikojen 25. huonoin elokuva!
Pari ihan hauskaa läppää. Enimmäkseen kuitenkin aika väsynyttä ja väkisinväännettyä.

Kiva kyl huomata, et Carmen Electra on näiden rainojen vakiokamaa tisseinensä.
Rotan aivot valtasivat pääni.
Avatar
Stadinarska
Kitisijä
Viestit: 8906
Liittynyt: 30.10.2006 19:18
Paikkakunta: Aina Stadi

Viesti Kirjoittaja Stadinarska »

Ann kirjoitti:
bedlam kirjoitti:
Mylwin kirjoitti:Epic Movie
Okei, tää pitää kyllä katsastaa varmaan jo senkin takia, että se on Imdb:n äänien mukaan kaikkien aikojen 25. huonoin elokuva!
Pari ihan hauskaa läppää. Enimmäkseen kuitenkin aika väsynyttä ja väkisinväännettyä.

Kiva kyl huomata, et Carmen Electra on näiden rainojen vakiokamaa tisseinensä.
Joo tuo Carmen Electra on electronia..oho nyt vasta huomasin...leikin elämälläni. ANN!!!

Stadinarska
luikkii häntä koipien välissä...
Avatar
Crowbar
Kitinän uhri
Viestit: 933
Liittynyt: 13.02.2007 13:02

Viesti Kirjoittaja Crowbar »

The Great Silence *****

Ja taas viiden tähden elokuva. Hyvä vuoden alku kyllä kun kolme viiden tähden tuotosta tullut nähtyä (yksi niistä on Apocalypto). Sergio Corbuccin kaikki elokuvat menevät hankinta listalle tämän ansiosta. Tässä ei ole mitään vikaa, ei yhden ainutta moitetta. Morriconen surullinen musiikki alleviivaa kylmää maisemaa ja kylmiä päähahmoja. Pahaa tekee kun hepat jää hankeen jumiin ja kaatuvat tuon tuostakin. Sitten ne vielä syödään.
Jos olisin saanut Klaus Kinskin naaman ja John Garcian äänen olisin valloittanut maailman.
Tykkään näistä kun näissä tapetaan. Tappaminen on aina plussaa, koska siitä tulee hyvä mieli.
I was at the hospital laughing at cripples
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
Avatar
RolloTomasi
Kitisijä
Viestit: 2360
Liittynyt: 06.09.2006 7:50
Paikkakunta: Maa

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

The Shining

Stanley Kubrickin ohjaama ja yhdessä Diane Johnsonin kanssa kirjoittama, muka Stephen Kingin romaaniin perustuva kauhuleffa on yksi parhaista genrensä teoksista. Monien mielestä leffa ei ole pelottava, mutta mitä enemmän sitä miettii, sitä pelottavammalta se tuntuu. Tietenkin, jos olet niitä jotka haluavat itsetarkoituksellisia säikyttelyefektejä, leffa ei ole sinua varten. Mutta jos Yhdysvaltain verisenä jokena virtaava historia, perheväkivalta ja ihmisen olemassaolon pimeämpi puoli pelottavat, niin sitten kyseessä on yksi pelottavimmista leffoista, joita on tehty.

Kingin romaanista elokuvassa ei ole juuri jäljellä muuta kuin henkilöt joinekin piirteineen ja osa yleisistä linjoista. Muuten se on Kubrickin ja esimerkiksi elokuvaan 2001: Avaruusseikkailu on selkeitä yhtymäkohtia. Mukana on myös Kubrickin käsitys ihmisten välisen kommunikaation epäonnistumisesta tai jopa mahdottomuudesta - varsinkin kun ihmisillä ei tunnu olevan toisilleen edes mitään sanottavaa. Kingiltä on myös goottilainen kummitustarina, jonka ympärille Kubrick on elokuvansa rakentanut. Ja hohto, yliluonnollinen kyky, joka on ainakin neljällä elokuvan henkilöllä, hotelli Overlook itse mukaanlukien.

Elokuva ei varsinaisesti ole kertomus yhden miehen hulluksi ajautumisesta, enemmän kyse on hänen pimeän puolensa valloilleen pääsemisestä yksinäisyydessä ja eristäytyneisyydessä sekä sen vaikutuksesta hänen perheeseensä paholaismaisessa hotellissa, joka haluaa Torrancen perheen itselleen. Valitsemalla nerokkaasti pääosaan Jack Nicholsonin, Kubrick on pitänyt huolen siitä, että Jack Torrance näyttää olevan sekaisin alusta lähtien. Hän on turhautunut alkoholisti ja writer's blockista kärsivä wannabe-kirjailija, jonka nynny vaimo, Wendy, viihtyy paremmin keittiössä kuin sängyssä. Ei ihme, että miestä panettaa. Oltuaan kuivilla epämääräisen ajan hän tokaisee tyhjän kummitushotellin baaritiskillä voivansa myydä sielunsa ryypystä - ja kas, eteen ilmestyvä baarimikko tarjoaa ryypyn, jonka hän kulauttaa kurkkuunsa.

Mutta elokuvan kauhuelementit ovat olleet paikallaan jo kauan ennen tätä, oikeastaan jo alkutekstien taustalla soivasta Dies Iraesta lähtien. Tuomiopäivään liittyvä sävel ei ole satunnainen valinta - elämme lopun aikoja. Se on usein kauhuleffoissa kuultu sävel ja asettaa Hohdon paikalleen genreensä - monet eri subgenret ja genren historia tulevat yhteen. Kylpyhuonekohtauskin tuo mieleen Henri-Georges Clouzotin klassikon Les Diaboliques. Hohdossa on myös sadun ja myytin aineksia, labyrintti on niistä näkyvin. Eikä labyrintti ole vain hotelli Overlookin pihalla, hotelli ja elokuvan rakenne itse ovat kuin labyrinttejä.

Aikarakennekin on kompleksinen. Välitekstit etenevät yleisestä yhä tarkempaan ajan määrittelyyn - ensin yleisesti, sitten viikonpäivittäin vaikkei meillä ole tietoa siitä, mistä viikoista on kyse, sen jälkeen kahteen tarkkaan kellonaikaan - kunnes nykyisyys ja menneisyys ovat läsnä samalla hetkellä, erottamattomina kuten Avaruusseikkailun lopussa. Ajan romahtamiseen liittyvät hotellin ajattomuus sekä siellä sekaisin menevät aikatasot. Elokuvan henkilöt puolestaan tuovat esille ajan subjektiivisen puolen. Poikansa Dannyn käsivarresta kysyvälle lääkärille Wendy kertoo Jackin satuttaneen häntä kännipäissään kolme vuotta sitten ja lakanneen juomasta sen jälkeen, viisi kuukautta sitten. Kuukausi tämän jälkeen Jack kertoo baarimikolle olleensa ryypyttä viisi kuukautta. Hotellissa puolestaan eletään jatkuvasti menneisyyttä, juhlasalissa jazz-aikaa 1921.

Hohto on myös elokuva Yhdysvalloista. Mukana on television merkittävyys amerikkalaisessa kulttuurissa ja tv-ohjelmiin viitataan moneen kertaan. Paikoitellen elokuva itsekin muistuttaa televisiosta tulevaa Maantiekiitäjä-piirrettyä, lähes koko ajan ylikierroksilla käyvän Jackin ottaessa Kojootin tai Ison Pahan Suden roolin. Ja sitten hänellä on hauskaa juostessaan kirves kädessä perheensä perässä. Mutta enemmän elokuvassa on kyse Yhdysvaltain historiasta, ja historia on tapahtumia ajassa: mutta täällä historia toistaa itseään eikä aika etene. Tai kenties sitä ei ole, on vain tila. Mikä tila? Intiaanien hautausmaan päälle rakennettu hotelli, kuten valkoisen ihmisen Amerikka. Sen käytävätkin tulvivat verta. Jack heittää vitsin baarimikolle eikä se ole vain vitsi: "white man's burden." Sehän valkoista miestä ja talonvahtia vaivaakin. Mustalle miehellekin käy kuten heille kävi. Ja häviäjä pitää Amerikan puhtaana.
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
Avatar
Ann
Kitisijä
Viestit: 3969
Liittynyt: 16.08.2005 15:32
Paikkakunta: The Dark Realm of The Outworld

Viesti Kirjoittaja Ann »

Crowbar kirjoitti: Slither *****
Michael Rookerille kasvaa lonkerot ja se lyö niillä paskamahan keskeltä kahtia. Sit ne löllöt menee ja sit ne tulee. Viime vuoden paras elokuva, kevyeen!
Ihan kevyellä tatsilla oli tämä pätkä väsätty. Tykkäsin kolmen tähden edestä. Olisi saanut neljä, jos olisi lähtenyt vauhdikkaammin käyntiin.
Rotan aivot valtasivat pääni.
Avatar
RolloTomasi
Kitisijä
Viestit: 2360
Liittynyt: 06.09.2006 7:50
Paikkakunta: Maa

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

Heat

Michael Mann tavoittaa usein leffoissaan niiden vuosikymmenistä jotain oleellista, onnistuen samaan aikaan kuvaamaan aikakautta ja pysymään omassa näkemyksessään - ja silti genren sisällä, näyttäen, että siellä on edelleen tilaa persoonallisuudelle. Heat ei ole vain yksinkertainen poliisi-jahtaa-pankkirosvoja-pätkä, vaan kuvaus 90-luvusta ja ihmisten yksinäisyydestä sekä tarpeesta saada yhteys toiseen. Henkilöistä kertovat yhtä paljon Mannin kuvat ja tyyli kuin heidän tekonsa, aikakauden muoti ja Los Angeles, joka ei ole vain taustanäyttämö vaan oleellinen osa elokuvan tarinaa. Suuntaus on kohti jatkuvaa liikettä modernissa suurkaupungissa, mutta jossain lasiseinän takana kimmeltää meri ja toinen paikka, vaikka kumpikaan - ammatteilleen omistautuneet kylmän laskelmoiva rikollinen tai raivopäinen poliisi - ei tiedä, miten toisin voisi elää. Tai kenties eivät edes osaisi, vaikka ihmissuhteet asettuvat aina työn kanssa vastakkain.

Palleroita ihmisten iloksi? :D :D :D :D :D
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
Yönmustaritari

Viesti Kirjoittaja Yönmustaritari »

joo ei hemmetti.

http://www.cannibalholocaust.net

Kyllähänä tämä säväytti. Tuli oikein paha olo ja yökinkin välillä. Yh ja hyh. Toi on kyllä kovien jätkien leffa.

Ei kait näitä voi mitenkään suositella mutta tutkivan journalismin nimiin se kannattaa katsoa. Ehkei kuitenkaan ruokaa samaan aikaan.....tai ede lähiaikoina.....Kyl oon vähän hapoilla ton katsomisesta mutta minähän lasken alleni jo buffy-vampyyrintappajasta.
sanctus

Viesti Kirjoittaja sanctus »

Yönmustaritari kirjoitti:http://www.cannibalholocaust.net
Kyllähänä tämä säväytti.
Oikein hieno leffa. Dokumentaarinen ote ja vertaukset yhteiskunnan rappioon tekevät leffasta sen verran kriittisen, että puhdasta sleaze-eksploitaatiota leffasta ei saa. Leffa tosin ei kerro niinkään ihmisen lihan tuhoamisesta, vaan väkivallasta yleensä, jota katsoja haluaa nähdä ja jolle olemme addiktoituneita. Astetta hämärämmille vesille voi uida mm. Cannibal Feroxin parissa, jossa dokumentaarinen ote on korvautunut fiktiolle tyypillisellä kamera- ja näyttelijätyöllä.
Sheetlord

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

The Covenant

Kohtuullisen vahvan alun jälkeen Renny Harlinilta odotettiin paljon hollywood-ohjaajana. Ukolla oli maine ammattimiehenä, joka sai hyvää jälkeä aikaan annetun aikataulun ja budjetin puitteissa. Olisiko ollut aiheetta lytätty "Kurkunleikkaajien Saari", jonka jälkeen tuuli katosi purjeista ja työstettäväksi Harjolan pojalle tippui enää syljestä lämpimiä hylky-projekteja. Edelliset työt eli sarjamurhaaja-jahti "Mindhunters" sekä edeltäjän jäljiltä kasaan parsittu "Manaaja - Alku" olivat sinänsä ihan kelpo jälkeä, joskaan ei millään mittapuulla veret-seisauttavia. Nyt kuitenkin Kauko Röyhkän lyriikoita mukaellen "ruopataan pohjamutaa tosi syvältä".

Uuden Englannin yksityiskoulussa sattuu ja tapahtuu. Seudun historiasta löytyy noitavainoja ja eikös perhana neljän noituudesta syytetyn suvun vesoilla ole yliluonnollisia voimia. Nuoret wife-beater-paidoissaan testosteronia uhkuvat upper-middle-class-miesmallikölvit käyttävät taitojaan kaikkeen hyödylliseen kuten poliisien juksaamiseen ja hameenhelmojen pölläyttelyyn. Jostain ilmestyy sukupuuttoon kuolleeksi luulleen viidennen noitasuvun vesa vaatimaan perintöosaansa ja kohta onkin hexen-junnut toistensa tinttitukissa kiinni.

Ihan tehokkaan alun jälkeen homma hyytyy todella tylsäksi Dawsons-Creek-meet-Highlander -huuhailuksi. Pari siedettävää säpsyä siellä täällä, mutta kokonaisuus on naurettava ja tylsä. Erityisesti vitutti se, että poitsujen "taiat" ovat telekinesiaa ja sitä että kaverin saa oksentamaan tahdonvoimalla. Mitä tapahtui perinteisille noitatempuille? Kuvaus (joskin uhkaavia yökuvia opinahjosta oli 35 liikaa), leikkaus sekä pääsääntöisesti henkilöohjauskin on ihan ok, mutta kun käsikirjoitus on kirjaimellisesti kuin "kuolleen meren kääröstä" ei taitavinkaan selluloidi-alkemisti muuta paskaa kullaksi.

Pari tahatonta naurunpurskahdusta tosin irtoaa, yksi noitajunnuista höläyttää bicepsit pullistellen "mä en o lukenut kirjaa kuin viimeksi kymmenvuotiaana". Teille vissiin opetetaan noi skillsit sitten DVD:llä?
Melnais
Kitisijä
Viestit: 2201
Liittynyt: 15.08.2005 0:23
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja Melnais »

Numero 23

TAAS menin trailerihalpaan! Ajattelin elokuvan olevan jännittävä, ajattelin Jim Carreyn pystyvän moniulotteiseen tulkintaan. Älkää katsoko tätä, suojelkaa itseänne kopioidulta juonelta ja huonoilta roolitöiltä.

Kertomus miehen pakkomielteesta hänen elämäänsä kaikin tavoin tunkeutuneesta numerosta 23 puhkeaa kukkaansa, kun divarista löytyy kirja, joka tuntuu olevan kuin sarjakuvasilattu kuvaus hänen omasta elämästään.

Seuraa salaisuuksien selvittelyä uskottavasti koko perheen voimalla ja lopulta synkän menneisyyden paljastuminen. Typerää numerologiaa, epäuskottavaa sairaskertomusta ja vielä onnellinen, eettisesti oikea loppu. Yyyyhh! Kaksi tähteä, joista toinen eläinnäyttelijälle ja toinen kauniille kuville.
Elämä kantaa, jos sen antaa
Vihtahousu

Viesti Kirjoittaja Vihtahousu »

Sheetlord kirjoitti:Blood Diamond
Nättipoika-Leonardolla vaan on pakkomielle saada rosoisia rooleja.
Tarina on ihan sujuva, mutta jotenkin en pysty nielemään miespääosan maneereita. Kammottava murteen vääntäminen on ilmeisesti Leon näkemys "rooliin menemisestä". Pääosaan olisi tarvittu vähän vanhempi ja maskuliinisempi heppu. Siirtomaahommissa ja salakuljettelussa kun ei nyt vaan kauniit pikkupojat pärjää.
Samat fiiwikset, se aksentti oli kyllä elokuvahistoriani hirveintä kuunneltavaa. Leonardo oli jo himpun verran äijempi kuin mitä aikaisemmissa pätkissä, mutta ei toimi siltikään. Elokuva yritti olla jotain mikä on jo kerrottu niin monta kertaa aikaisemmin; afrikkaa on riistetty ja riistetään edelleenkin. Parhaimman roolin vetää se musta heebo, siihen just elokuva kompastuukin kun leo:n pitäs kuiteskin olla se tähti. Kliseitä, huonoa näyttelyä ja jo tuhat kertaa aikaisemmin kerrottua tarinaa.

Kaks palluraa viidestä.
Vastaa Viestiin