Katsoin leffan

Leffat, musiikki, taide, kirjallisuus ja sensellaiset
Avatar
Ann
Kitisijä
Viestit: 3969
Liittynyt: 16.08.2005 15:32
Paikkakunta: The Dark Realm of The Outworld

Viesti Kirjoittaja Ann »

bedlam kirjoitti:Tuossa ohjaajan versiossahan hieman vihjattiin että SPOILERSPOILERSPOILERSPOILER Deckard on itsekin replikantti ja tätä ei kai teatteriversiossa ollut? Vai? Kö?
No jos vihjattiin, niin aika hemmetin hienovaraisesti sitten..
Rotan aivot valtasivat pääni.
Sheetlord

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

bedlam kirjoitti:Deckard on itsekin replikantti
Tää on kyllä minultakin mennyt täysin ohi, katsottu on sekä teatteriversio että dir.cut

Leffa itsessään on kyllä niin jumalattoman hieno, ettei mitään rajaa. Upea visuaalinen design, hyvä ajaton tarina, mielettömän hieno musiikki, upea kuvaus ja Harrison-sedän puupökkelömäinen näytteleminen natsahtaa kerrankin kohdalleen. Kertakaikkisen hieno taideteos. En ole lukenut Philip K Dickin "Do Androids Dream Of Electric Sheep" -novellia, josta tämä raina ammentaa, mutta elokuvan kerran nähtyään se olisikin koko lailla tarpeetonta.
Avatar
Crowbar
Kitinän uhri
Viestit: 933
Liittynyt: 13.02.2007 13:02

Viesti Kirjoittaja Crowbar »

Ann kirjoitti:
bedlam kirjoitti:Tuossa ohjaajan versiossahan hieman vihjattiin että SPOILERSPOILERSPOILERSPOILER Deckard on itsekin replikantti ja tätä ei kai teatteriversiossa ollut? Vai? Kö?
No jos vihjattiin, niin aika hemmetin hienovaraisesti sitten..
Kyllä se taitaa juuri noin mennä. En muista järin hyvin, mutta kyllä niissä molemmissa vihjataan juuri tuota. Eikös siinä ole se toinenkin, se tummatukkanen nainen (oliko sen ison pampun "tytär"?), joka ei tiedä olevansa replikantti? Deckardhan sen huomaa ensitapaamisella. Joka tapauksessa Edward James Olmosin hahmo tietää Deckardin olevan replikantti.

--------

Directors cutista tuli mieleen. Nythän on julkaisut Payback: Straigh up. Payback on sikailu- ja mulle ei vittuilla -genren merkkiteoksia. Payback on Midnight Runin kanssa niitä harvoja, jonka voi heittää koneeseen milloin vain. Tässä on kyseessä todellakin director's cut kun edes teatteriversion pääpahista Kris Kristoffersonia ei nähdä lainkaan. Vissiin ohjaaja sai alkuperäisprojektista potkut ja yli kolmannes kuvattiin uusiksi. Uudessa versiossa värimaailma on normaali (eikä sininen) sekä huumori vedetty alas. Porter on entistäkin ilkeämpi. Teatteriversiossa ei marjastella lainkaan niin kyllä tämä voi olla aika orgastista menoa.
I was at the hospital laughing at cripples
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
bedlam

Viesti Kirjoittaja bedlam »

Crowbar kirjoitti:
Ann kirjoitti:No jos vihjattiin, niin aika hemmetin hienovaraisesti sitten..
Kyllä se taitaa juuri noin mennä. En muista järin hyvin, mutta kyllä niissä molemmissa vihjataan juuri tuota.
Käsittääkseni siis tuo Deckardin näkemä uni yksisarvisesesta oli lisätty tuohon dircut-versioon vihjailemaan asiasta. Googlella löytyi esim. tällainen lätinä.
Sheetlord

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

Crowbar kirjoitti:Joka tapauksessa Edward James Olmosin hahmo tietää Deckardin olevan replikantti
Ai sen perusteella että valmistautuessaan pakomatkalle Deckard ja Rachael löytävät sen paperi-origamin D:n kämpiltä? Aika ohutta mun mielestäni... ja yksisarvisenhan voi tulkita fallosuneksi tyyliin "kohta pääsen puikottelemaan tuota hottista brunettia" :D

EDIT: niinpä tuon beddiksen linkkaaman tekstin tekijä esittää. Ihan hyvin kirjoitettu ja monessa kohtaa olen samaa mieltä. Tosin taideteoksien anaalisoinnissakin pitäisi olla joku raja, ettei analysointi ja teoksen olemuksesta väitteleminen muutu tärkeämmäksi kuin siitä nauttiminen.
Avatar
Crowbar
Kitinän uhri
Viestit: 933
Liittynyt: 13.02.2007 13:02

Viesti Kirjoittaja Crowbar »

Rollo on tuossa oikeassa.
Katsonkin tuon pikaisesti uudelleen, siis molemmat versiot. Minulle oli silloin ajat ajat sitten teatteriversionkin jälkeen selvää, että Deckard on replikantti. Vihjailuja oli sen verran, katson sen ja heitän tänne ne sitten. Tuo Olmosin origami-juttuhan alleviivaa director's cutissa, että oli kuin olikin replikantti (tiesi Deckardin unet --> istutettua kamaa.)
Jaa. Löysinpä lisää juttua. Scott nimenomaan halusi, että Deckard on replikantti.

EDIT: luin tuon bedlamin linkin ja muistin, että yhtenä merkkinä pidin Rutgerin valintaa pelastaa Deckard. Nyt täytyy tosiaan katsoa nämä.
I was at the hospital laughing at cripples
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
Avatar
RolloTomasi
Kitisijä
Viestit: 2360
Liittynyt: 06.09.2006 7:50
Paikkakunta: Maa

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

...
Viimeksi muokannut RolloTomasi, 24.09.2007 8:52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
bedlam

Viesti Kirjoittaja bedlam »

Indiana Jones and the Temple of Doom
KuvaKuvaKuvaKuva1/2

Tää oli Spielbergin mielestä heikoin kolmesta ja kriitikot teilasivat kaiketi myös suureksi pettymykseksi ja "aivan liian synkäksi". Munsta taas tämä oli ihan kepeesti parempi kuin se eka ja jos en paremmin tietäisi, niin luulisin että arvosteluissa on sekoitettu ykkös- ja kakkososa keskenään.

Siis tämä oli juuri sitä, mitä ajattelin ekan Indy-leffan olevan. Vai olenks mä vain niin kauhugenren orja, että tämä oli sen takia parempi kun tässä oli pientä kauhufiilistä mukana... Mutta piikkihuone, niljakeateria, kaivoskärrytakaa-ajo ja lopun riippusiltakohtaus... Ihan mahtavaa.

Olin mä kyl tästäkin leffasta pätkiä nähnyt joskus, dejavuita ja bonvoyageja säntäili pitkin elokuvaa.
Avatar
HellBell
Kitinän uhri
Viestit: 891
Liittynyt: 01.01.2007 18:57

Viesti Kirjoittaja HellBell »

Katselin kaksi Hieman erilaista elokuvaa peräkkäisinä iltoina. Pidin molemmista. Toinen oli.. taddaddaaa.. :Conan. ( Puhuttiin parissakin ketjussa Conan ja Red Sonja-leffoista ja kuten silloin kirjoitinkin aikeenani oli tsekata ne molemmat, mutta vastoin kirjoittamiani toiveita - että molemmat löytyisvät videovuokraamosta- Red Sonjaa ei (aavistelin näin..) ollut vuokraamossa, joten tyydyin Conan-ukkeliin.)
Kuva
No toinen filmi, joka siis ei toiveideni mukaisesti ollut Red Sonja, oli .. Mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän?
Kuva Pedro Almodovarilta. Lähemmin näistä kahdesta leffasta mielipiteiden kera:

Conan oli vuodelta 1982, jolloin kehonrakennus oli nousussa kuumana ja permiksiä oli ukkeleillakin. Tämä tietyllä tapaa (hehe) näkyy leffasta, Arnold on ihqun tönkkö Conan ja raivaa ilmiasullaan tietä jopa tulevalle Baywatch-stailille mutta viilaten sitä esihistoriallisessa teräskaudessa omassa genressään. Seikkailu-toimintaleffana toimii, tarumainen fiilis on hauska ja tahattomilta söpöyksiltä että huvittavuuksilta ei välty (Arnoldin ilmeet.. tai pikemminkin ilmeettömyys tilanteissa joissa edes jonkin kasvolihaksen ele olisi ollut tarkoituksenmukaista..) ja näin ollen leffasta jää hyvä mieli. Aika lailla ainoa häirinnyt kohta leffassa oli alkupuolen ""Tässä sinulle alaston nainen, tee mitä lystäät"-kohtaus, häiritsi vaikka esitettiin miten vain osana orjakauden ilmiöitä yms. Ja eihän leffaa ole tietysti tarkoitettu vakavasti otettavaksi miltään kohdin, tämä selvää, mutta siltikin.

Toiseen filmiin, joka oli vuodelta 1984. Mitä olen tehnyt.. oli takakantensa tekstityksen mukaisesti hulvatonta komediaa. Espanjalainen kaistapäinen perhe ja nämä elämässä ja toimimassa almodovarin hääriessä omalaatuisena takapiruna/ohjaajana.. Ihania asioita, kauheita asioita, tavallisia asioita, kaikki ne tapahtuvat sillä intohimoisella ryöpyllä ja elämänmaulla jonka Almodovar osaa niille antaa. Tekijän jälki näkyy tai sen paremminkin Tuntee. Tämä ei nyt tarkoita että pitäisin hullun lailla kaikista Almodovarin leffoista, päinvastoin, parin kohdalla olen sitä mieltä, että ovat saaneet yleisessä Almodovar-hypetuksessa liikaa glooriaa. Enkä koko almodovarin tuotantoa ole edes nähnyt, joten en ole mikään asiantuntija amatööritasollakaan.
Suosittelen tätä kuitenkin niille, jotka sitä eivät ole nähneet.
A man's gotta do what a man's gotta do.
Avatar
Ann
Kitisijä
Viestit: 3969
Liittynyt: 16.08.2005 15:32
Paikkakunta: The Dark Realm of The Outworld

Viesti Kirjoittaja Ann »

Tuosta replikanttiudesta vielä sen verran, että mun makuuni olis kyllä tarinan kannalta parempi ratkaisu, mikäli deckkis olis ihminen..
Rotan aivot valtasivat pääni.
Sheetlord

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

Gladiator - Extended Edition

Kovasti muodikkaaseen tapaan tästäkin spektaakkelista sysättiin markkinoille spektaakkeliMPI versio. Jo teatterikuosissaankin erinomaiseen elokuvaan lisäminuutit eivät tuo mitään merkittävää uutta, lähinnä syventävät joidenkin juttujen taustaa. Nyt lähes kolmen tunnin rainan lisäminuutit ovat suurimmaksi osaksi höpöttelyä ja juonittelua, yhtään uutta toimintakuvaa en bongannut.

Ridley Scott on erinomainen elokuvantekijä. "Blade Runnerin" monimerkityksellisyyttä tästä saa lyhdyn kanssa hakea, suoraviivainen testosteronia tihkuva kostotarina mahtavissa puitteissa loistavien miesroolien kantamana (Russell Crowe, Joaquin Phoenix, Riku Harris ja Oliver Reed-vainaa), Connie Nielsenin leading-lady jää valitettavasti seinäkoristeeksi.
Sheetlord

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

Scary Movie 4

Äskettäin pakkopureskelemani "Epic Movien" jälkeen tämä oli lähes hyvä. Suurin osa vitseistä toki jäi erite, pieru ja kik-inda-nuts-tasolle, mutta muutamia hyviäkin oivalluksia mahtui mukaan. Älkää kuvitelkokaan, ettei tämä sarja jatku viidennellä osalla...
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

The Company of Wolves

Tarinoita tarinan sisällä. Ihan mielenkiintoisia täkyjä ja sekoituksia aikakausista. Muodonmuutokset oli kyllä repskopspallinaama luokkaa. Siinä ja siinä.
bedlam

Viesti Kirjoittaja bedlam »

A Mighty Wind
KuvaKuvaKuvaKuva

Legendaarisen Spinal Tap-leffan eräänlainen "jatko-osa". Sama näyttelijätrio esittää leffassa folk-bändiä, joka vuosikymmenten jälkeen tekee kahden muun bändin kanssa muistokonsertin vanhan folk-legendan poismentyä. Jälleennäkemisiä, harjoituksia ja itse konserttia seurataan Spinal Tap-leffan tavoin dokumentaarisella tyylillä.

En muista milloin viimeksi olisin katsonut komedian, jota pitää kelailla taaksepäin useampaan otteeseen kesken katselun jotta saisi revetä taas samalle kohtaukselle. Välillä ihan piti posket pyyhkiä. Tuon Folksmen-trion sijaan suurin repeilyttäjäpari on "hieman" pihalla olevaa hippifolkkaria esittävä Eugene Levy ja pepsodent-hymyistä manageria esittävä Fred Willard. On suuri sääli, että loppukolmannes leffasta ei toimi aivan samalla hykerryttävällä tavalla, vaan itse loppukonsertti on melkein liiankin hyvin sävellettyä musiikkia täynnänsä.

Elokuvana kolme tähteä, mutta pakko antaa yksi lisäpojo parhaista repeilyistä aikoihin.
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 14015
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

Stranger than Fiction.

Kyllähän tätä katsoi, vaikka kuulemiini ennakkokehuihin suhteutettuna jäikin aika vaisuksi. Mutta Kitinä tuli mieleen: eikös täällä joku - vissiin Prosessi ja/tai Elukka - horissut jotain sekavaa jostain kirjailijajumalasta?
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Tsaari

Viesti Kirjoittaja Tsaari »

Tenaville nauhoitin taannoin Canalilta Paavo Pesusieni-elokuvan. Koska se aiheutti jälkikasvussa suurta innostusta niin katsoin sen itsekin kotitöiden sijaan. Sehän oli varsin hauska elokuva, oikein positiivinen kokemus hauskoine biiseineen ja David Hasselhofeineen. Harmi että versio oli suomeksi dubattu, vaikka ihan laadukas sekin oli.
4 (neljä) tähteä.
Rouva Pupu

Viesti Kirjoittaja Rouva Pupu »

Shadow Builder

Ei tämä nyt niin huono ollut vaikka pisteet näyttävät olevan vähäisiä. Rohkea uskossaan horjuva pappi, pyhimyspoika, demoni... Näinhän se etenee, niinQ aina.
CandyMan

Viesti Kirjoittaja CandyMan »

Tristan + Isolde

Jaksoin vihdoinkin katsoa Cable Open Ready-viikonloppuna maksukanavalta tallentamani entisajan Britteihin sijoittuvan leffan. Ihan ok ja ajoittain hyvin kuvattu, mutta hieman liikaa romantiikkaa. Eräänlainen Roomeo & Juulia-sovitus tai jotain. Miehiä varten leffaan oli ympätty myös kohtuullisesti aktionia jolla ilmeisesti yritettiin korvata puuttuvia tissejä.
Vihtahousu

Viesti Kirjoittaja Vihtahousu »

Avatar
RolloTomasi
Kitisijä
Viestit: 2360
Liittynyt: 06.09.2006 7:50
Paikkakunta: Maa

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

Suvinen kirjoitti: Ei taida tulla täällä teattereihin. Tää ois kyllä loistava treffileffa :D
Kyl se tulee. (Jos ei teattereihin, niin ainakin DVD:lle.) Tuleva klassikko luultavasti.
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
Sheetlord

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

Tsaari kirjoitti:Paavo Pesusieni
Ameriikan ihmemaassa muistaakseni arvuuteltiin taannoin, onko Pave huono roolimalli lapsille. Muistaakseni taantumuksellisten mielestä Pesusieni oli vähintään homoseksuaali, huumeistakin taisi olla puhetta.

Jotta näin on tulevat kruununperijät turmeltu väärillä viihdevalinnoilla. Monarkia rapistuu, eläköön vallankumous!!
Tsaari

Viesti Kirjoittaja Tsaari »

Sheetlord kirjoitti:
Tsaari kirjoitti:Paavo Pesusieni
Ameriikan ihmemaassa muistaakseni arvuuteltiin taannoin, onko Pave huono roolimalli lapsille. Muistaakseni taantumuksellisten mielestä Pesusieni oli vähintään homoseksuaali, huumeistakin taisi olla puhetta.

Jotta näin on tulevat kruununperijät turmeltu väärillä viihdevalinnoilla. Monarkia rapistuu, eläköön vallankumous!!
Verenperintö on niin vahva ettei sitä pienet animaatiot horjuta.

Saamari nythän meillä on porvarihallitus joten noille iänikuisille vallankumoushöpötyksille pitää tehdä jotain. Taidankin ottaa Paavoon yhteyttä niin saadaan viimeisetkin punalipun heiluttajat kuriin. Eiköhän tähtienvälisen tissisilmämatkaajakin mieli muutu kun Pohjantähtiopiston uudelleenkoulutusleirillä kuuntelee kolmatta viikkoa putkeen Lapin paronin monologia ulkomaankauppa- ja kehitysministerin maineikkaista teoista.

Eläköön yksinvaltius!
Sheetlord

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

Big Nothing

Nomen ist omen - nimi on enne tässä pikkunäppärässä "kuka murhasi Harryn" -kamarinäytelmässä. Pari puhelinyhtiön helpdeskin luuseria keksii mielestää hyvän rikastumiskonstin - kiristetään pornosivuilla viihtyvää pastoria. Mikään ei mene tietystikään putkeen ja kohta on ruumiita septitankit ja auton takapaksit täynnä, pari miljoonaa taalaa likaista rahaa polttaa näpeissä ja vaimokin sattuu olemaan kyläpahasen seriffi. David Schimmer vaihteeksi roolissa lerppahuulisena, narisevana reppanana, Natasha McElhone lainvalvoja-vaimokkeena.

Pari tähteä hyvästä yrityksestä. Ei tämä huono ole, mutta lajityypissään valitettavan keskinkertainen jokaisella osa-alueellaan.
Sheetlord

Viesti Kirjoittaja Sheetlord »

88 Minutes

Yksi karismaattinen tähtinäyttelijä ei riitä pelastamaan filmiä, jos tarina on kökkö, kuvaaja sekä ohjaaja amatöörejä ja leikkaajalla peukalo keskellä kämmentä. Al Pacino pokkasi tästä sarjamurhaajajahti-kakkakikkareesta varmaan mukavat taskurahat vanhoilla maneereillaan. Lopputulos ei viihdytä, eikä jännitä, enimmäkseen pitkästyttää.

Sarjamurhaajista hurmaantuvien kannattanee sijoittaa pelimerkkinsä piakkoin ensi-iltaantuvalle David Fincherin "Zodiacille". Niin minä ainakin aion tehdä.
Avatar
RolloTomasi
Kitisijä
Viestit: 2360
Liittynyt: 06.09.2006 7:50
Paikkakunta: Maa

Viesti Kirjoittaja RolloTomasi »

...
Viimeksi muokannut RolloTomasi, 24.09.2007 8:53. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
Vastaa Viestiin