Katsoin leffan

[Rahkapussi]

Becoming Jane - Jane Austenin jalanjäljissä

Löperö pukudraama Jane Austenista, joka yritti imitoida Austenin kirjoista tehtyjä elokuvia ja tv-sarjoja. Hienosti puvustettua historiallista Harlekiini-romantiikkaa, joka ei tehnyt kunniaa sosiaalisesti tarkkasilmäiselle oman aikansa kuvaajalle. Jane Austenin kirjat ovat liian usein nähty romanttisina lukemistoina, vaikka tarinat ovat itse asiassa julmia kertomuksia naisen asemasta ja naisena olemisen ehdoista 1800-luvun alussa. Anne Hathawaylla on liian isot silmät ja liian iso suu valkokankaalle. James McAvoy oli kylllä aika ihQ ja seksikäskin nyrkkejä heiluttelevana tulevana juristina.
Suosittelen oheislukemistoksi Carol Shieldsin elämäkertaa Jane Austenista:
http://www.loistopokkarit.com/index.php ... e%20austen

Atonement - Sovitus

Menin katsomaan elokuvan ihan edellisessä leffassa olleen James McAvoyn takia. Odotin negatiivisella tavalla korkealentoista taideleffaa, mutta se olikin kaikkea muuta kuin kevyt visuaalinen karamelli imeskeltäväksi. Kipeä, samalla uljas kertomus rakastavaisista, jotka joutuvat eroon toisistaan lapsen mustasukkaisuuden ja siitä johtuvan moraalittomuuden avustamana. En ole lukenut elokuvan pohjalla olevaan Ian McEwanin romaania, vaikka ko. kirjailijan muita kirjoja olen lukenut. Mielestäni elokuva tavoitti McEwanin omintakeisen kylmän, kuivan, julman ja samalla syvällisen tunteellisen kirjailijanäänen. Rakkaus, viha, julmuus ja mustasukkaisuus saivat oman korkeaveisunsa tarinassa, joka päättyy omatunnon kolkuttaessa yritykseen sovittaa. Keira Knightley oli kummalla tavalla ihana, vaikka onkin luurangon laiha. Jotakin jännää tuossa naisenkepakossa on. Suosittelen.

My Blueberry nights

En ole katsonut aikaisemmin ylistetyn Wong Kar Wain elokuvia. Ehkä silkkaa ennakkoluuloisuuttani. Olen kuvitellut, että Kar Wain elokuvissa patsastelevat vieraantuneet aasialaiset ihmiset kumman eksistentiaalisessa, mutta huiman visuaalisessa tuskassaan. Tämä on siis ensimmäinen elokuvakokemukseni Kar Wailta. Menin katsomaan elokuvan siksi, että sitä on moitittu ohjaajan keskinkertaiseksi tekeleeksi. Lisäksi minua kiinnosti nähdä, millainen Norah Jones on näyttelijänä.
Pidin elokuvasta kovasti. Musiikki, öisen kaupungin värit, Norah Jones ja jopa Jude Law olivat Wong Kar Wain kääräisemänä varsin sydämeen käyvä paketti. Tarina oli tuttu jo Shakespearen ajoista lähtien: tyttö tapaa pojan, molemmat menettävät rakkauden ja sitten ollaan erossa sekä koetaan surumielistä tuskaa, mutta kasvetaan ihmisinä. Norah Jones oli ihana! Voi että miten herttainen typykkä, vaikka en pidä hänen musiikistaan. Ja yleensä sliipatun ärsyttävä, metroseksuaalina häntäheikkinä esiintynyt Jude Law oli miehekkään rupunen. Tarina oli pieni, mutta elokuva karheanlämmin ja suloinen, jopa surumielisen romanttinen. Sopii hienosti vetisenkylmiin joulukuun iltoihin.

[bedlam]

Friday the 13th part VII

En kyllä ymmärrä yhtään, kuinka Hohto-lehden kriitikko pystyi kehumaan tätä joskus kaikkien aikojen huonoimmaksi leffaksi. Jo itse juonikuvio ansaitsee enemmän:

Jason on ollut lammen pohjassa edellisen lopun osasta lähtien. Nyt kuitenkin lapsena siihen samaan lampeen puolivahingossa isänsä hukuttanut telekineettisiä kykyjä omaava tyttö saapuu paikalle ja yrittäessään herättää isänsä henkiin järvenpohjasta herättääkin hän vahingossa muutaman metrin päässä lilluvan Jasonin. Kuka olisi uskonut! Se ei kyllä selviä, että miksi isän ruumis on ylipäätään jätetty sinne laiturin alle ja Jasonin ruumis muutaman metrin päähän hänestä.

Logiikkaa uhmaillaan useammankin kerran, mutta se ei menoa haittaa. Esim. eräs tyttö lähtee hortoilemaan pimeään metsään ihastustaan huudellen, vaikka mikään ei viittaa siihen että poika olisi poistunut alakerrasta, jossa muukin nuoriso oli. Suomentaja tuo vielä oman mausteensa jännitystarinaan: eräs toinen neitonen kuvittelee tulleensa poikaystävänsä pelottelemaksi ja huutaa: “stop screwing around!” joka on pettämättömällä logiikalla kääntynyt muotoon: “lopeta jo ne sänkykeikat!”.

Tämä leffa on taattua taidetta. Mestariteoksesta jäädään kuitenkin, koska suurin osa goreilusta oli leikkailtu selkeästi hiivattiin.

[Mida]

Darjeeling limited

Katsoinpa ilman turhanpäiväisiä hömpötyksiä, kuten suomenkielistä tekstitystä (=lue: paikallisessa elokuvateatterissa).

Outoja heppuja, outo leffa. Ei silti tylsä, tai mistäs sitä tietää, oli eka kerta leffassa 1,5 vuoteen. Kaikki traileritki oli semmosia, että ton mä haluun nähä ja ton ja ton kans ja tonki.

Liikuttavin pätkä oli ku yks kakara kuoli. Perkeleen äitiys ko herkistää tollasille nii, että saa iha poru kurkus ol.

Emmää ny sit muuta keksi. Oli se ihan hyvä, ko kerran melkeen nauratti ja kerran melkeen porutti.

[bedlam]

Maniac

Sopivan häiriintynyt elokuva pikkupöhnässä katsottavaksi. Harmillisesti muutama pikkujuttu esti täystyrmäyksen, mutta tunnelma pysyi ahdistavana ja kipeänä läpi leffan, lähinnä juurikin Spinellin roolisuorituksen ja kipeiden musiikkien ansiosta. Aikalailla samanlaisia fiboja aiheutti kuin aikoinaan Henrykin, joka kuitenkin dokumentaarisen kylmällä tyylillä pysyy yhä sarjamurhaajaleffojen omassa kärjessäni. raileri

Pumpkinhead

Positiivinen ylläri. Odotin hassua örkkileffaa, mutta tämä paljastuikin ennemmin surulliseksi draamaksi. Vähän samanlaista aikuistensatu-tunnelmaa kuin vaikkapa Company of the Wolves-leffassa. Hienon puolituntisen jälkeen muutama kornius pilasi hieman tunnelmaa, mutta kaikenkaikkiaan oikeinkin katsottava pätkä. Ja Lance Henriksenin karisma toimii aina. raileri

[Lolita]

From Dusk Till Dawn

Tuli SubLeffalta ja piti katsoa, koska on ensimmäinen katsomisen arvoinen leffa, mitä sieltä on tullut tähän mennessä syys-lokakuun jälkeen.

[Vadim]

Päätin repäistä ja mennä katsomaan Raja 1918 -pätkän, jota oli saanut kehuja muiden muassa, erm, Aarno Laitiselta. Sain vielä seuraakin, en tosin Laitisesta.

Se ei itse asiassa ollut hullumpi pätkä. Kuvakieli oli kaunista, ja henkilöt moniulotteisempia kuin olisi saattanut kuvitella, joskus jopa varsin kiinnostavia. Näyttelijät olivat varsin hyviä, jääviyssyistä jätän tosin tarkeammat arviot muiden tehtäväksi. Teemat oli kiinnostavasti käsitelty, ja monella tapaa pätkä oli yllättävän ajankohtainen, viittaan tässä lähinnä näihin sotasurmakeskusteluihin, sisällissotaan ja miksei yleisemminkin kysymykseen valtioiden rajoista ja niiden oikeutuksesta, sekä tietysti siitä, mitä kohtalolla oikeastaan tarkoitetaan. Ehkä tässä käytiin läpi myös valinnan ongelmaa, mikä sekin on tärkeä kysymys.

Entäs miinuspuolella? Henkilöitä ja elementtejä ylipäätään oli ehkä hieman liikaa, ja joskus heidän motiivinsa tuntuivat käsittämättömiltä. Tällä on kääntöpuolikin, koska suomalaisen elokuvan perusongelma, läpiselittäminen, yleensä vältettiin. Vaikka juonen kuljetus oli sujuvaa, juonen käänteet muuttuivat lopulta epäuskottaviksi, minkä vuoksi psykologinen syvyys kärsi. Vähän vähäisemmälläkin väkivallalla olisi ehkä pärjätty, ja joskus dialogi oli hieman... päälleliimatun tuntuista. Ehkä tässäkin tietty jääviys sai minut kriittisemmäksi kuin olisi ollut perusteltua. Samoin dialogi aliarvioi katsojaa paikka paikoin, ehkä ottaen huomioon käsillä olleet aiheet, se olisi voinut olla oivaltavampaakin.

Sanoisin, että pätkä oli arvokas puheenvuoro, sillä siitä puuttui pitkästyttävä isänmaallinen paatos ja toisaalta asenteellisuus, jota joskus erehdytään pitämään kriittisyytenä. Se oli hyvin surullinen elokuva, oikeastaan, ja totta puhuen olen edelleenkin hieman allapäin sen tiimoilta. Luulen, että kyseessä on tämä it's not you, it's me -tunnelma, olen ollut viimeaikaisten retkieni jälkeen haluton näkemään edes kuvitteellista tappamista. Mutta tämä lienee enemmän oma ongelmani kuin jonkun muun.

[masa]

Vuoden toinen viiden tähden elokuva.

Mikä se eka oli?

Niitä onkin kaksi lisää: Female Yakuza Tale ja Harsh Times. Goya's Ghosts tulee lähelle kuten myös Shooter..

Tuli eilen katottua toi Shooter. Jaa että Top 5:seen? Taidan jättää väliin nuo kolme muuta mainitsemaasi tämän leffakokemuksen jälkeen.

[Crowbar]

Mikä se eka oli?

Niitä onkin kaksi lisää: Female Yakuza Tale ja Harsh Times. Goya's Ghosts tulee lähelle kuten myös Shooter..

Tuli eilen katottua toi Shooter. Jaa että Top 5:seen? Taidan jättää väliin nuo kolme muuta mainitsemaasi tämän leffakokemuksen jälkeen.

Täh? 2h tappamista. Päät posahtelee kun Commando-tyyppinen teräsmies tekee duuniaan, epäloogista toimintaa ja tappamista. Tiedätkö, tappamista. Ei järjen hiventäkään vaan tappamista. Hoitelee yksin 70 niistä alun sälleistä ja helikopterin myös. Tappamista. Täydet pisteet.

[masa]

Täh? 2h tappamista. Tappamista. Täydet pisteet.

Uh. Marky Mark = Tappamista, täydet pisteet.? En osta. Vähän kuin Jim Carrey Kummisetänä. Sitäpaitsi, John Rambo teki sen jo. Neljästi.

No Okei. Ne headshotit oli komeita.

Headshot!


Headshot!


Headshot!

Headshot!


Headshot! Lol LOL! Headshot!!!

[bedlam]

Man on the Moon

Yksi kaikkien aikojen ehdottomia lempparileffojani. Aikoinaan suorastaan inhosin Jim Carreytä, mutta tämän ja Truman Shown jälkeen oli pakko korjata mielipidettä. Ja viimeistään tietty Tahraton Mieli sai unohtamaan naamanvääntelyt.

Kyllä taas piti pidätellä itkua leffan lopussa. Ja pakko oli kuluttaa kallista yöuniaikaa selailemalla sen oikean Andy Kaufmanin videoita YouTubesta. Ehkä tää nyt oli melkoisen romantisoitu versio miehen urasta, mutta voisi kuvitella että briteissä miehen huumori oltaisiin tajuttu aivan eri tavalla. Niin fanni bat sou sääd.

Jo leffan alku on hienoimpia koskaan.

[elco]

Olisi kyllä hienoa nähdä joku leffa toteutettuna sillä 3d-tekniikalla, mikä on Linnanmaalla käytössä. Huomattavasti tehokkaampi efekti kuin punaviherlasit.

Beowulfin Sydneyn IMAX:issa tsekanneena täytyy kyllä antaa täydet pisteet. Mitä vaikuttavin kokemus.

[JoeB]

The golden compass tuli katsottua tässä pari päivää sitten, leffa jätti ristiriitaisen vaikutelman. Ei oikein osannut päättää oliko tämä ihan kauheata kuraa vai ihan ok, mikään mestariteos se ei kyllä ollut varsinkin kun juoni oli niin hyppivä että välillä tuntui että leikkauspöydälle oli jäänyt puolet juonta alustavasta ja pohjustavasta materiaalista.

[Vihtahousu]

Sideways, taas kerran.

Katsoppas tää joskus, jos telkasta tulee:
Beautiful Girls
Tuosta leffasta tulee aina hyvä mieli ja onhan siinä vähän ajateltavaakin.

[1108]

Täh? 2h tappamista. Tappamista. Täydet pisteet.

Uh. Marky Mark = Tappamista, täydet pisteet.? En osta. Vähän kuin Jim Carrey Kummisetänä. Sitäpaitsi, John Rambo teki sen jo. Neljästi.

No Okei. Ne headshotit oli komeita.

Ei noin saa sanoa. Leffahan toimi kuin junan vessa. Kaiken yliampuvuuden sisään oli kätketty aika hienoa nippelitietoa aseista. Odotan uusia osia, sikälimikäli (en nyt jaksa googlettaa) muistan oikein niin tästä piti tulla trilogia??

[Crowbar]

The golden compass tuli katsottua tässä pari päivää sitten, leffa jätti ristiriitaisen vaikutelman. Ei oikein osannut päättää oliko tämä ihan kauheata kuraa vai ihan ok, mikään mestariteos se ei kyllä ollut varsinkin kun juoni oli niin hyppivä että välillä tuntui että leikkauspöydälle oli jäänyt puolet juonta alustavasta ja pohjustavasta materiaalista.

Jep, toivottavasti julkaisevat tuon kokonaisena teatterikierroksen jälkeen. Nyt se oli pelkkä lastenleffa.

Elokuvan kesto oli jokunen viikko ennen ensi-iltaa minimissään 2h30min. Leffahan vaan maksoi tuplasti ensimmäisen Sormusten Herran verran, joten on aika vitun älykästä studiolta viime tingassa tehdä just ja just 1h40min lastenleffa, joka loppuu ilman mitään järjellistä syytä.

Näyttää vielä floppaavan. Ei mikään ihme. Rahamiehet taas kusee massinsa kun eivät oikein ole perillä mistään. Aineksia parhaaksi fantasiaelokuvaksi tuossa kyllä olisi. Ehkä sitten joskus näkee.

[1108]

Jeppajee... Odotukset oli aika matalat mutta tämä nyt paljastui jotenkin postiivisessa mielessä ihan kivaksi hutuksi. Ihan reipasta mättöä ja tehostetta, loppupeleissä ihan katsottava.

Trailer:

[youtube]http://youtube.com/watch?v=YnQXvQ1R4gg[/youtube]

[more]

Hyökkäys asemalle 13.

Alku oli melko puuduttava mutta kyllä se siitä lähti.Paljon headshotteja ja Maria Bello, ei voi haukkua siten huonoksi.

[bedlam]

Hyökkäys asemalle 13.

Alku oli melko puuduttava mutta kyllä se siitä lähti.Paljon headshotteja ja Maria Bello, ei voi haukkua siten huonoksi.

Toi pitäisi joskus kans tsekata, alkuperäinen on yksi omista suosikeista ja ilmeisesti tämä on parempi kuin suurin osa uusintaversioista.

[Bliss]

Musta jää.
Tykkäsin, vaikka olikin melko ahdistava leffa. Arvostelua en ala kirjoittaa. Käykää itse ihmettelemässä.
http://www.mustajaa.fi/

[Lolita]

Friday the 13th I-III

Ammottava aukko sivistyksessä alkaa kuroutua umpeen. Nämä oli kuin kolme kertaa sama leffa.

[Mylwin]

Jeppajee... Odotukset oli aika matalat mutta tämä nyt paljastui jotenkin postiivisessa mielessä ihan kivaksi hutuksi. Ihan reipasta mättöä ja tehostetta, loppupeleissä ihan katsottava.

Ei pysty katsomaan. Olisin kuitenkin vaan pahisten puolella.

[Mylwin]

Näyttää vielä floppaavan. Ei mikään ihme. Rahamiehet taas kusee massinsa kun eivät oikein ole perillä mistään. Aineksia parhaaksi fantasiaelokuvaksi tuossa kyllä olisi. Ehkä sitten joskus näkee.

Jostain syystä kaikesta markkinoinnista ja muusta on jäänyt kyllä maku että kyseessä on vastaavanlainen goodytwoshoes-kurapätkä kuin se Erasmus-errolflynn-eragon-whatever oli. Lapsi löytää kompassin-kompassi tekee siitä sankarin-söpöt otukset on hyviksii ja lapsesta tulee sankari huimien voittojen ja seikkailujen jälkeen.

Ei ole tosin tutustuttu alkuperäisteokseen, mutta eipä noista trailereista muuta oikein voi repiä.

[Gat]

TAKSIKUSKI pitkästä aikaa kun telkusta tuli.
Ei nykyään osata tuollaisia tehdä. Tuossa hyvis/pahis- asetelmat oli tyylillä sekaisin, pelastettava ei halunnut pelastua, seonneesta murhamiehestä tuli sankari jne..

Nykyleffat ovat useimmiten ihan lapsellisia selvine hyvis-pahis asetelmineen.

[Mylwin]

Nykyleffat ovat useimmiten ihan lapsellisia selvine hyvis-pahis asetelmineen.

No joo, Tarantino on onnistunut aika hyvin sekoittamaan pakkaa, samoin Mystic River (olikohan Eastwoodin ohjaama), jossa joutui arpomaan että kenestä tässä pitäisi nyt muka tykätä.

Harvakseltaan. Lotri oli tietysti yksi, mutta sehän perustuu siihen kirjaan eikä niinkään screenplayhin. Se onnistui leffana siinä, missä Narnia taas epäonnistui rujosti - henkilöhahmojen syventämisessä muuhunkin kuin yksioikoiseen pisteestä A pisteeseen B kulkemisessa keinojen C avulla.

[Gat]

Nykyleffat ovat useimmiten ihan lapsellisia selvine hyvis-pahis asetelmineen.

No joo, Tarantino on onnistunut aika hyvin sekoittamaan pakkaa, .

Totta. Tosin Tarantinolla kaikki ovat yleensä mulkkuja vaikka hauskoja sellaisia. Yleistin liikaa.

Sekin tuli mieleen "Taksikuskista", että se oli nykymitoin hidastempoinen, nykyinen yleisö ehkä pitkästyisi jos actionia ei ole alusta loppuun. Kivat roiskeet vasta lopussa siinä.

Lotri oli tietysti yksi, mutta sehän perustuu siihen kirjaan eikä niinkään screenplayhin. Se onnistui leffana siinä, missä Narnia taas epäonnistui rujosti - henkilöhahmojen syventämisessä muuhunkin kuin yksioikoiseen pisteestä A pisteeseen B kulkemisessa keinojen C avulla.

Minä en ole Tolkien-diggari, mutta leffoistakaan en pitänyt. Liikaa hatusta vedettyä taikomisella selviämistä. Narniafani olen, ja mielestäni sitä kirjaa ei juuri sen paremmin olisi leffaksi saanut. Tosin nehän ovat mustavalkoisia lastenkirjoja ja Velho ja Leijona on niistä simppelein. Myöhemmissä kirjoissa henkilöillä on vähän enemmän sävyjä. Leffan Aslanista oli tehty ällö söpö halinalle, ei yhtään kirjojen villieläimen luontoa. Ja kun kirjoista saisi hyvät splatterit, lastenfilmissä ei uskallettu kovin roiskutella.