Harsh Times ****
Kosmista paskaa. Voi vittu että voi vituttaa katsoa tällaista leffaa 3 tuntia sen jälkeen kun on luvannut lopettaa röökinpolton. En voi suositella kellekään. Vituttaa enemmän kuin muumipeikkoa.
Katsoin leffan
-
1108
-
killkill
War
Kun laitetaan suosikki-wushu-kenkijäni Jet Li ja favourite-kovanaamani Jason Statham samaan rainaan, lopputulos ei voi olla huono, eihän? Kyllä ja ei.
Kuten julisteesta voi puolilla aivoilla varustettu itse päätellä, herrat pelaavat vastakkaisissa leireissä - toinen FBI-ukko (Statham) kostoretkellä työtoverinsa perheen teloittanutta mafian palkkatappajaa jahtaamassa - toinen yllättäen tämä samainen tappaja (Li). Kuinka originelliä. Kostoteema onkin ihan uutta kung-fu-action -rintamalla. Kun ollaan ensin möyhennetty sekä yakuzan että kiinalaistriadien rivejä kiitettävällä innolla, päästään lopun pakolliseen show-downiin - ei kuitenkaan ilman Yllättävää Juonenkäännettä (!!!)
Genressään muuten ihan kelpo ajankulu kärsii eniten muutamasta Grand Canyonin kokoisesta aukossa tarinan logiikassa. Toiminta on kuitenkin hyvin kuvattua, eikä Jet-setäkään roiku vaijereissa, kuten esimerkiksi kamalassa "The Onessa". Jopa jäykkis-Jason on saatu liikkumaan ihan näppärän näköisesti.
***
Veneenkuljetus-peräkärry
Kun laitetaan suosikki-wushu-kenkijäni Jet Li ja favourite-kovanaamani Jason Statham samaan rainaan, lopputulos ei voi olla huono, eihän? Kyllä ja ei.
Kuten julisteesta voi puolilla aivoilla varustettu itse päätellä, herrat pelaavat vastakkaisissa leireissä - toinen FBI-ukko (Statham) kostoretkellä työtoverinsa perheen teloittanutta mafian palkkatappajaa jahtaamassa - toinen yllättäen tämä samainen tappaja (Li). Kuinka originelliä. Kostoteema onkin ihan uutta kung-fu-action -rintamalla. Kun ollaan ensin möyhennetty sekä yakuzan että kiinalaistriadien rivejä kiitettävällä innolla, päästään lopun pakolliseen show-downiin - ei kuitenkaan ilman Yllättävää Juonenkäännettä (!!!)
Genressään muuten ihan kelpo ajankulu kärsii eniten muutamasta Grand Canyonin kokoisesta aukossa tarinan logiikassa. Toiminta on kuitenkin hyvin kuvattua, eikä Jet-setäkään roiku vaijereissa, kuten esimerkiksi kamalassa "The Onessa". Jopa jäykkis-Jason on saatu liikkumaan ihan näppärän näköisesti.
***
Veneenkuljetus-peräkärry
-
killkill
Pako New Yorkista
Kaikkien Kulttileffojen Isä! John Carpenter naulasi ja naputti 1970-1980-luvuilla monta klassikkoa, mutta tulipa vuoleskelleeksi siinä seassa muutaman tökerön puu-ukkelinkin. Kurt Russelin staraama toimintapläjäys on yksi niistä.
Eletään vuotta 1997 ja New York on aidattu kamalaksi Kakolaksi. Tietysti Air Force One tipahtaa sinne, mukanaa pressa salkku täynnä Salaisuuksia. Kun kytät eivät saa retrievattua residenttiä, asialle pannaan Kunnon Ketku, ex-marine-super-commando-nyt-pankkirosvo Snake Plissken. Hurjaa!
Kaikki kulttifilmin ainekset: ylinäytteleminen, kamala pimputus-musiikki, kipeä puvustus ja käsittämätön tarina. Omalla tavalla hyvinkin viihdyttävä, nyt ei vaan osunut oikea mielentila kohdalle.
Google tietää kertoa, että tästä ollaan tekemässä remake-versiota, suunniteltu julkaisu ensi vuonna. Saa nähdä toteutuuko, Wikin mukaan alkuperäisesti pääosaan castattu Gerald ("300") Butler ja ohjaaja Len Wiseman ovat jo häipyneet projektista...
[/b]
Kaikkien Kulttileffojen Isä! John Carpenter naulasi ja naputti 1970-1980-luvuilla monta klassikkoa, mutta tulipa vuoleskelleeksi siinä seassa muutaman tökerön puu-ukkelinkin. Kurt Russelin staraama toimintapläjäys on yksi niistä.
Eletään vuotta 1997 ja New York on aidattu kamalaksi Kakolaksi. Tietysti Air Force One tipahtaa sinne, mukanaa pressa salkku täynnä Salaisuuksia. Kun kytät eivät saa retrievattua residenttiä, asialle pannaan Kunnon Ketku, ex-marine-super-commando-nyt-pankkirosvo Snake Plissken. Hurjaa!
Kaikki kulttifilmin ainekset: ylinäytteleminen, kamala pimputus-musiikki, kipeä puvustus ja käsittämätön tarina. Omalla tavalla hyvinkin viihdyttävä, nyt ei vaan osunut oikea mielentila kohdalle.
Google tietää kertoa, että tästä ollaan tekemässä remake-versiota, suunniteltu julkaisu ensi vuonna. Saa nähdä toteutuuko, Wikin mukaan alkuperäisesti pääosaan castattu Gerald ("300") Butler ja ohjaaja Len Wiseman ovat jo häipyneet projektista...
[/b]-
bedlam
Last House on the Left
Tääkin Wes Cravenin kulttiversio Bergmanin Neidonlähteestä tuli vihdoin katsottua. Rikollisjengi kaappaa, raiskaa ja tappaa nuoren tyttökaksikon mutta eksyykin vahingossa etsimään majapaikkaa toisen tytön vanhempien luolta.
Cravenin tarkoitushan oli leffalla näyttää väkivalta oikeasti kauhistuttavana ja aitona asiana sen normaalin länkkäriammuskelun sijaan. No ok, ymmärrän toisaalta ajatuksen mutta tämä lähtökohta tiedostaen on outoa, että nuorten teinityttöjen raiskauksen, tapon ja suolistamisen välissä leffa siirtyy funkyn musan saattelemana seuraamaan komediallisen kyttäkaksikon vitsailua, kun koko hahmoilla ei tarinan kannalta ole edes mitään virkaa?
Tai siis ehkä hän tuolla yritti parodioida sitä, miten kepeänä väkivalta näytetään elokuvissa mutta minusta se teki suurta hallaa koko alkuperäisajatukselle. Muutenkin kaikki suolten repimiset ja moottorisahailut tuntuivat jotenkin yliammutuille. Pääosapahikset kyllä hoitivat hommansa hienosti, varsinkin kun tämä taisi olla suunnilleen ainoa oikea elokuvaroolinsa koskaan. Toinen oli muusikko ja toinen pornonäyttelijä.
Ja dvd-ekstrat olivat kyllä hauskimmat aikoihin ja itse asiassa haastattelut alkuperäisidiksestä ja leffan tekemisestä nostivat itse elokuvankin arvoa.
Day of the Woman (I Spit on Your Grave)
Hieman samantyylinen, mutta Cravenin leffaa pahamaineisempi tekele 70-luvun lopulta. Tässäkin nuori nainen tulee jengin raiskaamaksi pahoinpitelemäksi, mutta jää henkiin ja suorittaa kostonsa itse. Tää oli kyllä jo aika rankkaa katsottavaa ja toimi ajatukseltaan paremmin kuin Cravenin leffa. On kyllä hämmästyttävää, että tätä leffaa haukuttiin raiskaamiseen yllyttäväksi ja naista halventavaksi. Mitä helvettiä. Toiset pitävät tätä päinvastoin feministisenä leffana ja sitähän tämä pikemminkin on. Elokuva näyttää raiskauksen äärimmäisen rumana ja väkivaltaisena tekona ja ei missään vaiheessa edes kerro tarinaa jengin näkökulmasta.
Se kostotarina vähän ontui ollessa lähinnä tavallista slasher-kamaa, mutta siltäkin osastolta kylpyhuonekohtaus sai vääntelehtimään ja irvistelemään.
Dawn of the Dead
Maailman paras zombileffa ja yksi kaikkien aikojen hienoimmista elokuvista muutenkin. En ollut aiemmin tätä Romeron hyväksymää "oikeata" versiota nähnyt, Suomi-dvd:llä oli julkaistu vain pidempi versio sekä Argenton leikkaus. Nyt bluureillä lisäksi kuvanlaatukin oli jotain ihan muuta kuin köpönen letterboksi.
Tää leffa toimii monella tasolla. Zombisplatterina, yhteiskuntasatiirina, komediana ja ihmissuhdedraamana. Vähän kuin RoboCop esimerkiksi. Ja ne Goblinin musat! Muistan, että bändin progepoppis vaati alussa amerikkalaisiin klassisemman tyylin kauhumusiikkeihin tottuneelta hieman aikaa tottua, mutta jo ensimmäisellä katselukerralla rekkakohtauksen musiikit juuttuivat syvälle tajuntaan.
Tääkin Wes Cravenin kulttiversio Bergmanin Neidonlähteestä tuli vihdoin katsottua. Rikollisjengi kaappaa, raiskaa ja tappaa nuoren tyttökaksikon mutta eksyykin vahingossa etsimään majapaikkaa toisen tytön vanhempien luolta.
Cravenin tarkoitushan oli leffalla näyttää väkivalta oikeasti kauhistuttavana ja aitona asiana sen normaalin länkkäriammuskelun sijaan. No ok, ymmärrän toisaalta ajatuksen mutta tämä lähtökohta tiedostaen on outoa, että nuorten teinityttöjen raiskauksen, tapon ja suolistamisen välissä leffa siirtyy funkyn musan saattelemana seuraamaan komediallisen kyttäkaksikon vitsailua, kun koko hahmoilla ei tarinan kannalta ole edes mitään virkaa?
Tai siis ehkä hän tuolla yritti parodioida sitä, miten kepeänä väkivalta näytetään elokuvissa mutta minusta se teki suurta hallaa koko alkuperäisajatukselle. Muutenkin kaikki suolten repimiset ja moottorisahailut tuntuivat jotenkin yliammutuille. Pääosapahikset kyllä hoitivat hommansa hienosti, varsinkin kun tämä taisi olla suunnilleen ainoa oikea elokuvaroolinsa koskaan. Toinen oli muusikko ja toinen pornonäyttelijä.
Ja dvd-ekstrat olivat kyllä hauskimmat aikoihin ja itse asiassa haastattelut alkuperäisidiksestä ja leffan tekemisestä nostivat itse elokuvankin arvoa.
Day of the Woman (I Spit on Your Grave)
Hieman samantyylinen, mutta Cravenin leffaa pahamaineisempi tekele 70-luvun lopulta. Tässäkin nuori nainen tulee jengin raiskaamaksi pahoinpitelemäksi, mutta jää henkiin ja suorittaa kostonsa itse. Tää oli kyllä jo aika rankkaa katsottavaa ja toimi ajatukseltaan paremmin kuin Cravenin leffa. On kyllä hämmästyttävää, että tätä leffaa haukuttiin raiskaamiseen yllyttäväksi ja naista halventavaksi. Mitä helvettiä. Toiset pitävät tätä päinvastoin feministisenä leffana ja sitähän tämä pikemminkin on. Elokuva näyttää raiskauksen äärimmäisen rumana ja väkivaltaisena tekona ja ei missään vaiheessa edes kerro tarinaa jengin näkökulmasta.
Se kostotarina vähän ontui ollessa lähinnä tavallista slasher-kamaa, mutta siltäkin osastolta kylpyhuonekohtaus sai vääntelehtimään ja irvistelemään.
Dawn of the Dead
Maailman paras zombileffa ja yksi kaikkien aikojen hienoimmista elokuvista muutenkin. En ollut aiemmin tätä Romeron hyväksymää "oikeata" versiota nähnyt, Suomi-dvd:llä oli julkaistu vain pidempi versio sekä Argenton leikkaus. Nyt bluureillä lisäksi kuvanlaatukin oli jotain ihan muuta kuin köpönen letterboksi.
Tää leffa toimii monella tasolla. Zombisplatterina, yhteiskuntasatiirina, komediana ja ihmissuhdedraamana. Vähän kuin RoboCop esimerkiksi. Ja ne Goblinin musat! Muistan, että bändin progepoppis vaati alussa amerikkalaisiin klassisemman tyylin kauhumusiikkeihin tottuneelta hieman aikaa tottua, mutta jo ensimmäisellä katselukerralla rekkakohtauksen musiikit juuttuivat syvälle tajuntaan.
-
Rouva Pupu
Kieltämättä mietin samaa, että miten yllyttää raiskaukseen?! Tämän jälkeen luulisi sen pipulin pysyvän pehmeänä muutaman minuutin. Kylpyhuonekohtauksesta samaa mieltä, jopa munattomana naisena. Aah, tuNtuupa hyvältä tai no ehkä ei sittenkään.bedlam kirjoitti:
Day of the Woman (I Spit on Your Grave)
kylpyhuonekohtaus sai vääntelehtimään ja irvistelemään.
Lisämaustetta antoi kostoretkellä se, että nörttimys vajaamus pääsi kuin pääsikin piNpan päälle vaikkakin orgasmin jälkeiset raukeudet jäivätkin väliin.
-
bedlam
Kieltämättä tuo kohta hieman epäilytti. Että nainen antoi nörtin hoitaa hommat ihan rauhassa, ennenkuin hirttolenkin heilautti. Mutta toisaalta siinä kai oli jujuna juuri se, että tyyppi sai ekaa ja viimeistä kertaa.Rouva Pupu kirjoitti:Lisämaustetta antoi kostoretkellä se, että nörttimys vajaamus pääsi kuin pääsikin piNpan päälle vaikkakin orgasmin jälkeiset raukeudet jäivätkin väliin.
Kommenttiraidalla filmikriitikko ihmetteli sitä, että miksi sitä kylpyhuonekohtausta ei jätetty sen tylsän venekohtauksen sijaan viimeiseksi. Oishan se ollutkin paljon hienompi lopetus, Jennifer laittaa levyn soimaan, istahtaa alas, karjuminen vaikenee ja lopputekstit rullaa päälle. Mutta miksi kylppärin ulkopuolella oli takalukko? Ja miksi pääpahis näyttää ihan tutulle näyttelijälle vaikkei ole näytellyt missään muualla koskaan?
-
Pyry-Matias
Sooloilua
Hollywoodistakin tuttu konsepti, jossa alfauros elää enemmän itselleen kuin tulevalle perheelleen. Elokuvan mauste oli Elstelän hyväpaha äitimuori, jonka anarkistihuumori piristi kuitenkin aika kliseemäistä kertomusta.
Näkökulma ja etenkin huumori oli naisille suunnattua. Varmasti toimiva pakettin nimenomaan hameväelle.
Hollywoodistakin tuttu konsepti, jossa alfauros elää enemmän itselleen kuin tulevalle perheelleen. Elokuvan mauste oli Elstelän hyväpaha äitimuori, jonka anarkistihuumori piristi kuitenkin aika kliseemäistä kertomusta.
Näkökulma ja etenkin huumori oli naisille suunnattua. Varmasti toimiva pakettin nimenomaan hameväelle.
-
aimohaiku
Gone Baby Gone
Nelivuotias Amanda siepataan ja kun Amandan täti palkkaa kaksi yksityisetsivää etsimään pikkutyttöä. Erittäin yllättäviä asioita paljastuu.
En odottanut tältä leffalta oikeastaan mitään, joten olin erittäin positiivisesti yllättynyt. Erinomainen ja otteessaan pitävä elokuva, jonka loppuratkaisu herätti normaalia enemmän ajatuksia ja tunteita. Suosittelen rikosdraaman ystäville.
Nelivuotias Amanda siepataan ja kun Amandan täti palkkaa kaksi yksityisetsivää etsimään pikkutyttöä. Erittäin yllättäviä asioita paljastuu.
En odottanut tältä leffalta oikeastaan mitään, joten olin erittäin positiivisesti yllättynyt. Erinomainen ja otteessaan pitävä elokuva, jonka loppuratkaisu herätti normaalia enemmän ajatuksia ja tunteita. Suosittelen rikosdraaman ystäville.
-
killkill
The Ladykillers
Tähän saakka olen ollut suuri Coen-veljesten fani, mutta nyt iskivät ukot kirveensä kiveen. Tarina pankkiryöstötunnelia vanhan mummon kellarista kaivavista huijari-kirkkomuusikoista saattaa tuntua synopsiksessä hauskalta, mutta kammottava yli- ja alinäyttely - erityisesti pääroolin Tom Hanksin sössötys ja naamanvääntely - saivat painamaan STOP-nappulaa jo 30 minsan jälkeen. Vältä tätä.
Boogie Nights
Epookkia 1970-80 lukujen taitteesta, unelmakaupungin varjoisemmalta laidalta. Marky Mark Wahlberg kokee good vibrationsit pornonäyttelijänä, toki edeten uhon kautta tuhoon. Hahmon kehityskaari on selvästi saanut vaikutteita John Holmesin elämäntarinasta, mutta loppu ei ole yhtä traaginen.
Ohjaaja PT Anderson on parhaimmillaan henkilökuvauksissa. Miehen suosikkiteemoja näyttäisi olevan "pienten ihmisten ponnistelut heidän tavoitellessaan saavuttamattomaksi jääviä unelmiaan" (kts mainio "Magnolia"). Päähenkilöistä useampikin venyy erinomaiseen roolisuoritukseen: Julianne Moore huoltajuushuolten rasittamana pornonäyttelijänä, Burt Reynolds tuottaja-ohjaajaguruna, Philip Seymour Hoffman reppanana kuvausavustajana sekä William H Macy aisankannattajan rooliinsa kyllästyvänä takku-tukkana. Cameo-rooleista bongasin ainakin pornotähti Nina Hartleyn, lisäksi pari muutakin pornonäyttelijää näkyy köllötelleen jacuzzissa.
Hienojen yksilösuoritusten lisäksi aikakauden esillepano musiikista vaatteisiin ja autoihin on tehty äärimmäisellä pieteetillä.
IMDB yllätti kertomalla, että "Boogie Nights" on itse asiassa uudelleenkäsikirjoitettu ja laajennettu versio ohjaajan puolituntisesta esikois-lyhytelokuvasta "The Dirk Diggler Story"
Tähän saakka olen ollut suuri Coen-veljesten fani, mutta nyt iskivät ukot kirveensä kiveen. Tarina pankkiryöstötunnelia vanhan mummon kellarista kaivavista huijari-kirkkomuusikoista saattaa tuntua synopsiksessä hauskalta, mutta kammottava yli- ja alinäyttely - erityisesti pääroolin Tom Hanksin sössötys ja naamanvääntely - saivat painamaan STOP-nappulaa jo 30 minsan jälkeen. Vältä tätä.
Boogie Nights
Epookkia 1970-80 lukujen taitteesta, unelmakaupungin varjoisemmalta laidalta. Marky Mark Wahlberg kokee good vibrationsit pornonäyttelijänä, toki edeten uhon kautta tuhoon. Hahmon kehityskaari on selvästi saanut vaikutteita John Holmesin elämäntarinasta, mutta loppu ei ole yhtä traaginen.
Ohjaaja PT Anderson on parhaimmillaan henkilökuvauksissa. Miehen suosikkiteemoja näyttäisi olevan "pienten ihmisten ponnistelut heidän tavoitellessaan saavuttamattomaksi jääviä unelmiaan" (kts mainio "Magnolia"). Päähenkilöistä useampikin venyy erinomaiseen roolisuoritukseen: Julianne Moore huoltajuushuolten rasittamana pornonäyttelijänä, Burt Reynolds tuottaja-ohjaajaguruna, Philip Seymour Hoffman reppanana kuvausavustajana sekä William H Macy aisankannattajan rooliinsa kyllästyvänä takku-tukkana. Cameo-rooleista bongasin ainakin pornotähti Nina Hartleyn, lisäksi pari muutakin pornonäyttelijää näkyy köllötelleen jacuzzissa.
Hienojen yksilösuoritusten lisäksi aikakauden esillepano musiikista vaatteisiin ja autoihin on tehty äärimmäisellä pieteetillä.
IMDB yllätti kertomalla, että "Boogie Nights" on itse asiassa uudelleenkäsikirjoitettu ja laajennettu versio ohjaajan puolituntisesta esikois-lyhytelokuvasta "The Dirk Diggler Story"
-
aimohaiku
My Blueberry Nights (2007)
Ohjaaja Kar Wai Wongin elokuva rakkauden satuttamista ihmisistä ja itsensä etsimisestä. Pääosaa esittää ensimmäisessä elokuvaroolissaan Norah Jones. Kauniita kuvakulmia ja hieno soundtrack, mutta mielestäni ei mikään elämää suurempi elokuva.
Ohjaaja Kar Wai Wongin elokuva rakkauden satuttamista ihmisistä ja itsensä etsimisestä. Pääosaa esittää ensimmäisessä elokuvaroolissaan Norah Jones. Kauniita kuvakulmia ja hieno soundtrack, mutta mielestäni ei mikään elämää suurempi elokuva.
-
killkill
Imperiumin Vastaisku - "special edition"
Vasta nyt sain näppeihini pappa-Lucasin pimpitetyn ESB:n. Ihan aiheellisia korjailuja, Boba Fettin ja Keisarin korvaaminen "oikeilla" näyttelijöillä jotta jatkumo sarjan muiden osien kanssa natsaisi paremmin. Joukossa myös puoliturhia tehostejaksoja, mutta Pilvikaupunkiin lisätyt ikkunat toivat tunnelmaa kivasti.
Vastaisku on imho paras koko sarjasta, jollakin tavalla "realistisin" jos sci-fi-fantasiassa voi tätä termiä käyttää. Synkeä tunnelma hakee vertaistaan, kiinnittäkääpä huomiota valaisuun - sarjan missään muussa osassa ei näyttelijöiden kasvoilla ole yhtä voimakkaita ja dramaattisia varjoja. Myös Dark Fatherin ääni on jotenkin paljon kolkompi ja ilkeämpi kuin trilogian muissa osissa.
Dialogi ja henkilöohjaus ei ole läheskään niin kökköä kuin sarjan muissa osissa, siitä iso plussa.
Niin ja lukekaa "Tähtien Sotta"!
Vasta nyt sain näppeihini pappa-Lucasin pimpitetyn ESB:n. Ihan aiheellisia korjailuja, Boba Fettin ja Keisarin korvaaminen "oikeilla" näyttelijöillä jotta jatkumo sarjan muiden osien kanssa natsaisi paremmin. Joukossa myös puoliturhia tehostejaksoja, mutta Pilvikaupunkiin lisätyt ikkunat toivat tunnelmaa kivasti.
Vastaisku on imho paras koko sarjasta, jollakin tavalla "realistisin" jos sci-fi-fantasiassa voi tätä termiä käyttää. Synkeä tunnelma hakee vertaistaan, kiinnittäkääpä huomiota valaisuun - sarjan missään muussa osassa ei näyttelijöiden kasvoilla ole yhtä voimakkaita ja dramaattisia varjoja. Myös Dark Fatherin ääni on jotenkin paljon kolkompi ja ilkeämpi kuin trilogian muissa osissa.
Dialogi ja henkilöohjaus ei ole läheskään niin kökköä kuin sarjan muissa osissa, siitä iso plussa.
Niin ja lukekaa "Tähtien Sotta"!
Viimeksi muokannut killkill, 08.01.2008 15:29. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Laitahan ihan rohkeasti se viideskin * sinne.Herra Manala kirjoitti:Harsh Times ****
Kosmista paskaa. Voi vittu että voi vituttaa katsoa tällaista leffaa 3 tuntia sen jälkeen kun on luvannut lopettaa röökinpolton. En voi suositella kellekään. Vituttaa enemmän kuin muumipeikkoa.
Ja kyllahan Hot Rodia sen 7min 12sek katsoi.
Blade Runner: Final Cut (Blu-ray) *1/2
Skitson magee kuva. Muutoin kun tuli vihdoin paivitettya kasitys tasta elokuvasta niin voi vittu mita tylsaa paskaa. Ihan vitun huono. Penskana tuli katsottua sen hyvat 20-30 kertaa, mutta ei jessus!
Nain se on, Ridley Scottilla on siis yksi hyva elokuva (Alien). Nyt taytyy katsoa GI Jane uudelleen kun se on muistissani aijan kolmanneksi paras elokuva, nyt siis toiseksi paras.
Aanimaailma on Bladerunnerissa hieno ja silla vitun homo-Ridleylla ole mitaan tekemista koko asian kanssa.
I was at the hospital laughing at cripples
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
-
Vihtahousu
Eilen tuli kateltua Kickboxer, sitä oli ajan hammas syönyt armottomasti. Muistan kun teineinä hörhöteltiin leffan aikana enemmänkin, nyt kymmenen vuotta myöhemmin ei oikein napostele.
* Siitä että Claude ite ohjaili taistelukohtaukset.
Nyt leffa- ja hojo-nörtit vois kertoa jonkun hyvän laji-leffan, jossa on hyvät tappelukohtaukset ja edes jotenkin kelvollista juonta&näyttelyä.
* Siitä että Claude ite ohjaili taistelukohtaukset.
Nyt leffa- ja hojo-nörtit vois kertoa jonkun hyvän laji-leffan, jossa on hyvät tappelukohtaukset ja edes jotenkin kelvollista juonta&näyttelyä.
-
killkill
Mitä muita muutoksia tuossa on kuin:Crowbar kirjoitti:Blade Runner: Final Cut (Blu-ray)
- lopun kyyhkykohtauksen tausta
- fem-replicantin ampumiskohtauksen stuntin pää korvattu alkuperäisellä näyttelijättärellä eli Joanna Cassidyllä
- huulisynkka kun Deckard kuulustelee sitä fetsipäistä äijää lemmikkikaupassa
Ajattelin keräillä tuon kotikirjastoon - tavallisena DVD:nä tosin kun ei ole teräväpiirtovalmiuksia vielä
-
bedlam
Eipä tuossa paljon muuta taida olla. Kuulemma eroja ei huomaa edes useamman kerran leffan katsoneetkaan helposti. Ittelle tulossa se kaikki 5 erilaista versiota sisältävä paketti bluureinä, saa nähdä millaisella aikavälillä kaikki saa sitten katsottua... Teatteriversion tsekkaan kyllä innolla, en muista olenko sitä edes nähnyt koskaan.killkill kirjoitti:Mitä muita muutoksia tuossa on kuin:Crowbar kirjoitti:Blade Runner: Final Cut (Blu-ray)
- lopun kyyhkykohtauksen tausta
- fem-replicantin ampumiskohtauksen stuntin pää korvattu alkuperäisellä näyttelijättärellä eli Joanna Cassidyllä
- huulisynkka kun Deckard kuulustelee sitä fetsipäistä äijää lemmikkikaupassa
Ajattelin keräillä tuon kotikirjastoon - tavallisena DVD:nä tosin kun ei ole teräväpiirtovalmiuksia vielä
Jet Li : Fearless, HeroVihtahousu kirjoitti:Nyt leffa- ja hojo-nörtit vois kertoa jonkun hyvän laji-leffan, jossa on hyvät tappelukohtaukset ja edes jotenkin kelvollista juonta&näyttelyä.
Jackie Chan : Drunken Master, Snake in the eagles shadow
Maggie Cheung : Moon warriors, Heroic trio
"Vetäkää käteen, minä maksan" Bluntismi 2006.
-
Herra Manala
Hei te kaksi &#%§¤. Jos aiotte postata tänne SPOILEREITA niin olkaa vittu niin hyviä että ryitte edes jonkunlaisen disclaimerin kasaan.bedlam kirjoitti:Kieltämättä tuo kohta hieman epäilytti. Että nainen antoi nörtin hoitaa hommat ihan rauhassa, ennenkuin hirttolenkin heilautti. Mutta toisaalta siinä kai oli jujuna juuri se, että tyyppi sai ekaa ja viimeistä kertaa.Rouva Pupu kirjoitti:Lisämaustetta antoi kostoretkellä se, että nörttimys vajaamus pääsi kuin pääsikin piNpan päälle vaikkakin orgasmin jälkeiset raukeudet jäivätkin väliin.
Joitakin ehkä saattaa kiinnostaa katsoa suositeltavat leffat myös niin, ettei petilammas kerro monennenko pipulityönnön kohdalla työnnetään mora haarukkaan ja missä vaiheessa Jaana-Eerika vetää pianolangalla kivekset nippuun.
Jing wu men, jos on jäänyt väliin. Omistaa yhden legendaarisimmista turpaanvetokohtauksista mitä rainamaailmaan on taltioitu. Tarantinokin pisti copy/pastea Kill Billiin Thurman vs. Yakuza -skenessä.Vihtahousu kirjoitti:Nyt leffa- ja hojo-nörtit vois kertoa jonkun hyvän laji-leffan, jossa on hyvät tappelukohtaukset ja edes jotenkin kelvollista juonta&näyttelyä.
-
bedlam
The Shining
Nyt ensimmäistä kertaa pääsin katsomaan Hohdon niin, että pystyin täysin ihastelemaan sen loistokasta visuaalisuutta. Bluurei on 16:9-laajakuvamuodossa ja vaikka Kubrick itse ilmeisesti suosikin hieman enemmän 1.37:1-muotoa, niin minusta tämä laajempi versio nimenomaan toimi täydellisesti.
Jostain syystä tämä ei koskaan mielestäni ole ollut mikään maailman paras kauhuelokuva, vaikka sitä kaikkialla toitotetaankin. Loistava Kubrick-elokuva kylläkin. Jos on olemassa Hitchcock-leffat ja Lynch-leffat, niin aivan yhtälailla voidaan puhua kategoriasta Kubrick-leffat. Äärimmäisen tarkka visuaalinen tyyli yhdistettynä viimeisen päälle mietittyyn äänimaisemaan on jo siinä hilkulla, ettei se etäännytä itse tarinasta. Itse kyllä kunnioitan ja rakastan täydellisyyteen pyrkivää kuvausta, mutta kun kaikki kuvat ovat symmetrisesti rajattuja maalauksia, niin välillä jo melkein kaipaisi jotain säröä ja särmää.
Suurta ihmetystä herättää se, että tietäen Kubrickin perfektionismin tässä leffassa on ihan hirveän paljon käsittämättömiä ja ilmiselviä mokia. Ottoja on otettu päälle 100, jotta saadaan äänenpaino oikeaksi mutta ei katsota kumpi käsi olikaan kiinni ovenrivassa?
Mistähän ihmeestä voisi saada käsiinsä sen puolta tuntia pidemmän alkuperäisversion hyvällä kuvanlaadulla? Luultavasti pitäisin siitä enemmän. Koska vaikka leffassa on paljon hitaasti eteneviä kohtauksia, se etenee kokonaisuutena mielestäni liian nopeasti. Ja Shelley Duvall tekee tässä sen hienoimman roolisuorituksen, sanokoot muut mitä sanovat.
Nyt ensimmäistä kertaa pääsin katsomaan Hohdon niin, että pystyin täysin ihastelemaan sen loistokasta visuaalisuutta. Bluurei on 16:9-laajakuvamuodossa ja vaikka Kubrick itse ilmeisesti suosikin hieman enemmän 1.37:1-muotoa, niin minusta tämä laajempi versio nimenomaan toimi täydellisesti.
Jostain syystä tämä ei koskaan mielestäni ole ollut mikään maailman paras kauhuelokuva, vaikka sitä kaikkialla toitotetaankin. Loistava Kubrick-elokuva kylläkin. Jos on olemassa Hitchcock-leffat ja Lynch-leffat, niin aivan yhtälailla voidaan puhua kategoriasta Kubrick-leffat. Äärimmäisen tarkka visuaalinen tyyli yhdistettynä viimeisen päälle mietittyyn äänimaisemaan on jo siinä hilkulla, ettei se etäännytä itse tarinasta. Itse kyllä kunnioitan ja rakastan täydellisyyteen pyrkivää kuvausta, mutta kun kaikki kuvat ovat symmetrisesti rajattuja maalauksia, niin välillä jo melkein kaipaisi jotain säröä ja särmää.
Suurta ihmetystä herättää se, että tietäen Kubrickin perfektionismin tässä leffassa on ihan hirveän paljon käsittämättömiä ja ilmiselviä mokia. Ottoja on otettu päälle 100, jotta saadaan äänenpaino oikeaksi mutta ei katsota kumpi käsi olikaan kiinni ovenrivassa?
Mistähän ihmeestä voisi saada käsiinsä sen puolta tuntia pidemmän alkuperäisversion hyvällä kuvanlaadulla? Luultavasti pitäisin siitä enemmän. Koska vaikka leffassa on paljon hitaasti eteneviä kohtauksia, se etenee kokonaisuutena mielestäni liian nopeasti. Ja Shelley Duvall tekee tässä sen hienoimman roolisuorituksen, sanokoot muut mitä sanovat.
-
Vihtahousu
Njees, ehkä katsastan jossain vaiheez. Noi Kung Fu-pätkät vaan harvemmin liikuttaa mun pipua, Kung Fu ei vaan oikein kiinnostaHerra Manala kirjoitti:Jing wu men, jos on jäänyt väliin. Omistaa yhden legendaarisimmista turpaanvetokohtauksista mitä rainamaailmaan on taltioitu. Tarantinokin pisti copy/pastea Kill Billiin Thurman vs. Yakuza -skenessä.Vihtahousu kirjoitti:Nyt leffa- ja hojo-nörtit vois kertoa jonkun hyvän laji-leffan, jossa on hyvät tappelukohtaukset ja edes jotenkin kelvollista juonta&näyttelyä.
TOM YUM GOONG! Ei ole mitään kung-fu-pelleilyä, helvetin hieno leffa ja tulee hyvälle tuulelle. Parhaat mätöt koskaan.Vihtahousu kirjoitti:Njees, ehkä katsastan jossain vaiheez. Noi Kung Fu-pätkät vaan harvemmin liikuttaa mun pipua, Kung Fu ei vaan oikein kiinnostaHerra Manala kirjoitti:Jing wu men, jos on jäänyt väliin. Omistaa yhden legendaarisimmista turpaanvetokohtauksista mitä rainamaailmaan on taltioitu. Tarantinokin pisti copy/pastea Kill Billiin Thurman vs. Yakuza -skenessä.Vihtahousu kirjoitti:Nyt leffa- ja hojo-nörtit vois kertoa jonkun hyvän laji-leffan, jossa on hyvät tappelukohtaukset ja edes jotenkin kelvollista juonta&näyttelyä.
I was at the hospital laughing at cripples
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin
-
1108
Oletusarvona oli että piuha on täyttä kuraa, Rob Zombien nimi ohjaajana paiskoi ennakkoluuloa kehiin aika mällin. Mutta tulikin positiivinen ylläripylläri.
Tissejä *check*, Verta *check*, Väkivaltaa *check*, tissejä *check*, poskettoman kokonen karju tappajana *check.
Orjallisestihan ei vanhan version mukana mennä vaan Robbie on saanut tuotua jotakin uutta kehiin. Kyy mie dikkasin.
4/5
-
Googlebot
Kukaanhan ei tykkää Steven Seagalista persoonana, mutta kyllä hänen eka leffansa Nico (Above the Law) oli ainakin aikoinaan ihan ok pätkä, muistaakseni.Vihtahousu kirjoitti:Nyt leffa- ja hojo-nörtit vois kertoa jonkun hyvän laji-leffan, jossa on hyvät tappelukohtaukset ja edes jotenkin kelvollista juonta&näyttelyä.
Ninja in the Dragon's Den omaa outoa slapstick-huumoria mutta ainakin paikoitellen toimintakohtaukset olivat näyttäviä ja todella energisiä, kiinnosti nähdä leffan pääpari taistelemassa japanilainen vs kiinalainen (broadsword) miekoilla vastakkain, ja myös miekkataistelu päähenkilön veneellä oli mukava. Oli se aika pöhkö leffa (mikä ninja-leffa ei olisi?) mutta Hiroyuki Sanada on aina ollut lempparini hojotteluleffoissa. IMDB:n juonikuvaus menee täysin metsään.
Uudemmista ei niin tietoa. Nykyisin länsimaissa krav magat ja escrimat ovat osana valtavirran elokuvia kuten Bourne's Identity jne., ja ehkä ihan hyvä niin.
Ai niin, miten saatoin unohtaa Ong-Bakin? Erittäin näyttävää menoa ilman vaijereita.
-
killkill
Katsottiin viikonlopun aikana kolme paskaakin paskempaa elokuvaa:
Date Movie, Snakes on a Plane ja Superman Returns. En ala edes selostamaan tai pisteyttämään, ketuttaa niin rajusti. Huomenna marssin Filmtowniin ja vuokraan jonkun klassikon jota en ole vähään aikaan nähnyt; ihan vain sen takia että näkis jonkun hyvän leffan.
Date Movie, Snakes on a Plane ja Superman Returns. En ala edes selostamaan tai pisteyttämään, ketuttaa niin rajusti. Huomenna marssin Filmtowniin ja vuokraan jonkun klassikon jota en ole vähään aikaan nähnyt; ihan vain sen takia että näkis jonkun hyvän leffan.
The great club outshines the individual, always and forever.