Kitinä

prosessi kirjoitti:

bedlam kirjoitti:

prosessi kirjoitti: Ehkä tuo oli se toinen vaihtoehto, jota en vain kehdannut sanoa ääneen.

Ääää! Kerro nyt!

No ainakin se isin pikku prinsessa oli aika ilmeinen, ja raketti oli ilmetty koululuokka.

Ooksää koskaan ajatellu, että saatat joskus vähän ylianalysoida asioita? Ei kai tuossa mitenkään itse teini-iälle vitsailtu, vaan kaikki elementit (kiukutteleva prinsessa ja aivoton armeija) ovat suoraan Tähtien Sodasta, jota tuossa parodisoidaan.

bedlam kirjoitti:

prosessi kirjoitti:

bedlam kirjoitti:
Ääää! Kerro nyt!

No ainakin se isin pikku prinsessa oli aika ilmeinen, ja raketti oli ilmetty koululuokka.

Ooksää koskaan ajatellu, että saatat joskus vähän ylianalysoida asioita? Ei kai tuossa mitenkään itse teini-iälle vitsailtu, vaan kaikki elementit (kiukutteleva prinsessa ja aivoton armeija) ovat suoraan Tähtien Sodasta, jota tuossa parodisoidaan.

Tietenkin minä ylianalysoin asioita, lähinnä koska se on hauskaa. Et välttämättä haluaisi lukea analyysejäni Tähtien Sodasta... Tai epäilyksiäni siitä, että Murhasta tuli totta -sarja ja Babylon 5 perustuvat samaan käsikirjoituspohjaan.

prosessi kirjoitti:Tietenkin minä ylianalysoin asioita, lähinnä koska se on hauskaa. Et välttämättä haluaisi lukea analyysejäni Tähtien Sodasta... Tai epäilyksiäni siitä, että Murhasta tuli totta -sarja ja Babylon 5 perustuvat samaan käsikirjoituspohjaan.

Tix kirjoitti:

prosessi kirjoitti:Tietenkin minä ylianalysoin asioita, lähinnä koska se on hauskaa. Et välttämättä haluaisi lukea analyysejäni Tähtien Sodasta... Tai epäilyksiäni siitä, että Murhasta tuli totta -sarja ja Babylon 5 perustuvat samaan käsikirjoituspohjaan.

No nii-i. Mieti nyt jos laittaisin netin kiinni ja vaikka katsoisin telkkaria, mitä kaikkia uusia päähänpistoja sieltä saisin. Ei olisi terveellistä minulle moinen.

prosessi kirjoitti:et välttämättä haluaisi lukea analyysejäni Tähtien Sodasta... Tai epäilyksiäni siitä, että Murhasta tuli totta -sarja ja Babylon 5 perustuvat samaan käsikirjoituspohjaan.

Hyvä elokuva toimii tietenkin monella tasolla ja sen tarinasta on mahdollista löytää ns. piiloteksti.

EDIT: asiavirhe

killkill kirjoitti:We Own The Night

Kolme tähteä

Annan vielä puolikkaan päälle. Harvoin tällanen leffa onnistuu välttämään ylidramaattisuuden, eikä yllätyksetön juonikaan haitannut - ehkä olin tänään helppo.

Capricorn One

[SPOILEREITA]

Mitäpä tuumaisit Mars-astronauttina, jos countdownin viimeisten minuuttien rullatessa joku pukumies ryntää torniin repimään kapselin ovea auki, pakottaa sinut ja koko miehistösi mukaan samalla kun raketti ammutaan tyhjänä taivaalle koko kansakunnan seuratessa laukaisua henkeään pidätellen? Minuakin vituttaisi.

Komentajakapteeni Brubakerin [Josh Brolin] miehistöllä on ihmettelemistä. Ukot raketista salaiseen paikkaan lennättänyt Nasa-patu [Hal Holbrook] selittää, että presidentin käskystä riskejä avaruusohjelmassa ei sovi ottaa, on pienempi paha lavastaa Mars-lento ja Punaiselle Planeetalle laskeutuminen, kuin tehdä se oikeasti. Sankarikolmikko pidetään tiukasti eristyksessä, mitä nyt päästetään leikkimään Mars-laskeutumista suoraan lähetykseen. Muutama sielu kuitenkin epäilee, että Cape Canaverkossa on jotain mätää. Lennonjohdosta ensimmäiset epäillyt esittänyt kaveri katoaa kuin pieru Saharaan ja kadonnutta kaveriaan kaipaileva juoppo lehtimies [Elliott Gould] meinaa päästä hengestään.

Vuonna 1978 valmistunut jännäri pitää hyvin otteessaan. Dialogi on paikka paikoin erinomaisesti kirjoitettua ja juonen epäloogisuudet (Maan ja Marsin välillä ei tosiaankaan ole mahdollista käydä suoria keskusteluja) antaa mielellään anteeksi. Lopun raju lentokone-helikopteri -takaa-ajo erämaassa sivuaa Hitchcockin "Vaarallisen Romanssin" tehoja. Jerry Goldsmithin musiikki erinomaista, joskin hieman rutiinilla tehtyä.

****

Jumper

Teinixejä kosiskelevaan rockvideomuottiin väännetty "jännäri" teenage-hyypiöstä (Hayden Christensen), joka discovereeraa yllättäen itsessään kyvyn teleportaatioon. Kaverin nörttiydestä kertoo jotain se, että pankkiryöstö on ensimmäinen toimenpide, johon uuden kyvyn avulla ryhdytään. Itse olisin ensitöikseni käväissyt Playboy Mansion Westissa. Peräänsä jäbä saa viurun NSA-agentin (Samuel L. Jackson), joka jahtaa näitä teletappi-porttereita työkseen.

Sietämättömän typeräntuntuinen popcorn-leffa aiheutti sen, että DVD-soittimen näyttäessä 0:35:16 teleporttasin itseni yläkerran filmiarkiston kautta länsisiiven keittiöstä jääkaapin kautta vaihtamaan kiireen vilkkaa soittimeen parempaa katsottavaa.

En suosittele.

Ganes ***½

Pala suomalaista rock-historiaa elokuvan muodossa. Eero Milonoff tekee loistavan roolisuorituksen Remuna. Remu on omien sanojensa mukaan "vähän koodannut kaveria kohdalleen", mistä ilmeisenä osoituksena on sujuva Remu-talk. Elokuvasta pitäminen edellyttää sitä, että pitää edes vähän Hurriganesien musiikista, joten kansanmusiikin ystävien kannattaa ehkä valita toinen raina soittimeen. Ihan katsottava elokuva.

Sin City *****

Paikkasin vihdoin aukon sivistyksessäni ja katsoin tämän muutama vuosi sitten ilmestyneen elokuvan. Mainio pätkä ja viimeaikaisten leffavalintojeni joukossa erottuu kirkkaasti edukseen. Kauniita naisia ja karskeja miehiä kovine otteineen, mustalla huumorilla höystettynä. Jatko-osia odotellessa annan elokuvalle täydet viisi tähteä.

I Am Legend (**)

Joo ei. Mutta hyvä että muistivat jälleen kerran vetää fourth of julyn mukaan leffaan. Tää oli paska zombie-leffa vähän normaalista zombie-animoinnista räyhäkkäämmällä CGI:llä. Leffa oli onneksi täynnä epäloogisuuksia vähän samaan tapaan kuin b-luokan kauhuleffoissa tyyliin mulla-on-pyssy-tässä-vieressä-mutta-kiljun-mieluummin.

Mua mietityttää I Am Legendistä:

Menikö Will omaan ansaansa vai oliko se jonkun muun virittämä. Leffasta löytyi kyllä niin maan perusteellisen paljon järjenvastaisia käänteitä että oksat pois.

Pitäisi tuo I Am Legend varmaan katsastaa. Vaikka taitavat nuo aiemmat filmatisoinnit aiheesta olla kehutumpia.

1108 kirjoitti:Mua mietityttää I Am Legendistä:

Menikö Will omaan ansaansa vai oliko se jonkun muun virittämä.

Käsitin niin, että ne kaljurotat virittivät ansan. Nehän alkoivat ilmeisesti osoittaa jonkinlaisen sivilisaation merkkejä.

Suvinen kirjoitti:Eikös se ollut juurikin päinvastoin, että kaikki inhimillisyyden merkit ovat nyt kadonneet..?

Miekin kelasin että tallusti omaan miinaansa. Mutta miksi vatussa? Does not compute!

Ja rasiaan takasin.

Öögasin:

Jumper

Hellanlettas sentään että oli taas pläjäys joka trailerin perusteella näytti joltakin mutta paljastui täydelliseksi hutuksi.

There Will Be Blood

Meinasin nukahtaa kesken piuhan. Sanalla sanoen T-Y-L-S-Ä. Sanoinko jo että oli tylsä?

Suvinen kirjoitti:Eikös se ollut juurikin päinvastoin, että kaikki inhimillisyyden merkit ovat nyt kadonneet..?

Sosiaaliset piirteet ihmisestä olivat kadonneet, mutta kaljurotat olivat silti kohtuullisen fiksuja:
- lähtivät etsimään kaljurottanaarasta ja löysivät
- tekivät ryhmätyötä yhden komentaessa
- pitivät koiria ja käyttivät niitä apunaan
- kaatoivat auton yhteistyöllä
- taloon hyökättäessä yksi menee yläkertaan tekemään aukkoa muille
- jne.

Koko touhu viittasi selkeästi siihen, että kaljurotilla oli ihan toimiva ja fiksu yhteisö, vaikka eivät enää ihmisiä muistuttaneetkaan. Ilman ansaakin toiminta oli jo älykkäämpää kuin esim. simpansseilla. Epäinhimmillinenkin voi olla älykäs.

Sweeney Todd *½

Olin oikeasti viiltää ranteeni. En vain pystynyt keskittymään elokuvaan kaikelta siltä jollotukselta, joka sovelsi saman kolmen nuotin venyttelyä läpi koko elokuvan, samassa järjestyksessä. Tämä olisi pitänyt katsoa mutella niin olisi todennäköisesti saanut kaksi tähteä enemmän. Vittu laulan itsekin paremmin, vaikka Niban kanssa duettona.

Ensimmäinen elokuva jonka kanssa tuli välitön tarve työntää sormet korviin ja huutaa "LAA-LAA-LAA-LAA-LAA-LAA-LAA-LAA!"

[Vladimir Putinin etukäteen junailemien presidentinvaalien kunniaksi julistan täten itseni Viralliseksi Kitinän Kinema-Kriitikoksi. Toisinajattelijoita ammutaan ilmakiväärillä!]

There Will Be Blood

Elokuva jätti hämmentyneen olon. Etukäteen rankasti hypetetty ja pääosa-Oskarilla palkittu Daniel Day Lewisin roolisuoritus oli toki vakuuttavaa työtä, mutta kokonaisuus täyttää "hyvän taideteoksen kriteerit" ainakin siltä osin, että filmin jälkeen pitää tosissaan pohtia "mitä tällä oikeasti haluttiin sanoa?" Ohjaajan musiikin käyttötapa on varsin persoonallista, paikoitellen tunnelma oli epävireisen musiikin johdosta varsin vinoutunut, vaikka kuva olisikin ollut rauhallinen.




Lions For Lambs

Ei-niin-arvokkaasti-vanhentunut Robert Redford vaihteeksi ohjaajan palleilla. Ukko näytteli muuten tämän saman roolin jo Brad Pittin kanssa "Spy Gamessa", mutta ei anneta sen häiritä.

Kun näyttelijä tai käsikirjoittaja pääsee ohjaamaan, tuloksena on yleensä teratavu dialogia ja piiiiiiitkiä monologeja, eikä poikkeusta tehdä tälläkään kertaa. Vuorosanatykityksen pystyy kuitenkin antamaan anteeksi, koska teksti on hyvää, näyttelijöiden ajoitus kohdallaan eikä ohjaaja-Redford päästä ketään varastamaan koko showta.

Elokuvaa kertoo kolme aluksi toisiinsa näennäisesti millään tavalla liittymätöntä tarinaa, jotka kuitenkin punoutuvat yhdeksi: nousukassenaattori [Tom Cruise] antamassa haastattelua uudesta Afganistanin-politiikastaan veteraanijournalistille [Meryl Streep], yliopiston proffa [Robert Redford] kovistelemassa lahjakasta mutta laiskaa oppilastaan sekä Marine-special-opsin joukko infiltroitumassa Landing Zone Hawkille jossain Chyber-solassa tms. En avaa juonta tämän pisemmälle.

Filmi on kaikin tavoin hyvää - joskin hiukkasen persoonatonta - ammattityötä. Kuvaus ja valaistus, leikkaaja olisi saanut olla hieman kekseliäämpi. Siirtymät tarinasta toiseen eivät kuitenkaan ole kovin kekseliäitä - yleensä raaka pystyleikkaus. Muutamaa teemaa varioiva score on keskivertoa parempi. Tarina on mielenkiintoinen ja malttaa ottaa kantaa sortumatta saarnaamaan tai osoittelemaan sormella. Samaten päähenkilöissä on oikea määrä persoonallisuutta ja lihaa luiden ympärillä, jopa Cruise malttaa pitää miljoonan dollarin lahkolaishihhulihymynsä kurissa. Kerrankin olin positiivisesti yllättynyt elokuvan kestosta: lopputekstit alkoivat rullata jo 1h 20 min kohdalla. Filkka oli JUURI oikean pituinen, minuuttikin lisää olisi kusaissut draaman kaaren juurelle ikävän lätäkön.

****

National Trasure: Salaisuuksien kirja

National Treasure jatko-osa jatkaa samaa vauhtia kuin ensimmäinenkin osa. Meno on päätä huimaavaa, juoni niin ennalta arvattavissa kuin voi vaan olla pahiksineen, aarteineen, kunnioineen. Kelloa katsoin leffan aikana useampaankin otteeseen, joten siitä voi päätellä jotain. Positiivista oli että seuralaiseni seurasi niin tiiviisti leffaa että sain syödä itse lähes kaikki pop cornit. Täydellinen tusinatuote. Upposi kyllä loistavasti varhaisnuorisoon.

2- tähteä
4½ tähteä juniorilta

No ei leffoja, mutta:

Battlestar Galactica (1978)

Eka ja vika seasoni. Tais olla nyt kolmas kerta aikuisiällä kun katsoin jaksot läpi. Starbuck on edelleenkin maailman kovin jätkä ja mun suurin idoli. Ja tää on kaikesta mustavalkoisuudestaan ja hömppöydestään huolimatta vieläkin ihan viihdyttävä sarja.


Battlestar Galactica (2003-)

Eka seasoni. Ei vitja auta kuin myöntää, jos loput tuotantokaudet jatkuu samantasoisena niin voisin rankata tän henk. koht. kaikkien aikojen parhaaksi tv-sarjaksi. Kiitän syvästi kaveriani, joka on jaksanut tätä hehkuttaa jo pitkään.

Katsoin neloselta silloin joskus pari ekaa jaksoa ja menin suuresti sekaisin siitä, että ihan väärännäköisillä tyypeillä oli tutut ja rakkaat nimet. Ja että kaiken hyvän päälle Starbuck oli nainen! Tästä hämmennyksestä johtuen en nähnyt pintaa syvemmälle ja lopetin sarjan seuraamisen. Mutta onneksi, ONNEKSI sain kuumeessa mielenhäiriön ja kävin hakemassa Anttilasta eka kauden dvd-boksin. Vittu sentään, en mää ole missään vaiheessa kokenut katsovani tv-sarjaa vaan ihan helevetin pitkää kokoillan elokuvaa. Monta arkiyötä on mennyt vituiks, kun on pitänyt katsoa vielä YKSI jakso.

Eikä tällä oikeestaan scifin kanssa ole suuresti tekemistä, avaruus nyt vain sattuu olemaan tapahtumapaikkana. Alkuperäistä huomattavasti synkempi sarja koostuu täydellisestä sekoituksesta ihmissuhdedraamaa, politiikkaa ja sotaelokuvaa yhdistettynä dekkaritwistiin ja välillä melkein kauhufiiliksiin ylettyvään paranoiaan (kehittyneimmät cylonit näyttävät nyt ihmisiltä ja on arvoitus kaikille kuka paljastuu seuraavaksi viholliseksi).

Edward James Olmos on äärimmäisen karismaattinen Adamana ja uusi Baltar on yksi tragikoomisimmista ja ristiriitaisimmista hahmoista tv-historiassa. Toka kausi saapui tänään discshopista, pari jaksoa katsoin mutta pakko koettaa pidätellä kun kolmoskausi ilmestyy vasta toukokuussa.

killkill kirjoitti:
There Will Be Blood

Elokuva jätti hämmentyneen olon. Etukäteen rankasti hypetetty ja pääosa-Oskarilla palkittu Daniel Day Lewisin roolisuoritus oli toki vakuuttavaa työtä, mutta kokonaisuus täyttää "hyvän taideteoksen kriteerit" ainakin siltä osin, että filmin jälkeen pitää tosissaan pohtia "mitä tällä oikeasti haluttiin sanoa?" Ohjaajan musiikin käyttötapa on varsin persoonallista, paikoitellen tunnelma oli epävireisen musiikin johdosta varsin vinoutunut, vaikka kuva olisikin ollut rauhallinen.

Huh. Pelkäsin, että joudun näkemään leffa-arvostelun kirjoittamisen vaivan, mutta selvisin taaskin copypastella! Juuri näin mä olisin liian pitkän pohtimisen jälkeen kirjoittanut. Pakkohan tämä on katsoa uudestaankin, jotta tuo elokuvan sanoma tulisi paremmin tietoisuuteen.

^Ole hyvä vaan. Haluatko kopioida väitöskirjanikin?

Michael Clayton

Asianajajatrillereitä voi tehdä kahdella tavalla: joko tyyliin "Grisham Fortissimo!" jossa nuori, tiximäisen herooinen attorney selviää salamurhaajista, vihamielisistä tuomareista ja herra ties mistä salkku heiluen mahtipontisen musiikin pauhatessa - tai erittäin "pianissimo". Hillitysti, viileästi - ja tavallaan aika tyylikkäästi.

Meneillään iso oikeusjuttu. Lannoiteyhtiö U/North painii käräjillä ison joukkokanteen kanssa ja oman leirin pää-attorney [mainio Tom Wilkinson] saa hermoromahduksen ja päättää vaihtaa leiriä sorrettujen puolelle. Toimisto heittää kehiin ykkös-junailijansa Michael Claytonin [Clooney] tietämättä, että asiakkaan nousukas-executive [Tilda Swinton] on päättänyt varmistaa yrityksensä selviämisen kanteesta vähintäänkin kyseenalaisin konstein.

George Clooneyn miespääosa-Oscar-ehdokkuus-rooli tässä trillerissä ihmetytti: vaikka filkka oli kaikin puolin laatutyötä, ei Ykä nyt NIIN hyvin tässä vetänyt (sen sijaan Tom Wilkinsonin alkumonologi kuten koko roolinsakin oli erittäin hyvää työtä.) Päähenkilön "moraalinen valinta" -avainkohtaus vedettiin aivan liian kevyesti, ikään kuin siinä sivussa. Ykälle siitä lisäpisteet, ettei se vetänyt otsanrypistelymaneereitaan överiksi.

Elokuva on siksi dialogivetoinen, että jos katsot torrenttikaupasta säädettyä versiota, includaa edes englanninkielinen tekstitys. Ilman ei pysy kärryillä.

Yhteenveto: ammattitaitoinen kelpo pikkujännäri aikuiseen makuun.

Borat

En muista milloin olisin putoillut niin totaalisesti, kuin tämän leffan aikana. Jopa ukkokultani meinasi vieriä sängystä kun katsottiin tätä. Aluksi ei halunnut ollenkaan koko leffaa (saattoi johtua siitä että on mun exältä lainassa) mutta mieli muuttui aikast nopeesti

Ihan käsittämätön leffa ja varsinaista krapulakatsottavaa. Voi olla että tämä katsotaan vielä tänään uudestaan, heh.

The Mist

Stephen King-filmatisointi mallia "parempaa keskitasoa". Alunperin "Skeleton Crew" -novellikokoelmassa julkaistu tarina kertoo ihmisjoukosta joka jää supermarkettiin salaperäisen sumun saartamaksi. Sumussa vaeltaa myös jotain Half-Life -tyylistä ötökkää kaikenkokoisena, joten jumissa ollaan eivätkä survival-näkymät ole kaksisia. Stressi ja kuolemanpelko tuovat eri ihmisistä esiin eri puolia, osa pyrkii selviytymään, osa kilahtaa melko apokalyptiselle pakanajumala-tripille eli ryhmädynamiikkaan repeilee muutamia aika ikäviä säröjä, William Goldmanin "Kärpästen Herran" tyyliin. Stoori tottelee kirjaa melko uskollisesti, joskin loppu on muistaakseni erilainen - leffaversio päättyy aika helvetin ahdistavasti ja hyytävästi - ainakin näin tulevan iskän vinkkelistä.

Pääosassa Thomas Jane, William Sadler ja joukko oudompia nimiä.

***½