Jos kokilla on ollut tarkoituksena valmistaa huono ateria, ja tuloksena on huono ateria, niin onko silloin kyseinen ateria itse asiassa hyvä vai huono ateria?RolloTomasi kirjoitti:Jos tekijöillä on ollut tarkoituksena tehdä huono elokuva, ja tuloksena on huono elokuva, niin onko silloin kyseinen elokuva itse asiassa hyvä vai huono elokuva?
Katsoin leffan
- Frederik Krueger
- Kitisijä
- Viestit: 3760
- Liittynyt: 09.04.2008 10:49
- Paikkakunta: Häslinki
Onko joku pissinyt mun muroihin?
- RolloTomasi
- Kitisijä
- Viestit: 2360
- Liittynyt: 06.09.2006 7:50
- Paikkakunta: Maa
Proteus-aika (Demon Seed, 1977). Ihmiskunnan pelastukseksi rakennettu aivoja jäljittelevä supertietokone haluaa lapsen ja alkaa törppöillä.
Käsiksen pohjaideassa oli potentiaalia, ja sitä osattiin sekä hyödyntää että tärvätä. En osaa oikein sanoa kun välillä leffa tuntui hölmöltä ja välillä taas ihan jännältä ja jopa ajankohtaiselta. Osittain se johtuu ehkä siitä että nykyaikaiset näpsäkät leikkaukset ja kineettinen ohjaus toiminnassa saa kaikki 70-luvun toiminnalliset kohtaukset näyttämään jotensakin naurettavilta, kun jokaisen liikkeen välillä on liikaa viivettä ja kaikki liikkeet näyttävät jäykän teennäisesti tehdyltä. Tyyliin esmes, se pitkin lattiaa matava pyörätuoli-jossa-on-videokamera-ja-kankea-robottikäsi ei vaikuttanut missään kohtaa niin vaaralliselta tai uhkaavalta kuin konteksti antoi ymmärtää. Toisaalta se kiemurteleva trip-tetra-rubiikinkäärme oli kulissina ihan siisti. Leffa myös tuntui loppuvan vähän hassusti kesken. Mut joo, kyl tää silti kannatti katsoa, kun ovat tämmöiset kultti-scifitykset kuitenkin aika harvinaisuuksia.
Ehkä yleisellä tasolla harmittaa se että valtavirtaisuuden vuoksi elokuvissa sorrutaan aivan liian aikaisin "Ei! Se on kauheaa! Luonnotonta! Ei!" -tyyliseen kauhisteluun ja tarina tyssää siihen. Kirjoissa uskalletaan tällaiset ajatusleikit viedä paljon pidemmälle. Miksei leffoissa? Eikö yleisöä kiinnosta?
Käsiksen pohjaideassa oli potentiaalia, ja sitä osattiin sekä hyödyntää että tärvätä. En osaa oikein sanoa kun välillä leffa tuntui hölmöltä ja välillä taas ihan jännältä ja jopa ajankohtaiselta. Osittain se johtuu ehkä siitä että nykyaikaiset näpsäkät leikkaukset ja kineettinen ohjaus toiminnassa saa kaikki 70-luvun toiminnalliset kohtaukset näyttämään jotensakin naurettavilta, kun jokaisen liikkeen välillä on liikaa viivettä ja kaikki liikkeet näyttävät jäykän teennäisesti tehdyltä. Tyyliin esmes, se pitkin lattiaa matava pyörätuoli-jossa-on-videokamera-ja-kankea-robottikäsi ei vaikuttanut missään kohtaa niin vaaralliselta tai uhkaavalta kuin konteksti antoi ymmärtää. Toisaalta se kiemurteleva trip-tetra-rubiikinkäärme oli kulissina ihan siisti. Leffa myös tuntui loppuvan vähän hassusti kesken. Mut joo, kyl tää silti kannatti katsoa, kun ovat tämmöiset kultti-scifitykset kuitenkin aika harvinaisuuksia.
Ehkä yleisellä tasolla harmittaa se että valtavirtaisuuden vuoksi elokuvissa sorrutaan aivan liian aikaisin "Ei! Se on kauheaa! Luonnotonta! Ei!" -tyyliseen kauhisteluun ja tarina tyssää siihen. Kirjoissa uskalletaan tällaiset ajatusleikit viedä paljon pidemmälle. Miksei leffoissa? Eikö yleisöä kiinnosta?
- RolloTomasi
- Kitisijä
- Viestit: 2360
- Liittynyt: 06.09.2006 7:50
- Paikkakunta: Maa
On niitä muitakin, mutta tuo on varmaan tunnetuin ja selkein esimerkki.daddykillkill kirjoitti:^ eli "Rocky Horror" on vissiin maailman ainoa kulttileffa tuon määritelmän mukaan.
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
The Mist
Darabont/King-yhdistelmästä on syntynyt aiemmin elokuvaklassikot Shawshank Redemption ja Green Mile. En odottanutkaan mitään samankaltaista mestariteosta, mutta tämä nyt oli jo melkoinen rimanalitus. Muutamassa kohdassa piti ihan tosissaan miettiä, että katsotaanko nyt jännäriä vai komediaa. Jättimäisten torakkaotusten hyökkäyksestä tuli huvittavuudessaan mieleen Bubba Ho-Tepin vastaavanlainen kohtaus ja tietokonelonkerohirviö oli suurinpiirtein yhtä uskottava kuin Anacondan kärmes.
Ei jumalauta, oikeesti. Miten isolla budjetilla voidaan saada aikaan noin naurettavaa jälkeä. Loppu oli ainoa onnistunut juttu koko paskakasassa, siitä kaks pojoa. Carpenterin Usva on 100 x parempi. 2/10
Lord of the Rings -trilogian pitkät versiot
Tyttökaveri oli nähnyt vain lyhyemmät versiot ja minä pelkästään pitkät. Oli kyllä todella mielenkiintoista huomata, että suuri osa elokuvasarjan mieleenjäävimmistä ja koskettavimmista kohtauksista löytyy pelkästään näistä pidemmistä versioista. Joka kerta kun tuli kohtaus, jota olin jo odottanut innolla kuului vierestä että "ei niissä tällaistakaan kohtausta ollut".
Pitäisi katsastaa ne lyhyet versiot joskus ihan mielenkiinnosta, nyt tuntui kuin ne sisältäisivät vain juoksentelua ja taistelua.
Darabont/King-yhdistelmästä on syntynyt aiemmin elokuvaklassikot Shawshank Redemption ja Green Mile. En odottanutkaan mitään samankaltaista mestariteosta, mutta tämä nyt oli jo melkoinen rimanalitus. Muutamassa kohdassa piti ihan tosissaan miettiä, että katsotaanko nyt jännäriä vai komediaa. Jättimäisten torakkaotusten hyökkäyksestä tuli huvittavuudessaan mieleen Bubba Ho-Tepin vastaavanlainen kohtaus ja tietokonelonkerohirviö oli suurinpiirtein yhtä uskottava kuin Anacondan kärmes.
Ei jumalauta, oikeesti. Miten isolla budjetilla voidaan saada aikaan noin naurettavaa jälkeä. Loppu oli ainoa onnistunut juttu koko paskakasassa, siitä kaks pojoa. Carpenterin Usva on 100 x parempi. 2/10
Lord of the Rings -trilogian pitkät versiot
Tyttökaveri oli nähnyt vain lyhyemmät versiot ja minä pelkästään pitkät. Oli kyllä todella mielenkiintoista huomata, että suuri osa elokuvasarjan mieleenjäävimmistä ja koskettavimmista kohtauksista löytyy pelkästään näistä pidemmistä versioista. Joka kerta kun tuli kohtaus, jota olin jo odottanut innolla kuului vierestä että "ei niissä tällaistakaan kohtausta ollut".
Pitäisi katsastaa ne lyhyet versiot joskus ihan mielenkiinnosta, nyt tuntui kuin ne sisältäisivät vain juoksentelua ja taistelua.
Viimeksi muokannut bedlam, 22.12.2008 13:36. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Ei kai tuolle suhteelle loppupeleissä montaa minuuttia ole uhrattu elokuvan 10 tunnin kestoon suhteutettuna.Duck kirjoitti:Arwenin ja Aragornin välisistä siirappitylsäilyistä olisi saanut kyllä puolestani leikata ainakin 80% pois.bedlam kirjoitti:Pitäisi katsastaa ne lyhyet versiot joskus ihan mielenkiinnosta, nyt tuntui kuin ne sisältäisivät vain juoksentelua ja taistelua.
Hassulta tuntuu esim, SPOILERSPOILER JOKA NÄITÄ NYT EI VIELÄ OLE NÄHNY että Eowynin ja Faramirin romanssi oli jätetty kokonaan teatteriversioista pois.
A Teacher's Crime
Ehdottomasti vuoden 2008 huonoin leffa.
All the Boys Love Mandy Lane
Vähän oli kummallinen tämäkin, herätti kysymyksen miksi kaikki tapahtui.
Zombie Strippers!
Tämä taas oli loistava sillä B-luokkaisella tavalla. Muutama vitsi sai repeämään ihan täysin. "Ronnie James Dio!"
Ehdottomasti vuoden 2008 huonoin leffa.
All the Boys Love Mandy Lane
Vähän oli kummallinen tämäkin, herätti kysymyksen miksi kaikki tapahtui.
Zombie Strippers!
Tämä taas oli loistava sillä B-luokkaisella tavalla. Muutama vitsi sai repeämään ihan täysin. "Ronnie James Dio!"
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
The Mirrors
Jenkki-remake korealaisesta kummitusfilmistä. Kefiiri "jackbauer" Sutherland on loppuunpalanut kyttä, joka henkensä pitimiksi säätää itsensä "helpon" duunin tulipalossa tuhoutuneen tavaratalon yövartijana. Pian käy ilmi, että kaksi edeltäjää ovat seonneet, tappaneet perheensä ja itsensä. Kollega varoittelee yöllä fikkarin kanssa rauniossa hiippailevaa stevariamme katselemasta peileihin...
Kovasti "Grudge" - "The Ring" -henkinen kummittelu. Alussa vähän pelottava, sitten unohdutaan pitkäksi aikaa selvittämään salaisuutta ja lopussa heräillään taas rymistelemään. Muutama kiva säpsyefu ja silmänamu, mutta jää genrensä keskikastiin, niin hyvässä kuin pahassa.

Ja riimeikillä jatketaan:
Bangkok Dangerous
Pang-Pang -veljekset ohjasivat länsirahalla gaijin-version samannimisestä honkkarijännäristään. Nick Cage esittää yksinäistä hitmania, joka matkustaa Bangkokiin niittaamaan neljä natiivia. Kovasti tarkalla pyssyukolla alkaa ote lipsua, kun erehtyy rakastumaan kuuroon apteekkarskaan eikä henno pamauttaa päiviltä paikallista juoksupoikaansa. Loppufilmi juostaan sitten pelastamassa edellämainittuja keikan tilanneen inhan rikollispomon näpeistä.
Aika vässy tekele. Rupesin muistamaan koska olisin viimeksi nähnyt Cagen oikeasti hyvässä leffassa. "Leaving Las Vegas" taisi olla edellinen. Eikä siitä kovin montaa vuosikymmentä ole..

Jenkki-remake korealaisesta kummitusfilmistä. Kefiiri "jackbauer" Sutherland on loppuunpalanut kyttä, joka henkensä pitimiksi säätää itsensä "helpon" duunin tulipalossa tuhoutuneen tavaratalon yövartijana. Pian käy ilmi, että kaksi edeltäjää ovat seonneet, tappaneet perheensä ja itsensä. Kollega varoittelee yöllä fikkarin kanssa rauniossa hiippailevaa stevariamme katselemasta peileihin...
Kovasti "Grudge" - "The Ring" -henkinen kummittelu. Alussa vähän pelottava, sitten unohdutaan pitkäksi aikaa selvittämään salaisuutta ja lopussa heräillään taas rymistelemään. Muutama kiva säpsyefu ja silmänamu, mutta jää genrensä keskikastiin, niin hyvässä kuin pahassa.

Ja riimeikillä jatketaan:
Bangkok Dangerous
Pang-Pang -veljekset ohjasivat länsirahalla gaijin-version samannimisestä honkkarijännäristään. Nick Cage esittää yksinäistä hitmania, joka matkustaa Bangkokiin niittaamaan neljä natiivia. Kovasti tarkalla pyssyukolla alkaa ote lipsua, kun erehtyy rakastumaan kuuroon apteekkarskaan eikä henno pamauttaa päiviltä paikallista juoksupoikaansa. Loppufilmi juostaan sitten pelastamassa edellämainittuja keikan tilanneen inhan rikollispomon näpeistä.
Aika vässy tekele. Rupesin muistamaan koska olisin viimeksi nähnyt Cagen oikeasti hyvässä leffassa. "Leaving Las Vegas" taisi olla edellinen. Eikä siitä kovin montaa vuosikymmentä ole..

Kung Fu Panda
Dreamworks tykittää taas vaihteeksi varsin mainion animaatiopätkän. Jack Black naulaa pääroolin tunnesyöppönä tunaripandana, joka joutuu yhteensattumien kautta mestari Shifun (Dustin Hoffman) hoto-hoto-oppiin. Erityisesti toimintakohtausten osalta onnistunutta viihdettä. Ihan pienemmille tätä en näyttäisi, muutama kohtaus on vähän pelottava.
Muisssa rooleissa mm. Angelina Jolie, Lucy Liu, Ian McShane ja Jackie Chan(!)

Dreamworks tykittää taas vaihteeksi varsin mainion animaatiopätkän. Jack Black naulaa pääroolin tunnesyöppönä tunaripandana, joka joutuu yhteensattumien kautta mestari Shifun (Dustin Hoffman) hoto-hoto-oppiin. Erityisesti toimintakohtausten osalta onnistunutta viihdettä. Ihan pienemmille tätä en näyttäisi, muutama kohtaus on vähän pelottava.
Muisssa rooleissa mm. Angelina Jolie, Lucy Liu, Ian McShane ja Jackie Chan(!)

- RolloTomasi
- Kitisijä
- Viestit: 2360
- Liittynyt: 06.09.2006 7:50
- Paikkakunta: Maa
En tiedä, mitä "oikeasti hyvä" tarkoittaa, enkä sitä, miten se eroaa "hyvästä," mutta The Weather Man?daddykillkill kirjoitti: Rupesin muistamaan koska olisin viimeksi nähnyt Cagen oikeasti hyvässä leffassa.
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
Kaikissa niissä elokuvissa, joissa se kuolee?daddykillkill kirjoitti:Rupesin muistamaan koska olisin viimeksi nähnyt Cagen oikeasti hyvässä leffassa.
Katsoin minäkin pyhinä tuon ja oli sitä taattua Gage one face -kamaa. Boring.
********
Traitor oli ihan ok. Paljon parempi kuin tuo Gagen tekele.
Katselin tämän pyhinä uudelleen. Minusta tämä taas on edelleenkin tavoittanut alkuperäisen novellin hengen loistavasti. Öttiäiset olivat tässä tarinassa pelkkä sivuseikka, minusta tarinassa on kyse nimenomaan siitä miten eri tavalla ihmiset käyttäytyvät paineen alla tyyliin "Kärpästen Herra" Toki jos tämän halusi katsoa pelkkänä monsteri-muuviena, niin sillä mittapuulla mitattuna tehostepuoli ei tosiaan ollut "aivan alan kiistatonta kärkeä", noin niinku nätisti sanottuna.bedlam kirjoitti:The Mist
Mutta jos humoristiset tietokonelonkerot aiheuttavat repeämisnauruja jo vartin kohdalla, ei mikään henkilödraama ja näyttelysuoritus enää pelasta tilannetta. En kertakaikkiaan kyennyt enää suhtautumaan mitenkään vakavasti tilanteeseen lonkeroiden ja varsinkaan niiden hassunaamaisten jättikoppakuoriaisten jälkeen. Loppuleffa oli vain pakko ottaa komediana.daddykillkill kirjoitti:Katselin tämän pyhinä uudelleen. Minusta tämä taas on edelleenkin tavoittanut alkuperäisen novellin hengen loistavasti. Öttiäiset olivat tässä tarinassa pelkkä sivuseikka, minusta tarinassa on kyse nimenomaan siitä miten eri tavalla ihmiset käyttäytyvät paineen alla tyyliin "Kärpästen Herra" Toki jos tämän halusi katsoa pelkkänä monsteri-muuviena, niin sillä mittapuulla mitattuna tehostepuoli ei tosiaan ollut "aivan alan kiistatonta kärkeä", noin niinku nätisti sanottuna.bedlam kirjoitti:The Mist
Esim. siinä alkukohtauksessa lonkerot olisi voinut jättää näyttämättä kokonaan, en ymmärrä miksi näin ei tehty. Tällöin myös katsojat olisivat voineet arvuutella, että tapahtuiko varastossa oikeasti mitä.
Harvalla elokuvantekijällä tuntuu tosiaan olevan kanttia jättää pelotteluleffassa jotain ihan oikeasti katsojan mielikuvituksen varaan. Tuokin kohtaus olisi saanut samat tehot kun olisi käytetty ainoastaan ulkoa kantautuvia ääniä ja efektiä jossa jokin-todella-aivan-helkkarin-iso nojaa lastaussillan oveen ulkopuolelta.bedlam kirjoitti:Esim. siinä alkukohtauksessa lonkerot olisi voinut jättää näyttämättä kokonaan, en ymmärrä miksi näin ei tehty. Tällöin myös katsojat olisivat voineet arvuutella, että tapahtuiko varastossa oikeasti mitä.
Cloverfield oli hyvä esimerkki samasta mokasta. Siinä missä huojuva kamera ja epäselvä kuva kantoi säikyttelyä aika pitkälle, loppukohtauksen ilmakuva Manhattania möyhentävästä tehosteoliosta vei maton lopullisesti filmin jalkojen alta. Mie en keksi tälle ilmiölle oikeasti muuta syytä, kuin katsojien yleinen tyhmistyminen. Tai tuottajien ja liiallinen varman päälle pelaaminen.
Taken
Nerokas kostoelokuva, jossa juoni on stripattu minimiin, jotta voidaan alusta lähtien keskittyä olennaiseen: kostamiseen. Juoni on suoraan 80-luvun kostoelokuvista tuttu: Päähenkilön (joka sattumoisin on koulutettu erikoisjoukkojen tappokone [eläkkeellä, eronnut, viittaus myös alkavaan alkoholismiin]) tytär kidnapataan myytäväksi seksiorjaksi. Iskä lähtee pelastamaan tytärtään ja tappaa kaikki tielleen tulevat pahikset.
Pakollinen heron kiinnijääminenkin on leffaan sisällytetty, mutta sankari selvittää tilanteen nopeasti ja tehokkaasti surmaamalla vangitsijansa käden käänteessä. Ilahduttavinta olikin juuri tämä sankarin tehokkuus tilanteessa kuin tilanteessa. Ei jäädä mätkimään minuuttitolkulla jokaista pahista, vaan hoidetaan nämä päiväjärjestyksestä yhdellä iskulla kurkkuun tai luodilla rintaan ilman kikkailua tai pähkäilyä. Varsinkin pahikseksi kääntyneen hyviksen vaimon ampuminen silmää räpäyttämättä tämän silmien edessä nostatti tunnelmaa ja kirvoitti riemun kiljahduksia!
Täydellistä on muyös rainan (virun ärsyttävä sana, jota on aina käytettävä kun arvostellaan elokuvia) pituus: n. 90 min. Juuri riittävän pitkä että verenhimo tulee tyydytettyä, mutta kuitenkin riittävän lyhyt että juonen yksitoikkoisuus ei ala häiritsemään.
Genressään ehdoton klassikko: 4½ / 5
Nerokas kostoelokuva, jossa juoni on stripattu minimiin, jotta voidaan alusta lähtien keskittyä olennaiseen: kostamiseen. Juoni on suoraan 80-luvun kostoelokuvista tuttu: Päähenkilön (joka sattumoisin on koulutettu erikoisjoukkojen tappokone [eläkkeellä, eronnut, viittaus myös alkavaan alkoholismiin]) tytär kidnapataan myytäväksi seksiorjaksi. Iskä lähtee pelastamaan tytärtään ja tappaa kaikki tielleen tulevat pahikset.
Pakollinen heron kiinnijääminenkin on leffaan sisällytetty, mutta sankari selvittää tilanteen nopeasti ja tehokkaasti surmaamalla vangitsijansa käden käänteessä. Ilahduttavinta olikin juuri tämä sankarin tehokkuus tilanteessa kuin tilanteessa. Ei jäädä mätkimään minuuttitolkulla jokaista pahista, vaan hoidetaan nämä päiväjärjestyksestä yhdellä iskulla kurkkuun tai luodilla rintaan ilman kikkailua tai pähkäilyä. Varsinkin pahikseksi kääntyneen hyviksen vaimon ampuminen silmää räpäyttämättä tämän silmien edessä nostatti tunnelmaa ja kirvoitti riemun kiljahduksia!

Täydellistä on muyös rainan (virun ärsyttävä sana, jota on aina käytettävä kun arvostellaan elokuvia) pituus: n. 90 min. Juuri riittävän pitkä että verenhimo tulee tyydytettyä, mutta kuitenkin riittävän lyhyt että juonen yksitoikkoisuus ei ala häiritsemään.
Genressään ehdoton klassikko: 4½ / 5
Meille opetettiin Super-Erikoisjoukkojen-Megakillkill-koulutusleirillä, että "kaksi slugia rintaan ja perään yksi päähän hiljentää yleensä intomielisimmänkin vastaanväittäjän". Tämä tepsi taannoin mm. talonyhtiön syysyhtiökokouksessa, jossa yksi mummo kehtasi väittää ettei biojäteastiaa tarvita. Samainen mummo maatuu nyt ko. astiassaMGandhi kirjoitti:Ei jäädä mätkimään minuuttitolkulla jokaista pahista, vaan hoidetaan nämä päiväjärjestyksestä yhdellä iskulla kurkkuun tai luodilla rintaan ilman kikkailua tai pähkäilyä.

- RolloTomasi
- Kitisijä
- Viestit: 2360
- Liittynyt: 06.09.2006 7:50
- Paikkakunta: Maa
Katsoit kuitenkin Bangkok Dangerousin?daddykillkill kirjoitti:Tuopa onkin katsomatta vielä, ehkä annan sille mahdollisuuden.RolloTomasi kirjoitti:The Weather Man?
Cagen naamakin ihmeellisine, vaihtuvine hiuslisäkkeineen on nykyisellään aika puistattavaa katsottavaa..
Since I cannot prove a lover, to entertain these fair well-spoken days, I am determined to prove a villain and hate the idle pleasures of these days.
:reps:daddykillkill kirjoitti:Meille opetettiin Super-Erikoisjoukkojen-Megakillkill-koulutusleirillä, että "kaksi slugia rintaan ja perään yksi päähän hiljentää yleensä intomielisimmänkin vastaanväittäjän". Tämä tepsi taannoin mm. talonyhtiön syysyhtiökokouksessa, jossa yksi mummo kehtasi väittää ettei biojäteastiaa tarvita. Samainen mummo maatuu nyt ko. astiassa
Came here for school, graduated to the high life