Kitinä

^Puhumattakaan siitä että vihreän sienen syömällä saa lisäelämän.

Mums mums, 1 up!

Uskokaa tai älkää, mutta Himoshoppaaja-elokuva on hirveetä paskaa.

nastamuumio kirjoitti:Uskokaa tai älkää, mutta Himoshoppaaja-elokuva on hirveetä paskaa.

Peloittava valinta! Vaikken oo ees nähny.

prosessi kirjoitti:

nastamuumio kirjoitti:Uskokaa tai älkää, mutta Himoshoppaaja-elokuva on hirveetä paskaa.

Peloittava valinta! Vaikken oo ees nähny.

Joo-o, olin liian väsyny ja nuuduksissani mennäkseni balettitunnille ja ajattelin, että huonostakin aiheesta tehty komedia voisi piristää, ja luvattiinhan tuohon elokuvaan sisältyvän hauskan Suomeen ja suomen kieleen liittyvän sivujuonenkin - mutta sekään mitään hauskaa ollut. Teet nyt musta varmaan piitkään miinuksen mentaaliseen muistikirjaan, mutta oon lukenut kaks Sophie Kinsellan kirjaa Himoshoppaaja-sarjan ulkopuolelta, ja ne oli kyllä ihan ok omassa sarjassaan.

nastamuumio kirjoitti:

prosessi kirjoitti:

nastamuumio kirjoitti:Uskokaa tai älkää, mutta Himoshoppaaja-elokuva on hirveetä paskaa.

Peloittava valinta! Vaikken oo ees nähny.

Joo-o, olin liian väsyny ja nuuduksissani mennäkseni balettitunnille ja ajattelin, että huonostakin aiheesta tehty komedia voisi piristää, ja luvattiinhan tuohon elokuvaan sisältyvän hauskan Suomeen ja suomen kieleen liittyvän sivujuonenkin - mutta sekään mitään hauskaa ollut. Teet nyt musta varmaan piitkään miinuksen mentaaliseen muistikirjaan, mutta oon lukenut kaks Sophie Kinsellan kirjaa Himoshoppaaja-sarjan ulkopuolelta, ja ne oli kyllä ihan ok omassa sarjassaan.

Plussia minä mentaaliseen muistikirjaani vetelen, olet selvästikin rohkea! Et kuitenkaan varmaan niin rohkea, että uskaltaisit katsoa Perjantai-illan kingin. Väitän, että se on kaikkien aikojen elokuva, jos hirvee paska on ykköskriteerinä.

huima kirjoitti:Vicky Cristina Barcelona.
Woody Allen osuu taas taitavasti kohteeseen. Loistava romanttinen draama ja komedia.

Hmm. Katsoin ja pidin, paljonkin, mutta että Woody osuu "taitavasti" ja että peräti "loistava"?

Minusta Woody Allen nimenomaan ei kuljeta elokuvaa mitenkään taitavasti kohti maalia. Rautalankaa vääntävä kertojanääni paikkaa (huonosti) käsikirjoituksen ja kerronnan puutteita. Muutokset ja kehityskulut päähenkilöissä eivät tule perustelluksi elokuvan tapahtumien ja tunnelmien kautta, joten kertojanääni joutuu kertomaan tällaisia muutoksia ja kehityskulkuja tapahtuneen. Aika kaukana taitavasta elokuvakerronnasta. Tästä johtuen Scarlett Johanssonin Cristina jää hyvin kauaksi Johanssonin parhaista rooleista, eikä sinänsä mainiossa vedossa oleva Penelope Cruzkaan pääse lähelle Almodovarin, joka usein "osuu taitavasti kohteeseen", kanssa saavuttamaansa tasoa. Pitkään myös odottelin jonkinlaista twistiä sen suhteen, että Allen virittelee niin ilmeisen kliseistä ja superkulunutta kuvaa eurooppalaisesta boheemiudesta suhteessa amerikkalaiseen kiiltokuvapikkuporvarillisuuteen. Mutta twistiä ei tule, vaan kertojanääni vain vahvistaa tämänkin kliseen. Taitavaa osumista, sano.

Parasta elokuvassa on minusta Javier Bardemin näyttelijäntyö. Amerikkalaisia tyttösiä kiehtovia eurooppalaisia, vanhempia ja avoimen seksuaalisia taiteilijahahmoja mahtuu tietenkin niin elokuvissa kuin kirjallisuudessakin kolmetoista tusinaan, mutta Bardem välttää kliseet ja tekee aidosti kiehtovan ja karismaattisen hahmon. Hyvä on myöskin Allenin tummasävyinen perustarina: vältetään amerikkalaiset kliseeloppuratkaisut, vaan annetaan emotionaalisen ravistelun todella ravistella henkilöitä. Helppoa ja onnellista loppuratkaisua ei haeta - saati sitten, että ratkaisu tulisi kuin itsestään niin kuin Hollywoodissa yleensä. Tämä pätee jopa Vicky-hahmoon, joka on kyllä aika kliseinen ja jonka tarina etenee, ainakin alkuun, todella ennalta-arvattavasti. Harmi vain, että Allenin ohjaustyö ei osu niin taitavasti kohteeseensa kuin mitä perustarina ja näyttelijäntyö ansaitsisivat. Olisi pitänyt työstää vielä lisää ennen filmaamista.

Ei minusta ennalta-arvattavuus ole yksiselitteisesti huonoa, paitsi kauhuleffassa. Itse ainakin odotan usein onnellista loppua, ja jos sitä ei tule, jää vähän tyhjä olo. No, riippuu ehkä mitä kustakin elokuvasta hakee. Minä haen hyvää oloa, matkan varrella voi toki olla mutkia, mutta surkea loppu on aina surullinen. Niitä on täällä oikeassa maailmassa tarpeeksi. Toki romanttisen surkea loppu ei ole niin surkea, kuin vaikka jos lapset kuolee nälkään. Semmoiset jätän suosiolla väliin.

Eilen katsoin Käskyn, pidin. Silti joku vähemmän nätti ois istunu Pihla Viitalan paikalle paremmin, uskottavammin. Liian silonen, likasenakin. Liian Irina Björklund.

Tutustuin myös Brideshead revisitediin, suomeksi Mennyt maailma -nimisestä sarjasta tehtyyn leffaan. Ihan hyvä, taustansa huomioiden.
(Todellakin, aurinko paistaa ja lunta sataa, tai sitten kirsikankukat putoilevat tähän aikaan vuodesta!)

urpiainen kirjoitti:Hmm. Katsoin ja pidin, paljonkin, mutta että Woody osuu "taitavasti" ja että peräti "loistava"?

Kyllä. Taitavasti ja kohteeseensa. Kyseessähän oli kepeä ja kliseinen elokuva - alkaen aina siitä kertojaäänestä, joten elokuvaa ei saa ottaa liian vakavasti. Sen takia se olikin niin onnistunut.

Jos etsi Match Pointin uusintaa, Kieslowskia tai Almodovaria, pettyi pahasti.

urpiainen kirjoitti:Parasta elokuvassa on minusta Javier Bardemin näyttelijäntyö. Amerikkalaisia tyttösiä kiehtovia eurooppalaisia, vanhempia ja avoimen seksuaalisia taiteilijahahmoja mahtuu tietenkin niin elokuvissa kuin kirjallisuudessakin kolmetoista tusinaan, mutta Bardem välttää kliseet ja tekee aidosti kiehtovan ja karismaattisen hahmon. Hyvä on myöskin Allenin tummasävyinen perustarina: vältetään amerikkalaiset kliseeloppuratkaisut, vaan annetaan emotionaalisen ravistelun todella ravistella henkilöitä. Helppoa ja onnellista loppuratkaisua ei haeta - saati sitten, että ratkaisu tulisi kuin itsestään niin kuin Hollywoodissa yleensä. Tämä pätee jopa Vicky-hahmoon, joka on kyllä aika kliseinen ja jonka tarina etenee, ainakin alkuun, todella ennalta-arvattavasti. Harmi vain, että Allenin ohjaustyö ei osu niin taitavasti kohteeseensa kuin mitä perustarina ja näyttelijäntyö ansaitsisivat. Olisi pitänyt työstää vielä lisää ennen filmaamista.

Bardem veti hyvän roolin. Cruz ja Johanson pussailemassa. Me likes.

Elokuvassa oli hirveät määrät ennalta-arvattavaa tarinankuljetusta, hyvin toistettuja kliseitä ja naishahmojen käytös oli suurta hilpeyttä herättävää, mutta missään vaiheessa ei tehnyt mieli puukottaa itseään koska elokuva toimi. Se oli erittäin toimivaa viihdettä, vieläpä kevyttä sellaista. Totta kai samoista aineksista olisi voinut saada paljon muutakin aikaiseksi, mutta tämä oli kuin mukavasti pirskahteleva siideri kypsän viinin sijaan.

huima kirjoitti:

urpiainen kirjoitti:Hmm. Katsoin ja pidin, paljonkin, mutta että Woody osuu "taitavasti" ja että peräti "loistava"?

Kyllä. Taitavasti ja kohteeseensa. Kyseessähän oli kepeä ja kliseinen elokuva - alkaen aina siitä kertojaäänestä, joten elokuvaa ei saa ottaa liian vakavasti. Sen takia se olikin niin onnistunut.

Jos etsi Match Pointin uusintaa, Kieslowskia tai Almodovaria, pettyi pahasti.

Elokuvassa oli hirveät määrät ennalta-arvattavaa tarinankuljetusta, hyvin toistettuja kliseitä ja naishahmojen käytös oli suurta hilpeyttä herättävää, mutta missään vaiheessa ei tehnyt mieli puukottaa itseään koska elokuva toimi. Se oli erittäin toimivaa viihdettä, vieläpä kevyttä sellaista. Totta kai samoista aineksista olisi voinut saada paljon muutakin aikaiseksi, mutta tämä oli kuin mukavasti pirskahteleva siideri kypsän viinin sijaan.

Luulen, Huima, että olet oikeassa. Nyt kun leffan katsomisesta on jo pari päivää huomaan toden teolla, että elokuvan kliseisyyskin oli aika taiten tehtyä. Ehkä Allenilla jonkinlaisena elokuvamaailman vanhemapana valtiomiehenä oli tosiaan tarkoituskin keskustella myös elokuvahistorian kanssa tarjoamalla tuttuja kliseitä ja ennalta-arvattavuuksia allenlaisin painotuksin. Voi olla että katsomistani hämäsi nimenomaan tuo mainitsemasi tyylillinen eroavaisuus Match Pointista, koska elokuva selvästi sekä on että ei ole saman tematiikan jatkoa.

Oikeastaan vähän samanlainen tunne jäi toisesta vast'ikään katsomastani todella nautittavasta elokuvasta, Coenin veljesten Burn after Readingista. Siinäkin on tiettyä välityön makua, mutta kyllä homma omalla keveystasollaan toimi kerrassaan erinomaisesti. Minullahan on ollut sellainen henkilökohtainen ongelma Coenin veljesten komedioidn kanssa, että vaikka pidin suuresti Hudsucker Proxysta, niin paljon kehuttu Big Lebowski jättää minut kyllä kylmäksi. Mutta tämä Burn After Reading oli jälleen oikein mukava tuttavuus: paljon mainioita henkilöitä, paljon naurua.

urpiainen kirjoitti:pidin suuresti Hudsucker Proxysta

Nyt kyllä oli ihan pakko tarttua leimasimeen ja antaa urpiaiselle laatuleima.

http://kitina.net/viewtopic.php?p=32045 ... oxy#320458

urpiainen kirjoitti:Oikeastaan vähän samanlainen tunne jäi toisesta vast'ikään katsomastani todella nautittavasta elokuvasta, Coenin veljesten Burn after Readingista. Siinäkin on tiettyä välityön makua, mutta kyllä homma omalla keveystasollaan toimi kerrassaan erinomaisesti. Minullahan on ollut sellainen henkilökohtainen ongelma Coenin veljesten komedioidn kanssa, että vaikka pidin suuresti Hudsucker Proxysta, niin paljon kehuttu Big Lebowski jättää minut kyllä kylmäksi. Mutta tämä Burn After Reading oli jälleen oikein mukava tuttavuus: paljon mainioita henkilöitä, paljon naurua.

Juu. Tuohon kun lisää vielä Barton Finkin, niin alkaa näkemään miten isolla skaalalla Coeninkin veljekset komediaa tekevät.

Barton Fink on julmaa, kylmää ja pelottavaakin. Hudsucker Proxy on täydellinen. Big Lebowski on outo yhdistelmä Raymon Chandleria ja jotain muuta. Burn After Reading on taas hillittömän hauska komedia joka lähestyy farssia.

Burn After Readingissa hahmot ovat onnistuneita ja tarinankerronta on toimivaa kun mukana on CIA:n hahmot, jotka seuraavat koko kohellusta ulkoapäin ja ovat siis samalla tasolla katsojan kanssa todetessaan ettei tässä hommassa ole päätä eikä häntää.

Erityisen hauskaa Burn After Readingissa oli minulle ihmisten kohtaloiden nivoutuminen yhteen sattumien kautta tavalla jossa jokaisella osallisella oli ihan erilainen tulkinta tilanteesta - toisin kuin useasti elokuvissa, joissa osalliset ovatkin maagisesti ihan kartalla monimutkaisesta juonikuviosta koska kirjoittaja antaa heille sen tiedon. Kepeää hupailua. Nothing wrong with that.

Tykkäsin.

Sairaalassa tapahtuu ja sattuu. Yllätys yllätys joukko nuoria ajaa kolarin perähikiällä ja siitähän joutuu koko revohka sairaalaan missä saadaan sairaalaan soviteltavaa splatteria kehiin ihan kivasti. Omasi parin hyvän säikyn ja parin aivan joutavan kohtauksen mutta silti hurmeen määrä on tasolla kiitettävä. Bonusta hauskasta "happipullosta leukoihin ja koko naama murskaksi useammalla lyönnillä" -kohtauksesta joka oli kerrassaan onnistunut.

Nämä "After Dark Horrorfest" piuhat pitää katsastaa muutkin.

***½

huima kirjoitti:Hudsucker Proxy on täydellinen.

*leimaa*

^Huiman "laatuliha" merkillä vai?

1108 kirjoitti:^Huiman "laatuliha" merkillä vai?

Lihasta en sentään näin netin välityksellä osaa sanoa mitään, elokuvamausta vaan.

1108 kirjoitti:Bonusta hauskasta "happipullosta leukoihin ja koko naama murskaksi useammalla lyönnillä" -kohtauksesta joka oli kerrassaan onnistunut.

Kuulostaa Irreversiblelta.

^Padawan, olet oikeassa. Kohtaus oli sairaala ympäristöön tempastu kohtaus ko leffasta.

Irreversible oli ehdottomasti parempi kuin Autopsy.

Viime lauantaina katsottiin myöhemmin viikolla Radio Rockissa paljon mainosta saanut Teeth. Ei aluksi, tai myöhemminkään, vaikuttanut perinteiseltä kauhuleffalta vaan teinidraamalta. Hyvä teinidraama, mutta hidas sellainen, väritettynä muutamalla "pimppa-puree-pippelin-irti" -kohtauksella. Pikkuisen huumoria välissä.

Paljon hukattuja mahdollisuuksia, 2 penistä viidestä.

Pitääpä ottaa tänään telkusta tuleva Dark Blue boksille talteen. Ei sen takia että kyseessä olisi mitenkään erityisen hieno elokuva (vaikka Kurt Russell näytteleekin siinä mainettaan paremmin), vaan koska lopputekstien aikana soiva "Streets on Fire" oli mielestäni yllättävän hyvä kappale. Jopa niin hyvä että yritin joskus löytää millä levyllä sellainen olisi julkaistu, mutta googlettamalla ymmärsin ettei se ole ilmestynyt muualla kuin kyseisessä elokuvassa.

Galactican elokuvamittainen finaali tuli kattottua ja kyllähän toi ihan hienosti sarjan lopetti sekavan neloskauden päätteeksi. Vähän jäi ehkä hampaankoloon, mutta toivottavasti dvd:llä julkaistaan joku pidempi versio.

The Simpsons Movie

Olihan tää ihan jees. Ei ole tullut uudempia Simpsoneita kateltua, niin ei osaa verrata sarjaan. Mutta pari kertaa piti hörähtää ihan isostikin, lopussa alkoi vasta haukotuttaa. Bluuräyssä (brittiversio) ei toiminu tekstit!

Fat Head. Tämä elokuva on vastaus Morgan Spurlockin "Super Size Me" -leffalle, ja karistaa syyllisyyden varjon McDonaldsin yltä. Vesper varmaan riemuitsee tästä leffasta.

urpiainen kirjoitti:

NuoriDaavid kirjoitti:Kummeli: Alivuokralainen
Menee Top 3:een kaikkien aikojen huonoimpien näkemieni elokuvien joukossa.

Minä taas jouduin tilanteeseen, jossa vapaapäivien aikaan näin sekä Mamma Mian että Sex and the Cityn. Aika korkealla jööttilistalla nekin.

Huhtikuun alkuun mennessä urpiaisen näkemistä vuoden 2009 vuokra-dvd:eistä kolme huonointa ovat siis:
3: Mamma Mia
2: Sex and the City
1: Happy Go Lucky
Happy Go Lucky saa kunnian olla listan ykkösenä, koska siinä olisi ollut kaikki ainekset oikeasti hyvään elokuvaan. Nyt jäljellä ovat vain ainekset erinomaiseen lukiotason analyysiaineeseen - elokuva jää potentiaalistaan huolimatta hämmästyttävän huonoksi.

Paskaa. Ei kaupallista potentiaalia. Menkää Amerikkaan, niillehän kelpaa mikä tahansa.

Edit: Voi hyvä sylvi!

Suvinen kirjoitti:Slumdog millionaire
Jaa-a. Vai että Vuoden Paras elokuva. Ei taida olla kovin kummoinen elokuvavuosi?

Muuten ok, mutta loppu oli pateettisen korni. Ehkä joku kolme viidestä täältäkin.

Petilammas hoi! Tänään tulee John Rambo kylään!

TV2 Klo: 22.05 Pvm: 31.03.2009


(First Blood/ USA 1982, 90') Ensimmäisessä Rambo-elokuvassa Vietnam-veteraani pakenee vankilasta aloittaen yhden miehen sodan poliisivoimia vastaan. O: Ted Kotcheff. N: Sylvester Stallone, Richard Crenna, Brian Dennehy.