Re: Katsoin leffan
Lähetetty: 17.12.2005 5:43
Pane mua
Varoitus: seuraava pläjäys sisältää osittaisia juonipaljastuksia jne.
Virginie Despentesin samannimiseen romaaniin perustuva ranskalainen road-movie, jonka toisena ohjaajana on ollut myös itse Despentes. Seksiä, väkivaltaa, elämää kuolemasta ja kuolemaa elämässä, ase yhtenä erektiona muiden joukossa mutta muita vahvempana ja naiset sen takana. Tämä elokuva ei kerro mistään naisten seksuaalisuuden syvimmistä sopukoista tai valota syväluotaavasti muutakaan.. Mutta se minkä se tekee, on ns. pimeämmän puolen vapautus sukupuolisista sallituista stereotypioista (nainen suoran väkivallan pidäkkeettömänä tekijänä vailla enää sen kattavia 'oikeutuksia' kuten esimerkiksi raiskauksen kostaminen raiskaajalle jne) ja kaiken läväyttäminen ruutuun sellaisenaan. Naisen annetaan toisin sanoen olla kusipää. Mukavaa vaihteeksi.
Alussa toki on annettu legendaarinen selitys sille kuinka näistä kahdesta naisesta tulee kusipäitä; väkivallan ja raiskausten ja elämän jossa itse ei enää ole subjektina.. jälkeen on aika elää elämää, joka tuntui kuuluneen aiemmin vain kusipäämiehille (kuten raiskaajilleen). On näemmä aika hallita väkivallalla. Seksin käyttäminen yhtenä aseena ennen oikeaa asetta on näiden naisten kostoideana, mutta sen toteuttamisessa, sitäkin käytettäessä.. kopioidaan (tai vaihtoehtoisesti hyväksikäytetään) miesten haluamia seksiakteja ja kiihotuksen aiheita; naiset pornonukeiksi pukeutuneina ja naiset kikunvarsissa kiinni ja naiset pantavina.. Kamera myöskin tehostaa tätä miesnäkökulmaa (vaikka ohjaajina tosiaan naiset) ja kuvaa esimerkiksi innolla erektiossa olevia peniksiä ja fellaatiota, mutta ei näytä kuitenkaan vaginaa suoraan ja kiihkossa vaan päinvastoin kuvaa sitä mystisesti seksikkäiden alushousujen päältä ja sivulta ja niin edelleen lailla pyhän tabun. No, verisenä se uskalletaan näyttää.. vähän kuin väkivaltaa janoavana pesäkkeenä, mutta että suoraan, täysin suoraan seksiä haluavana elimenä.. Ei, ei näytetä. (Pluspiste kamerankäytölle kuitenkin räväköistä sukkahousujen repimiskuvista, halu on niissä kuvissa raikkaana läsnä.) Naiset eivät myöskään saa orgasmeja nussimisistaan (miehet vaikuttaisvat saavan); etupäässä ähkivät ja silmäilevät lesbisesti toisiaan ja odottavat vain seksin jälkeistä vapautumistaan väkivalloitse = yhteistä naisorgasmia.
Pointti tästä: Jos tehdään provokatiivista elokuvaa ns. naisnäkökulmasta, niin tehdään sitä sitten kunnolla eikä tällä lailla tyhjästi saati lähinnä penisnäkökulmasta kuvattuna. Voihan tietysti ollakin, että elokuvan yhtenä tarkoituksena oli osoittaa, kuinka nämä naiset eivät vapaudu (vaikka niin luulevat) miesten asettamista seksinäkymistä ja kuinka näiden naisten seksuaalisuus on tavallaan 'tyhjää'; ainoa ripe mitä siitä saattaa nähdä jäljellä on niissä kuvissa joissa naiset ovat keskenään ja tanssivat toisilleen improsti. Kukaan ei ole työntämässä sisään yhtään mitään eikä tarvitse (kuten kuvista joissa niin käy, voi nähdä..) laskea sekunteja/minuutteja siihen kunnes homma on ohi. Vapaata liikettä..
Tykkäämisarvio: Tykkäsin siitä seikasta, että nainen sai olla kusipäänä ja tämä ei liity siihen, että kannattaisin mitenkään tällaista kusipäisyyttä, ei - ainoastaan liittyy siihen että on vaihteen vuoksi jotenkin vapauttavaa nähdä nainenkin sellaisena. Road-movie-tarinana semmonen nopea vetäisy; juttu tyhjeni sanoihin seksiä, väkivaltaa ja kuolemia.. Mikään ei jotenkin tuntunut loppujen lopuksi miltään. Ja se naisnäkökulma.. Sen voi tulkita monella tapaa, mutta henk.koht. jäin kaipaamaan sen ilmenemistä paremmin/särmemmin
Olisin myös halunnut naisten käyvän ampumassa mieluummin raiskaajiaan rektumiin kuin jotakin tuntematonta ukkelia (mutta pidäkkeetön, yli-oikeutusten kosto/väkivalta/aggressio pääpointtina kaiketi, joten siinä mielessä..), samoin kuin olisin halunnut elokuvalle jonkin muun kuin 'melkein-Thelma ja Louise'- päätöksen. Sellaista.
** ja puoli tähteä.
Muuta: Tulin tuon elokuvan jälkeen miettineeksi muita tällaisia ns. naisnäkökulmaisia elokuvia ja mieleen tuli pari muuta ranskalaista filmiä mm. Breillatin Romance (olen nähnyt tämän, en tunnistanut sitä vain nimestä eräässä aiemmassa ketjussa) ja häneltä myöskin ilmaantunut Siskolleni. Romancesta en pitänyt, koin elokuvan vastenmielisenä ja kaiken muka-feministisen otteen alla oksettavan perinteiseksi näkemyksesi naisesta, joka oppii seksiseikkailuistaan että nainen kiihottuu häpeästä ja haluaa olla huora ja alistettu roikkuvaksi marionetiksi, jotta voi lopulta kasvaa siksi naiseksi, jossa hänen naiseutensa on tasapainossa eli äidiksi. Klassinen huora-madonna-äiti-näkökulma. Ei mitään vapauttavaa, päinvastoin. Toista kertaa en katso.
Siskolleni taas oli sekä vastenmielinen (myös tässä kuten Romancessakin miehet ovat sikoja ja naiset uhreja) että loppuratkaisunsa puolesta erinomainen. Siinä (lopussa) tavoitettiin jopa uusi pointti.. Mestarillinen veto loppuun.
Varoitus: seuraava pläjäys sisältää osittaisia juonipaljastuksia jne.
Virginie Despentesin samannimiseen romaaniin perustuva ranskalainen road-movie, jonka toisena ohjaajana on ollut myös itse Despentes. Seksiä, väkivaltaa, elämää kuolemasta ja kuolemaa elämässä, ase yhtenä erektiona muiden joukossa mutta muita vahvempana ja naiset sen takana. Tämä elokuva ei kerro mistään naisten seksuaalisuuden syvimmistä sopukoista tai valota syväluotaavasti muutakaan.. Mutta se minkä se tekee, on ns. pimeämmän puolen vapautus sukupuolisista sallituista stereotypioista (nainen suoran väkivallan pidäkkeettömänä tekijänä vailla enää sen kattavia 'oikeutuksia' kuten esimerkiksi raiskauksen kostaminen raiskaajalle jne) ja kaiken läväyttäminen ruutuun sellaisenaan. Naisen annetaan toisin sanoen olla kusipää. Mukavaa vaihteeksi.
Alussa toki on annettu legendaarinen selitys sille kuinka näistä kahdesta naisesta tulee kusipäitä; väkivallan ja raiskausten ja elämän jossa itse ei enää ole subjektina.. jälkeen on aika elää elämää, joka tuntui kuuluneen aiemmin vain kusipäämiehille (kuten raiskaajilleen). On näemmä aika hallita väkivallalla. Seksin käyttäminen yhtenä aseena ennen oikeaa asetta on näiden naisten kostoideana, mutta sen toteuttamisessa, sitäkin käytettäessä.. kopioidaan (tai vaihtoehtoisesti hyväksikäytetään) miesten haluamia seksiakteja ja kiihotuksen aiheita; naiset pornonukeiksi pukeutuneina ja naiset kikunvarsissa kiinni ja naiset pantavina.. Kamera myöskin tehostaa tätä miesnäkökulmaa (vaikka ohjaajina tosiaan naiset) ja kuvaa esimerkiksi innolla erektiossa olevia peniksiä ja fellaatiota, mutta ei näytä kuitenkaan vaginaa suoraan ja kiihkossa vaan päinvastoin kuvaa sitä mystisesti seksikkäiden alushousujen päältä ja sivulta ja niin edelleen lailla pyhän tabun. No, verisenä se uskalletaan näyttää.. vähän kuin väkivaltaa janoavana pesäkkeenä, mutta että suoraan, täysin suoraan seksiä haluavana elimenä.. Ei, ei näytetä. (Pluspiste kamerankäytölle kuitenkin räväköistä sukkahousujen repimiskuvista, halu on niissä kuvissa raikkaana läsnä.) Naiset eivät myöskään saa orgasmeja nussimisistaan (miehet vaikuttaisvat saavan); etupäässä ähkivät ja silmäilevät lesbisesti toisiaan ja odottavat vain seksin jälkeistä vapautumistaan väkivalloitse = yhteistä naisorgasmia.
Pointti tästä: Jos tehdään provokatiivista elokuvaa ns. naisnäkökulmasta, niin tehdään sitä sitten kunnolla eikä tällä lailla tyhjästi saati lähinnä penisnäkökulmasta kuvattuna. Voihan tietysti ollakin, että elokuvan yhtenä tarkoituksena oli osoittaa, kuinka nämä naiset eivät vapaudu (vaikka niin luulevat) miesten asettamista seksinäkymistä ja kuinka näiden naisten seksuaalisuus on tavallaan 'tyhjää'; ainoa ripe mitä siitä saattaa nähdä jäljellä on niissä kuvissa joissa naiset ovat keskenään ja tanssivat toisilleen improsti. Kukaan ei ole työntämässä sisään yhtään mitään eikä tarvitse (kuten kuvista joissa niin käy, voi nähdä..) laskea sekunteja/minuutteja siihen kunnes homma on ohi. Vapaata liikettä..
Tykkäämisarvio: Tykkäsin siitä seikasta, että nainen sai olla kusipäänä ja tämä ei liity siihen, että kannattaisin mitenkään tällaista kusipäisyyttä, ei - ainoastaan liittyy siihen että on vaihteen vuoksi jotenkin vapauttavaa nähdä nainenkin sellaisena. Road-movie-tarinana semmonen nopea vetäisy; juttu tyhjeni sanoihin seksiä, väkivaltaa ja kuolemia.. Mikään ei jotenkin tuntunut loppujen lopuksi miltään. Ja se naisnäkökulma.. Sen voi tulkita monella tapaa, mutta henk.koht. jäin kaipaamaan sen ilmenemistä paremmin/särmemmin
Olisin myös halunnut naisten käyvän ampumassa mieluummin raiskaajiaan rektumiin kuin jotakin tuntematonta ukkelia (mutta pidäkkeetön, yli-oikeutusten kosto/väkivalta/aggressio pääpointtina kaiketi, joten siinä mielessä..), samoin kuin olisin halunnut elokuvalle jonkin muun kuin 'melkein-Thelma ja Louise'- päätöksen. Sellaista.
** ja puoli tähteä.
Muuta: Tulin tuon elokuvan jälkeen miettineeksi muita tällaisia ns. naisnäkökulmaisia elokuvia ja mieleen tuli pari muuta ranskalaista filmiä mm. Breillatin Romance (olen nähnyt tämän, en tunnistanut sitä vain nimestä eräässä aiemmassa ketjussa) ja häneltä myöskin ilmaantunut Siskolleni. Romancesta en pitänyt, koin elokuvan vastenmielisenä ja kaiken muka-feministisen otteen alla oksettavan perinteiseksi näkemyksesi naisesta, joka oppii seksiseikkailuistaan että nainen kiihottuu häpeästä ja haluaa olla huora ja alistettu roikkuvaksi marionetiksi, jotta voi lopulta kasvaa siksi naiseksi, jossa hänen naiseutensa on tasapainossa eli äidiksi. Klassinen huora-madonna-äiti-näkökulma. Ei mitään vapauttavaa, päinvastoin. Toista kertaa en katso.
Siskolleni taas oli sekä vastenmielinen (myös tässä kuten Romancessakin miehet ovat sikoja ja naiset uhreja) että loppuratkaisunsa puolesta erinomainen. Siinä (lopussa) tavoitettiin jopa uusi pointti.. Mestarillinen veto loppuun.