Katsoin leffan

[nowaysis]

Siis korkeintaan keskinkertainen perhetragedia maustettuna epäonnistuneella Kubrickin 2001 -apinoinnilla.

Sitä on kutsuttu myös ylipitkäksi vakuutusmainokseksi. Vastatkoon Rollo omasta puolestaan jos vastaa, mutta minä en tiedä miten tuota voisi selittää. Miten selität, että pidät jotain vitsiä hauskana, jos kaveria ei naurata yhtään? Ehkä ihmisten kokemusmaailmat ja mielenlaadut ovat vaan hyvin erilaisia, ja tämä vaatii juuri tietynlaista "ihmisyyttä" tuottaakseen koskettavan elämyksen.

Urpiainen, sinä kuulut nyt Team Vakuutusmainokseen. Live with it. Mitä mieltä olet muista Malickin leffoista?

[urpiainen]

Urpiainen, sinä kuulut nyt Team Vakuutusmainokseen. Live with it. Mitä mieltä olet muista Malickin leffoista?

En mä edes ole niitä kaikkia nähnyt. Muistan kyllä, miten joskus menin katsomaan The thin red linen ilman ennakkokäsityksiä, ja kokemus oli todella vaikuttava. Jotenkin koin, että tämä tree of life pyrki vähän pakonomaisesti samanlaiseen huikeuteen onnistumatta siinä lainkaan. On tässä kyllä se, että varmaan tree of life ei ole leffa, jota sopii katsella vähän väsyneenä kotona telkkarista, vaan tunnelmaan pitäisi heittäytyä oikeassa teatterissa. Siten kokemus olisi voinut olla ehjempi.

Viitaten nyt vähän Suvisen kommentteihin Midnight in Parisista tässä ketjussa, niin Tree of Life on vähän sen leffan antiteesi: siinä missä Midnight toimii katselukokemuksena loistavasti, mutta analyysissa siitä ei saa oikein mitään syvällistä irti, niin Tree of Life on vastaavasti aika puuduttava ja nolostuttava katselukokemus, mutta toisaalta siitä kirjoittaisi koska tahansa laudaturin lukioaineen, jonka syvällisyydellä hurmaisi luokan runotytöt (mun lukioaikainen bravuuri oli Wim Wendersin tuotanto). Thin red line, sitten taas, on minusta oikea mestariteos ja yhdistää molemmat yllä tyypittelemäni hyveet hämmästyttävästi.

[huima]

syvällisyydellä hurmaisi luokan runotytöt (mun lukioaikainen bravuuri oli Wim Wendersin tuotanto)

Holy fuck.



Muistuu oma lukioaika mieleen.

[NuoriDaavid]

syvällisyydellä hurmaisi luokan runotytöt (mun lukioaikainen bravuuri oli Wim Wendersin tuotanto)

Holy fuck.



Muistuu oma lukioaika mieleen.

Punastun teidän puolestanne.

Tähän voi nokittaa ainoastaan Tixin lukioihastukselleen kirjoittamalla rakkausrunolla.

[nowaysis]

Miksi lopetitte? Siinähän sitten ihmettelette miksi Twilight Moms on yhä kasvava joukkoliike

[So Hard]

Miksi lopetitte? Siinähän sitten ihmettelette miksi Twilight Moms on yhä kasvava joukkoliike

Mitä sitä nyt enää turhia runopoikailemaan kun on säännöllisessä parisuhteessa - effortti menee hukkaan.

[nowaysis]

Näin arvelinkin. Jatkakaa autonrenkaista.

[exsu]

Joo, rakennat vaan sen rakkautta kirkuvan hirsitalon jonnekin.

[exsu]

Kohta 18 herätti sopimattomia ajatuksia, varsinkin kun kyseessä oli kaupungin nuorisotoimen tarjoama kutsuvierasnäytös. Tulkaa tänne pojat, täti auttaa!

[musta muumio]

Poikani Kevin. Kyllä lasten kasvattaminen on haastavaa, ja onneksi mulla ei ole penskoja. Vahvisti ajatuksiani, ettei tule olemaankaan. En välttämättä osaisi.

[scarface]

Poikani Kevin.

Tää mullakin on listalla, pakko nähdä.

Suomalaista paskakomediaa tuli tuijotettua vasta. "LIKAINEN POMMI". Ihan hirveetä kuraa. Komediaa? Kenen mielestä?

[MiiX]

Katsoin Terrence Malickin viime vuonna julkaistun the Tree of Lifen. Onhan tämä Malick kai virallisesti nero ja suuri elokuvavisionääri, mutta oli tämä minusta jotenkin tylsä ja suoraan sanottuna huono leffa. (Rolloa ei kai ole viime aikoina palstalla näkynyt, niin ehkä en saa e-kuonooni tästä pyhäinhäväistyksestä.)

Tämä on jonkinlainen kasvukertomus 50-luvun(?) Amerikasta, jonka ohjaaja rinnastaa tai pikemminkin liittää tarinan väliin leikkaamillaan kymmenien minuuttien mittaisilla(!) fiilistelykuvilla koko maailmankaikkeuden syntyyn ja elämän kehitykseen maapallolla. Joo, samaa elämän puuta tässä olllaan, syvällisyys on suorastaan vaivaannuttavaa. Elokuva alkaa sitaatilla Jobin kirjasta, ja perustarinassa Brad Pittin esittämä isä on aika suora jobilainen rakastava isä, jonka rakkaus saa mielivaltaisen armottomia muotoja ankaruudessaan ja vaativuudessaan. Ajattelin, että ehkä tätä kautta elokuva saisi edes joitain alustavasti kiinnostavia uskontokriittisiä ajatuskulkuja aikaiseksi, mutta vielä mitä. Juju onkin siinä, että tästä vanhatestamentillisesta tematiikasta siirrytäänkin korostamaan jonkinlaista katumuksen ja anteeksiannon sekä armon siunauksellisuutta, eli uusi testamentti tuo lohdun. Elokuva alkaakin tässä vaikuttaa tönköltä, kristilliseltä vertauskuva-propagandalta. Paitsi että väliin edelleen leikataan niitä tavattoman syvällisiä ja symbolisia avaruusteleskooppikuvia ja ties mitä.

Siis korkeintaan keskinkertainen perhetragedia maustettuna epäonnistuneella Kubrickin 2001 -apinoinnilla. Keisarilla ei ole vaatteita, tulee ainakin minun mieleeni. Nyt tosiaan tarvitsisin Rolloa kertomaan, miksi Malick olikaan nero ja miksi tämä leffa ansaitsi kultaisen palmun.

Enkös just sinun kanssa aikanaan vääntänyt tästä leffasta ja sen tekotaiteellisuudesta? Nyt oot sitten ite ihan samaa mieltä leffasta kun minä sillon.

Edit: Ja vissiin et siis ollut edes sillon katsonut koko leffaa.

Hyviä kauhuleffasuosituksia otetaan muuten vastaan!

Nopeella listauksella hyviä tai vähintään katsottavia kauhuleffoja (tai ainakin lähelle tuota genreä):

Wolf Creek, Captifs, The Devil's Rejects, The Devil's Backbone, Bakjwi, A Tale of Two Sisters, I Saw the Devil, Silent Hill (yllättävän toimiva peliin pohjautuvaksi kauhuleffaksi) ja Long Weekend.

Ehkä oot osan noista nähnykin, mutta onpahan listaa

[musta muumio]

Poikani Kevin. Kyllä lasten kasvattaminen on haastavaa, ja onneksi mulla ei ole penskoja. Vahvisti ajatuksiani, ettei tule olemaankaan. En välttämättä osaisi.

Luin ton kirjan. Se oli aika kaamea. En usko tosin, että kekara vaan ihan yks kaks itse rupesi hirviöksi.

Niin, just se mua kammottaa, että osaisinko olla oikealla tavalla vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Että millaiseksi mä sen kasvattaisin. Edit: Pidätkö sä muuten sitä kuvausta psykologisesti uskottavana, että alusta asti väärille raiteille lähtenyt äidin ja lapsen vuorovaikutus voi johtaa tuollaiseen, kun sillä pojallahan oli ilmeisesti kuitenkin ihan hyvä suhde isän kanssa?

[urpiainen]

Katsoin Terrence Malickin viime vuonna julkaistun the Tree of Lifen. Onhan tämä Malick kai virallisesti nero ja suuri elokuvavisionääri, mutta oli tämä minusta jotenkin tylsä ja suoraan sanottuna huono leffa. (Rolloa ei kai ole viime aikoina palstalla näkynyt, niin ehkä en saa e-kuonooni tästä pyhäinhäväistyksestä.)

Tämä on jonkinlainen kasvukertomus 50-luvun(?) Amerikasta, jonka ohjaaja rinnastaa tai pikemminkin liittää tarinan väliin leikkaamillaan kymmenien minuuttien mittaisilla(!) fiilistelykuvilla koko maailmankaikkeuden syntyyn ja elämän kehitykseen maapallolla. Joo, samaa elämän puuta tässä olllaan, syvällisyys on suorastaan vaivaannuttavaa. Elokuva alkaa sitaatilla Jobin kirjasta, ja perustarinassa Brad Pittin esittämä isä on aika suora jobilainen rakastava isä, jonka rakkaus saa mielivaltaisen armottomia muotoja ankaruudessaan ja vaativuudessaan. Ajattelin, että ehkä tätä kautta elokuva saisi edes joitain alustavasti kiinnostavia uskontokriittisiä ajatuskulkuja aikaiseksi, mutta vielä mitä. Juju onkin siinä, että tästä vanhatestamentillisesta tematiikasta siirrytäänkin korostamaan jonkinlaista katumuksen ja anteeksiannon sekä armon siunauksellisuutta, eli uusi testamentti tuo lohdun. Elokuva alkaakin tässä vaikuttaa tönköltä, kristilliseltä vertauskuva-propagandalta. Paitsi että väliin edelleen leikataan niitä tavattoman syvällisiä ja symbolisia avaruusteleskooppikuvia ja ties mitä.

Siis korkeintaan keskinkertainen perhetragedia maustettuna epäonnistuneella Kubrickin 2001 -apinoinnilla. Keisarilla ei ole vaatteita, tulee ainakin minun mieleeni. Nyt tosiaan tarvitsisin Rolloa kertomaan, miksi Malick olikaan nero ja miksi tämä leffa ansaitsi kultaisen palmun.

Enkös just sinun kanssa aikanaan vääntänyt tästä leffasta ja sen tekotaiteellisuudesta? Nyt oot sitten ite ihan samaa mieltä leffasta kun minä sillon.

Edit: Ja vissiin et siis ollut edes sillon katsonut koko leffaa.

Joo, kai se Kitinässä "väännöksi" ilman muuta tulkitaan, mutta muistini mukaan vain silloin kavahdin jyrkkää tulkintaasi, ja ikäänkuin tulkintasi tulkitsemiseksi pyysin kalibrointimielessä sinua nimeämään sitten mielestäsi oikeasti taiteellisesti tai älyllisesti vaikuttavia leffoja. En kokenut haastavani tulkintaasi, saati sitten vääntäväni. Kunhan tiedustelin tulkintasi taustoja.

Nyt leffan katsottuani olen siis ehkä kallistumassa lähelle sinun tulkintaasi.

[NuoriDaavid]

Katsoin Terrence Malickin viime vuonna julkaistun the Tree of Lifen. Onhan tämä Malick kai virallisesti nero ja suuri elokuvavisionääri, mutta oli tämä minusta jotenkin tylsä ja suoraan sanottuna huono leffa. (Rolloa ei kai ole viime aikoina palstalla näkynyt, niin ehkä en saa e-kuonooni tästä pyhäinhäväistyksestä.)

Tämä on jonkinlainen kasvukertomus 50-luvun(?) Amerikasta, jonka ohjaaja rinnastaa tai pikemminkin liittää tarinan väliin leikkaamillaan kymmenien minuuttien mittaisilla(!) fiilistelykuvilla koko maailmankaikkeuden syntyyn ja elämän kehitykseen maapallolla. Joo, samaa elämän puuta tässä olllaan, syvällisyys on suorastaan vaivaannuttavaa. Elokuva alkaa sitaatilla Jobin kirjasta, ja perustarinassa Brad Pittin esittämä isä on aika suora jobilainen rakastava isä, jonka rakkaus saa mielivaltaisen armottomia muotoja ankaruudessaan ja vaativuudessaan. Ajattelin, että ehkä tätä kautta elokuva saisi edes joitain alustavasti kiinnostavia uskontokriittisiä ajatuskulkuja aikaiseksi, mutta vielä mitä. Juju onkin siinä, että tästä vanhatestamentillisesta tematiikasta siirrytäänkin korostamaan jonkinlaista katumuksen ja anteeksiannon sekä armon siunauksellisuutta, eli uusi testamentti tuo lohdun. Elokuva alkaakin tässä vaikuttaa tönköltä, kristilliseltä vertauskuva-propagandalta. Paitsi että väliin edelleen leikataan niitä tavattoman syvällisiä ja symbolisia avaruusteleskooppikuvia ja ties mitä.

Siis korkeintaan keskinkertainen perhetragedia maustettuna epäonnistuneella Kubrickin 2001 -apinoinnilla. Keisarilla ei ole vaatteita, tulee ainakin minun mieleeni. Nyt tosiaan tarvitsisin Rolloa kertomaan, miksi Malick olikaan nero ja miksi tämä leffa ansaitsi kultaisen palmun.

Enkös just sinun kanssa aikanaan vääntänyt tästä leffasta ja sen tekotaiteellisuudesta? Nyt oot sitten ite ihan samaa mieltä leffasta kun minä sillon.

Edit: Ja vissiin et siis ollut edes sillon katsonut koko leffaa.

Joo, kai se Kitinässä "väännöksi" ilman muuta tulkitaan, mutta muistini mukaan vain silloin kavahdin jyrkkää tulkintaasi, ja ikäänkuin tulkintasi tulkitsemiseksi pyysin kalibrointimielessä sinua nimeämään sitten mielestäsi oikeasti taiteellisesti tai älyllisesti vaikuttavia leffoja. En kokenut haastavani tulkintaasi, saati sitten vääntäväni. Kunhan tiedustelin tulkintasi taustoja.

Nyt leffan katsottuani olen siis ehkä kallistumassa lähelle sinun tulkintaasi.

Ei kannata pilata hyvää leffa-arvosteluaan menemällä katsomaan ko. elokuva

[MiiX]

Joo, kai se Kitinässä "väännöksi" ilman muuta tulkitaan, mutta muistini mukaan vain silloin kavahdin jyrkkää tulkintaasi, ja ikäänkuin tulkintasi tulkitsemiseksi pyysin kalibrointimielessä sinua nimeämään sitten mielestäsi oikeasti taiteellisesti tai älyllisesti vaikuttavia leffoja. En kokenut haastavani tulkintaasi, saati sitten vääntäväni. Kunhan tiedustelin tulkintasi taustoja.

Nyt leffan katsottuani olen siis ehkä kallistumassa lähelle sinun tulkintaasi.

Juu tulkitsin sitten aiemmin viestisi väärin.

[Bhven]

Zombie Nation (2004)

Jöötenhofen^10^600. Ei kannata katsoa. 1/10 stars.

[sivustahuutaja]

Mission Impossible: Ghost Protocol - http://www.rottentomatoes.com/m/mission ... _protocol/

Aika tylsänvarmaa huttua, mutta silti suositeltava. Teknoilu menee välillä överiksi, saman olisi voinut saavuttaa hieman hienovaraisemminkin. Kannattaa ehdottomasti säästää semmoiseen aivottomaan burgerinnälkäiseen olotilaan. Sipsejä, siideriä ja tämä.

4/5 (mutta vain aivottomassa olotilassa)

Chronicle - http://www.rottentomatoes.com/m/chronicle/

Erilainen elokuva supervoimista. Aika monia hyviä kohtauksia. Tästä olisi saanut loistavan vahvistamalla yhden päähenkilön draaman kaarta.

4/5

[sivustahuutaja]

Headhunters
http://www.rottentomatoes.com/m/headhunters/

Ruotsalaiset ne osaa. Varsin pätevä trilleri.

Tämä olisi melkein voinut tapahtua suomessa, koska Elop.

4½ / 5

[Bhven]

Yritin katsoa Star Wars holiday specialia. Pääsin johonkin 20 minuuttiin asti.

[nowaysis]

Stuart Little, 1 ja 2. Kakkosessa Vertigo- drive in ja muutakin kivaa aikuisille, mut lopussa pieni pettymys kun ne ei hussannu silleen interspecially!

Tykkäsin yllättävän paljon.

[riot]

Avengers 3D

5/5


Supersankarit ja näyttelijät. Ihan paras!

[nowaysis]

Wonderboys

[scarface]

Jos joku haluaa tuhlata aikaansa mojovan kauhukomedian (se se genre vissiin on) parissa, kattokoon v. 2010 valmistuneen Piraija III:n. Ihan hirveetä shittiä. Ei naurattanut, ei kauhistuttanut, lähinnä tais ohjaajalla olla tissit pääosassa, joiden ympärille ympätä muka-elokuva

[kokkiykkönen]

Ja lilluva peenis