Gattaca (BD) 4,5/5
No hemmetti, tämäkin klassikko tuli vasta nyt nähtyä. Eletään lähitulevaisuutta ja Vincent Freeman (Ethan Hawke) on avaruusmatkalle halajava mies. Ihmisten tulevaisuus päätetään pitkälti vastasyntyneenä otetun DNA-näytteen ja siitä saatavan elinennusteen perusteella ja Vincentillä ei sen perusteella ole toivoakaan moisesta. Täytyy siis ostaa uusi identiteetti "paremman" DNA:n omaavalta ihmiseltä ja tällaiseksi valikoituu halvaantunut huippu-urheilija Jerome Morrow (Jude Law). Matkaan mahtuu asioita sotkeva murha (leffa onnistui muuten täydellisesti harhauttamaan murhaajan identiteetin) sekä rakkauskuviota Uma Thurmanin esittämän Irenen kanssa. Kaunis ja rauhallisesti etenevä draama, melkein täydellistä hipova elokuva. Lopussa oli esim. pieni ällölässyily, jonka olisi voinut jättää pois, mutta pieniä kauneusvirheitä nuo. Paljon mielenkiintoisia ja kuvainnollisia yksityiskohtia esim. lavasteissa (esim. Vincentin ja Jeromin kimppakämpän DNA-ketjun mieleentuovat portaat).
Bay of Blood (BD) 2,5/5
Tämä Mario Bavan esi-slasher on kyllä mielenkiintoinen tapaus. Aika pitkälle elokuva sai edetä, ennenkuin tajusin että kai tämä ihan oikeasti olikin tarkoitettu mustaksi komediaksi eikä vain tahattomaksi sellaiseksi (olin tämän joskus teininä nähnyt, mutta muistikuvat vähintäänkin hatarat). Friday the 13th -sarja kopioi tätä leffaa myöhemmin aika surutta ja miksikäs ei. Brutaalia murhia, nakuilua, POV-kuvausta, nuoria bilettämässä syrjäisellä maaseudulla, kaikki myöhemmin kliseiksi muodostuneet slasher-osaset oli vuosikymmen aiemmin jo tiukassa paketissa. Mutta kaikista parhaiten elokuvasta silti jää mieleen juonenkäänteet, jotka saivat kyllä elokuvan lopussa hymyilemään. Loppu tuntui melkein kuin saippuasarjalta, jossa ihmissuhteilujen tilalla oli murhatouhut. Silti, kauas tässä Bavan parhaimmistosta jäätiin. Elokuvan alkukohtaus oli niin komea, että sen jälkeen touhu vähän lässähti. Arrowin BD:llä loistava kuva ja vähän tuhnuinen ääni, sekä loistavat ekstrat niinkuin tapana.
Contagion (BD) 3/5
Maailmalla leviää tappava ja nopeasti leviävä virus, yhteiskunta joutuu sekasortoon ja seuraamme muutamaa avainhenkilöä läpi elokuvan. Oonks mä nähnyt tän joskus? No, tällä kerralla poikkeuksena on se, että Soderberghin leffassa on tavallista dokumentaarisempi ote ja miehen tavoitteena on ollut kuvata jotakuinkin realistisesti tällaista tilannetta, joka aivan hyvin voisikin joskus tapahtua. Kliinisestä tyylistä huolimatta leffassa on paljon tähtinäyttelijöitä (Matt Damon, Gwyneth Paltrow, Kate Winslet, Laurence Fishburne, Jude Law) ja varmaan osaltaan siksi tämä tuntui hieman epätasapainoiselta kokonaisuudelta. Ehken tuntemattomimmilla kasvoilla tämä olisi ollut tehokkaampi. Toki tuossa oli se hyöty, että tietyt kuolintapaukset onnistuivat jopa yllättämään. Vaikeimpia pisteytettäviä kyllä ikinä, annetaan nyt se kolme tähteä. Vähän hämmentävä fiilis tästä jäi, kuin jonkun tv-kanavan tuottama fiktiivinen muka-dokumentti mutta Hollywood-näyttelijöillä.