Kitinä

Suvinen kirjoitti:Hangover part III

Oletko optimisti?

KKK kirjoitti:Ensimmäinen oli kyllä kelpo pätkä.

Musta ois ollu parempi, jos Dougia ei olisi löytynyt.

Elysium

Dystopiaa pukkaa. Kansa raataa työssä paskaisella maapallolla kun eliitti lekottelee keinotekoisen avaruusaseman yltäkylläisyydessä. Säteilymyrkyttyneen päähenkilön ainoa toivo henkiinjäämisestä löytyy samalta satelliitilta, joten ei muuta kuin eksosuit-up ja raamit kaulassa rynnäkköön.

Ihan kelpo saifai-viihdykehän tämä oli. Monta kivaa featurea löytyi, mutta melkein yhtä monta pikkujuttua vitutti. Kokonaisuudessaan semmoinen kolmen tekotähden kertsiviihdyke. Matt Damonin tavaramerkiksi näkyy muodostuneen tämä poikamaiseen nauruun repeily kesken vakavankin kohtauksen. Aina ei tiedä katsooko itse elokuvaa, vai ylijäämämateriaa epäonnistuneista otoista.

Get the Gringo

http://www.imdb.com/title/tt1567609/

Mä ole nyt kattonut tuon jo pari kertaa suht lyhyen ajan sisällä. Hillittömän hyvä sekoitus omituisuutta, raakuutta ja omintakeista rakkautta. Mukava sekoitus Eastwoodia ja Rodriguezia. Toimii ainakin mulle.

Gattaca (BD) 4,5/5

No hemmetti, tämäkin klassikko tuli vasta nyt nähtyä. Eletään lähitulevaisuutta ja Vincent Freeman (Ethan Hawke) on avaruusmatkalle halajava mies. Ihmisten tulevaisuus päätetään pitkälti vastasyntyneenä otetun DNA-näytteen ja siitä saatavan elinennusteen perusteella ja Vincentillä ei sen perusteella ole toivoakaan moisesta. Täytyy siis ostaa uusi identiteetti "paremman" DNA:n omaavalta ihmiseltä ja tällaiseksi valikoituu halvaantunut huippu-urheilija Jerome Morrow (Jude Law). Matkaan mahtuu asioita sotkeva murha (leffa onnistui muuten täydellisesti harhauttamaan murhaajan identiteetin) sekä rakkauskuviota Uma Thurmanin esittämän Irenen kanssa. Kaunis ja rauhallisesti etenevä draama, melkein täydellistä hipova elokuva. Lopussa oli esim. pieni ällölässyily, jonka olisi voinut jättää pois, mutta pieniä kauneusvirheitä nuo. Paljon mielenkiintoisia ja kuvainnollisia yksityiskohtia esim. lavasteissa (esim. Vincentin ja Jeromin kimppakämpän DNA-ketjun mieleentuovat portaat).

Bay of Blood (BD) 2,5/5

Tämä Mario Bavan esi-slasher on kyllä mielenkiintoinen tapaus. Aika pitkälle elokuva sai edetä, ennenkuin tajusin että kai tämä ihan oikeasti olikin tarkoitettu mustaksi komediaksi eikä vain tahattomaksi sellaiseksi (olin tämän joskus teininä nähnyt, mutta muistikuvat vähintäänkin hatarat). Friday the 13th -sarja kopioi tätä leffaa myöhemmin aika surutta ja miksikäs ei. Brutaalia murhia, nakuilua, POV-kuvausta, nuoria bilettämässä syrjäisellä maaseudulla, kaikki myöhemmin kliseiksi muodostuneet slasher-osaset oli vuosikymmen aiemmin jo tiukassa paketissa. Mutta kaikista parhaiten elokuvasta silti jää mieleen juonenkäänteet, jotka saivat kyllä elokuvan lopussa hymyilemään. Loppu tuntui melkein kuin saippuasarjalta, jossa ihmissuhteilujen tilalla oli murhatouhut. Silti, kauas tässä Bavan parhaimmistosta jäätiin. Elokuvan alkukohtaus oli niin komea, että sen jälkeen touhu vähän lässähti. Arrowin BD:llä loistava kuva ja vähän tuhnuinen ääni, sekä loistavat ekstrat niinkuin tapana.

Contagion (BD) 3/5

Maailmalla leviää tappava ja nopeasti leviävä virus, yhteiskunta joutuu sekasortoon ja seuraamme muutamaa avainhenkilöä läpi elokuvan. Oonks mä nähnyt tän joskus? No, tällä kerralla poikkeuksena on se, että Soderberghin leffassa on tavallista dokumentaarisempi ote ja miehen tavoitteena on ollut kuvata jotakuinkin realistisesti tällaista tilannetta, joka aivan hyvin voisikin joskus tapahtua. Kliinisestä tyylistä huolimatta leffassa on paljon tähtinäyttelijöitä (Matt Damon, Gwyneth Paltrow, Kate Winslet, Laurence Fishburne, Jude Law) ja varmaan osaltaan siksi tämä tuntui hieman epätasapainoiselta kokonaisuudelta. Ehken tuntemattomimmilla kasvoilla tämä olisi ollut tehokkaampi. Toki tuossa oli se hyöty, että tietyt kuolintapaukset onnistuivat jopa yllättämään. Vaikeimpia pisteytettäviä kyllä ikinä, annetaan nyt se kolme tähteä. Vähän hämmentävä fiilis tästä jäi, kuin jonkun tv-kanavan tuottama fiktiivinen muka-dokumentti mutta Hollywood-näyttelijöillä.

Deadgirl

Kaksi teini-ikäistä luuseria löytää hylätyn sairaalan kellarista paareihin kahlitun naisen, joka aluksi vaikuttaa kuolleelta. Nainen ei kuitenkaan ole kuollut, ja sattumalta pojat huomaavat, ettei nainen kuole sitten millään. Ja siitähän se ajatus sitten lähtee.

Omituinen sekoitus teinileffaa, kauhuleffaa ja ehkä vähän jotain zombien suuntaista. Teinikauhua ilman minkäänlaista pelottelua tai jännitystä. Verta, märkiviä haavoja ja suolenpätkiä (kirjaimellisesti), mutta ei yököttävässä tai mässäilevässä määrin, sivuosassa enemmän. Ajatuksia herättelevää, miten pitkälle mennään porukan painostuksesta ja kun kiinni jäämisestä ei ole pelkoa. Milloin toisesta ihmisestä tulee todellakin pelkkä objekti; kukaan ei elokuvan aikana kysy naiselta mitään. Kukaan ei odotakaan hänen puhuvan. Ja onko se raiskaus, jos toinen ei ole oikeastaan elossa vaikka onkin elävä.

Tämä ei todellakaan läpäisisi ruotsalaisten elokuvaluokittelua naisten kaltoin kohtelun perusteella.

Gravity 3D.

Hienot efektit, siinäpä se. 3D-avaruusviihteenä hienoa. Moonflight-nörtit tullee pöksyihinsä.

Pilvikartasto

Olipa erikoinen elokuva. Epäilin aluksi että miten näin sekavaa monen tarinan yhtäaikaista kuljettamista jaksaa kolmea tuntia katsella, mutta se toimi sittenkin.

4/5

aasi kirjoitti:Pilvikartasto

Olipa erikoinen elokuva. Epäilin aluksi että miten näin sekavaa monen tarinan yhtäaikaista kuljettamista jaksaa kolmea tuntia katsella, mutta se toimi sittenkin.

4/5

Mulle tuo oli yksi leffavuoden kohokohdista.

So Hard kirjoitti: Mulle tuo oli yksi leffavuoden kohokohdista.

No enpä voi väittää tänä vuonna vielä mitään parempaakaan nähneeni.

aasi kirjoitti:

So Hard kirjoitti: Mulle tuo oli yksi leffavuoden kohokohdista.

No enpä voi väittää tänä vuonna vielä mitään parempaakaan nähneeni.

Ei kyllä oikeastaan voi. Enkä odota smaugin tuholta enempiä.

Suvinen kirjoitti:Amy Adams Lois Lanena loistava supersankarin heila

Jouduin tarkistamaan leffan jälkeen että millois tuo oikein on syntynyt, kun tuli vähän mieleen että nyt on rooleissa puuma ja teräspoika.

Ender's Game. En ollut lukenut kirjaa, joten ei tarvinnut pettyä detskuihin. Diggasin, vaikka jotenkin aina välillä premissi eli lasten kouluttaminen sodanjohtoon ja muu koulutuksen fullmetaljacketointi tuntuikin vähän orvolta. Samaistuin kovasti teinipäähenkilöön ja vaikka loppu olikin osin arvattavissa niin siinä oli jotenkin oikeanlaista tunnetta.

Ei supersankarileffojakaan aina jaksa katsoa:

Midnight In Paris

Woody Allenin lämminhenkinen komedia aikamatkailusta Pariisissa. Jupahtavaan morsmaikkuun (Rachel McAdams) ja tämän kamaliin vanhempiin tympiintynyt kirjailijanalku (Owen Wilson) eksyy matkalla viininmaistajaisista hotelliin jonnekin Rakkauden Kaupungin sivukujille. Paikalle valuu kuin tyhjästä vanha hyrysysy, jonka iloisten matkustajien kanssa päähenkilö palaa n. 100 vuotta ajassa taaksepäin ja päätyy samoihin juhliin lukuisten kirjallisten idoliensa kanssa. Aamulla palataan tilapäisesti nykyaikaan, mutta seuraavana yönä sankarimme tietenkin kiikuttaa esikoisromaaniaan Ernest Hemingwayn oikoluettavaksi. Tietenkin se romanttinen ihastuskin kohdataan, vaikka tosi rakkaus löytyykin elokuvan lopussa nykyisyydestä.

Synopsis on pökelö, mutta lopputulos oikein miellyttävä tuokio "menneessä maailmassa". Hyvää pariskuntaviihdettä, ainoastaan Allenille niin kovin tyypillinen liiallinen puheenpälätys kirvoitti miinuspisteitä seuralta. Toinen miinus tuli siitä, että Owen Wilsonilla ei ole takapuolta.

Muissa osissa mm. Tom "Loki" Hiddleston, Carla Bruni, Kathy Bates jne.

Why stop now.

Indiehenkinen, lämmin komedia. Kertakaikkisen katsottava, erinomaiset näyttelijät. 4/5.

Pain & Gain

Ehkä 2013 isoimmat naurut tuonut pätkä. Ohjaaja on ilmeisesti ollut huumeissa, näyttelijät eivät ole niin kummoisia mutta läpändeerus on paikoittain niin helmeä, että meni sigu uusiksi. Kaikkein kummallisinta, että kyseessä on pohjimmiltaan tositarina, vaikka käsikirjoittajatkin ovat kyllä olleet huumeissa. Kulttikamaa, paranisi varmasti viiteen tähteen jos katsoisi itsekin huumeissa. 4,5/5

Kyl kananugetti potki paremmin.

Don Jon

"3rd Rock From The Sunissa" isoimmat kannuksensa hankkinut Joseph Gordon-Lewitt tekee pikkuhiljaa siirtymää isolle kankaalle. Bruce Willisin "Looperissa" heltisi toinen pääosa ja "Dark Knight Risesistä" sieltäkin suhteellisen näkyvä rooli. Nyt jäbä tekee jamesfrancot ja yrittää istua kirjoittajan, ohjaajan ja päätähden palleille samaan aikaan - vähänniinku Klint Itäpuu.

Onhan tässä potentiaalia ja hyviä hetkiä. Pornoaddiktoituneen jersey-boyn kasvumatka geelitukkaisesta pissiksestä aikamiehuutta kohti on ihan viihdyttävää katsottavaa. Eniten vaivasi ajoittainen tökerö leikkausrytmi - kohtaukset katkeilivat ikään kuin kesken ja osa niistä ei palvellut tarinan kuljetusta mitenkään. Scarlett Johansson oli muutamassa kuvassa luvattoman suttuisen näköinen, naamassa turvotusta tai jotain muuta paskaa. Kameramiehelle tästä soosoota. Muissa osissa Julianne Moore, Tony "Taxi" Danza. Anne Hathathathahahway ja Charming Tatuointi heittävät nopeat cameot.

Pannaan - siis rakastellaan - nyt 3.5 staraa viidestä. Esikoisohjaus on aina esikoisohjaus, eikä sitä sovi täysin teilata. Mielenkiinnolla odotetaan seuraavaa teosta.




Intolerable Cruelty

Salonkikomedia liukkaan avioeroasianajajan (George Gooney) ja viekkaan gold-diggerin (Cathrine Seta-Jones) suhdesopasta.

Ihan viihdyttävä kertsi, joskaan ei likimainkaan parasta Coen-tuotantoa. Dialogin tarkoituksellinen kiemuraisuus alkoi vituttamaan puolivälissä. Käsikirjoittaja on varmaan runkannut käsistä kokoon toinen käsi sivistyssanakirja kädessä. Muissa osissa mm. Geoffrey Rush-hour ja Hillybillybob Tronttonton.

The Hitcher

Katsoin vähän aikaa sitten uudesttan - edellisestä kerrasta oli ainakin 19 vuotta - ja elokuva oli jopa parempi kuin muistin. Mestariteos, ainakin melkein.

I'm tired.

Winters's bone

Inhorealistinen vai pitäisikö todeta inhoreanistinen jopa dokumentinomainen. Pidin vaikken fanita.

3/5

Höbitti - Maukan Desolaatio tjmsp

Piiiiiiiitkä ja tyyyyylsä - mitä muuta voi odottaa kun about 200 sivun romaanista revitetään about kahdeksantuntinen elokuva. Väkisin venytetty ja mauton kuin vanha purukumi josta alkuperäinen maku kadonnut aikoja sitten. Vasta runtime 90 min kohdalla alkoi "oikeasti" tapahtua jotain. Ilman Benediktiini Kurkkupossen vetämää lohikäärmeääntä olisin varmaan kävellyt kesken ulos. Toinen valopilkku oli Ganda-asiakkaan kohtaaminen voimiaan vielä keräilevän Saurus-demonin kanssa.

Rush

Ennen oli miehet rautaa ja Formula 1:set samaten. Pulisongit ja fledat pitkiä. Mallu käryää joka ukon suupielessä ja kilpailujen välillä brenkku virtaa ja lakanat pöllyää. Sponssitilaisuuksiin mentiin joko teepaidassa ja farkuissa tai sitten ei ollenkaan. "Ei se oo niin justiinsa, pidetään hauskaa eikä pingoteta"

Ron Howard (se Onnen Päivien Richie Cuntingham, anyone?) on kaivanut autourheilun kuninkuusluokan historiasta James Huntin ja Niki Laudan ankaran kaksinkamppailun vuodelta 1976 ja kiillottanut siitä erinomaisen viihdyttävän parituntisen. Ahkeran ja hieman tiukkaperseisen työmuurahaisen (Lauda) ja rempseänkomean hulivili-playboyn (Hunt) välillä rätisee, jopa leimuaa kun Lauda kajauttaa pöpelikköön Saxan geepeessä ja pariloituu samalla medium-miinukseksi. Lopulta ukkojen välille syntyy jonkinlainen molemminpuolinen kunnioitus ja konsensus. GP-jaksoissa on kiitettävästi vauhdin tuntua, minikameroita on piilotettu kaikkialle muualle paitsi kuskin kalsareihin.

Imppadeebeen fanipojat ovat klikkaileet tälle 8.3 staraa, mutta koska tämä ei ole mitään taitoluistelua, pyöristetään ysiin. Paras autourheilufilmi, jonka muistan nähneeni.



Faktat vs fiktio

Vuohia tuijottavat miehet

Ihan loistava. Jos olisi ollut pari promillea enemmän niin olisi tullut viisi ruiskua, mutta nyt vain neljä.

tv joltain aivan paska Wesley Snipes Kiehumapisteessä, Boilingpoint, (Spoiling point)

sivustahuutaja kirjoitti:Pusher II tuli viimein katsottua. Ykkönen oli hyvä joskus R&A festareilla vuonna miekka ja kilpi. Toimi tämäkin, mutta tämän päivän mittareilla hieman yksinuottinen tapaus. Jotenkin tässä kuitenkin pystyi harvinaisella tavalla samaistumaan tai ainakin tuntemaan empatiaa ajelehtivaa päähenkilöä kohtaan.
http://www.rottentomatoes.com/m/pusher- ... -my-hands/

Annan 4-/5

Pusher III viimein vuorossa
http://www.rottentomatoes.com/m/pusher- ... -of-death/

Vähän hitaampi ja löysempi kuin II. Hyvä silti. Trilogiana tämä sarja toimii hyvin. Tämä III olisi aika onneton, jos mielessä ei olisi ykkösosan Milo. 3½/5.

Nyt vasta hokasin, että Nicolas Winding Refn on näiden lisäksi ohjannut myös Driven. Hepun Valhalla Rising oli tekotaiteellista huttua, vaikka paikkapaikoin ihan tehokasta menoa. Uusin Only God Forgives on ilmeisesti samanlaista kikkailua.

EDIT: eiku ei.

Lost In Translation

Aamukolmelta unen vältellessä päähenkilön kuumottaviin stranger-on-a-strange-land -fiboihin pystyy samaistumaan todella hyvin. Kaiken kaikkiaan ihan nappifilmi kahdesta ventovieraasta länkkäristä, joiden sielut sivuavat toisiaan kuin laivat Tokion yössä. Bill Murina ja Skarletti Johannytjotakin välillä väreilee kiitettävästi, vaikka väreilyn lihallinen täyttymys jääkin saavuttamatta.