Sivu 259/259

Re: Katsoin leffan

Lähetetty: 28.03.2024 22:19
Kirjoittaja KKK
Ghostbusters in a Frozen Puddle of Utter Shite

Muutama vuosi sitten alkuperäisen Ghostbustersin ohjanneen Ivan Reitmanin poika Jason kaivoi naftaliinista leffafrankun jota edesmennyt isänsä oli luomassa. Tulos oli lämminhenkinen, kutkuttavan nostalginen mutta samalla pirtsakka viihdepakkaus.

Ja sitten on tämä pökäle. Paperinohut juoni on prässätty kestämään nippa-nappa puolitoista tuntia. Kökköisestä käsikirjoituksesta onnistuttiin jopa hukkaamaan se ainoa teema, jota olisi kannattanut kehitellä - ihmisen ja kummituksen välinen suhde. Siinä kohtaa peli olikin sitten menetetty. Viimeisen parinkymmenen minsan aikana marssitettiin sitten kankaan täydeltä meh-tason tehosteita ennalta-arvattavassa putkijuoksussa.

Ei jatkoon. Antakaa alkuperäisen maatua rauhassa. Pilaatte 40 vuotta sitten miljoonia ihastuttaneen viihde-elokuvan perinnön muuten lopullisesti.

Re: Katsoin leffan

Lähetetty: 30.03.2024 22:29
Kirjoittaja KKK
Steve Jobs

Erinomaiseen, järkälemäiseen elämänkertaan pohjaava parituntinen toimisi oikeastaan paremmin näytelmänä teatterissa. Paljon dialogia, vähän toimintaa, vain muutamat varsinaiset lavasteet - mutta pirskatin toimiva parituntinen.

Pidin kirjasta, mutta kiersin leffan kaukaa tähän asti, koska en ymmärtänyt miksi Michael Fassbender ei vaivautunut lainkaan muuttamaan ulkonäköään muistuttamaan esikuvaansa. Mutta kun tälle filmille antaa mahdollisuuden, kyseessä on erilainen, mutta erinomainen elämäkertaelokuva. Se ei yritäkään käsitellä koko Applen perustajan persoonaa, vaan poimii muutaman tekijöiden mielestä tärkeimmän teeman ja keskittyy konflikteihin päähenkilön ja hänen läheisimpien työtovereidensa välillä. Voimakkain teema on kielletty isyys ja kylmyys jolla Jobs esikoistytärtään Lisaa kohteli kauan, jopa alkuun kielsi isyytensä julkisesti.

Jobsin persoona on ristiriitaisuudessaan kiehtova. Samaan aikaan happoa tiputteleva hippikapinallinen, minimalistinen buddhisti kasvissyöjä ja toisaalta äärimmäistä varakkuutta itselleen kahmiva ultrakapitalisti. Siitä ei pääse mihinkään, että ilman Applea maailma olisi aika erinäköinen eikä kovin moni yritys voi sanoa samaa.

Mainittakoon sivukaneettina, että minulla oli täsmälleen sama syöpä kuin Jobsilla. Selvittyään ensimmäisestään Jobs tiimeineen sai aikaan iPhonen. Se nostaa minunkin tavoitteitani - ei teollisen tuotannon mullistamiseen vaan siihen että loppuaikani omistaudun olemaan paras mahdollinen minä ja paras mahdollinen aviomies ja isä. Jos onnistun siinä, olen oikeuttanut olemassaoloni.

Danny Boyle ohjasi, Fassbendin lisäksi Kate Winslet, Seth Rogen, Jeff Daniels rooleissa


Re: Katsoin leffan

Lähetetty: 06.04.2024 22:31
Kirjoittaja sivustahuutaja
The Alpinist
https://www.rottentomatoes.com/m/the_alpinist_2021

Hieno dokumentti kiipeilijästä. Upeita maisemia. Paljon kiipeilykohtauksia. Harvinaisen vahva draaman kaari. Löytyy Netflixistä. Pidin tätä parempana kuin Free Soloa. Suosittelen. 5/5.

Re: Katsoin leffan

Lähetetty: 21.04.2024 14:14
Kirjoittaja James Potkukelkka


Poor things

Hyvä 4/5

Kauhukomedia lähinnä.

Tiedemies herättää itsemurhan tehneen naisen henkiin antamalla hänelle vastasyntyneen aivot.

Ajankohta on anakronistinen steam punk tyylinen viktoriaaninen Eurooppa.

Emma Stone on yllättävän rohkea heittäytyjä mainstream
Hollywood-tähdeksi. En tiedä, onko oscar-voittajan häpykarvoitusta koskaan aiemmin nähty valkokankaalla?

Edit: KKK:n arvio tässä ketjussa myös

Re: Katsoin leffan

Lähetetty: 26.04.2024 20:15
Kirjoittaja KKK
Love Lies Bleeding

Kärsimättömille twitter-pitch: "2020-luvun metoo-arthouse-noir Thelma+Louisen jalanjäljissä lesboseksillä, surrealismillä ja steroideillä"

A24 on tuotantoyhtiö joka kannattaa panna merkille. Se ei tuoda miljardin dollarin multiplex-blockbustereita, mutta kalastelee mielenkiintoisia välisarjan käsikirjoituksia ja tuottaa niistä hyviä voittoatuovia, lähtötasoon ja budjettiinsa nähden huomattavasti keskimääräistä parempia elokuvia. Seuraavaksi katsomislistalla onkin yhtiön rosterista Alex Garlandin "Civil War" joka on saanut erinomaiset ennakkoarvostelut.

Nikotiiniriippuvuudestaan irtirimpuileva kuntosalityöntekijä Lou kohtaa elämänsä ensimmäisiin kehonrakennuskisoihin valmistuvan Jackie-kulkuritytön. Syntyy rakkaussuhde, mutta ruusunpunaisten haaveiden tielle asettuvat Loun hämärä menneisyys, vaikea suhde pelottavaan crimelord-isäänsä, Loun lankomiehen harjoittamaa ruma perheväkivalta ja kiihtyvä ultraväkivallan kierre josta tietää jo ensimmäisen kolmanneksen jälkeen että tämä-ei-todellakaan-pääty-nätisti.

Siinä missä "Thelma ja Louise" olivat olosuhteiden uhreja, Lou ja Jackie ovat metoo-ajan hengen mukaisesti aktiivisia toimijoita. Eivät edes antisankareita, vain kaksi pientä ihmistä jotka ajatuvat tekemään pahimpansa ja parhaansa täysin mahdottomassa tilanteessa. Yhtään mukavaa mieshahmoa ei koko elokuvassa nähdä, tietenkään, mutta tämän elokuvan haukkuminen miehiä vihaavaksi lesbopropagandaksi ei tekisi sille oikeutta. Naisia on esineellistetty ja typistetty elokuvissa iät ja ajat femme fataleiksi, madonnoiksi tai huoriksi. On vain oikein että sama toimii joskus toisinkin päin.

Roolitus avainpelaajien osalta osuu myös nappiin. Tosin Kristen Stewartin ei tarvitse edes näytellä, olla vain oma itsensä. Eksoottinen bodari-Jackie (Katy M. O'Brien) on treenannut ihan kiitettävästi mutta pakko sanoa että posedown-kohtauksessa tuli vähän "mitä vittua?" -fiilis. Ei tuolla massalla eikä kireydellä oikeasti piirikunnallisia isommille lavoille ole mitään asiaa, mutta annetaan anteeksi koska näyttelijätär teki hahmonsa muuten niin hyvin. Toivon näkeväni tätä toiminnallista daamia jatkossakin yhä isommissa rooleissa. Tuleva "M:i 8" onkin sitten isompi näytön paikka hänelle.

Ja Ed Harris on yhtä karismaattisen karmiva kuten hän vain osaa olla.

Setä antaa neljä Deca-ampullia viidestä.
Pidän nykyään hyvän elokuvan kriteerinä sitä, että se maistuu suussa kauemmin kuin bigmac, on tehty puhtaista raaka-aineista, luovasti ja maustettu rakkaudella ja hyvällä maulla ja heitetty sekaan tippa "secret saucea" niin että jälkimaku tuntuu suussa paljon pisempään kuin kompromisseissä haudutetut megamaxi-franchise-tuotannot.

Allaoleva traileri on valitettavasti paljon huonompi kuin itse tuote, kannattaa antaa tälle elokuvalle mahdollisuus.


Re: Katsoin leffan

Lähetetty: 29.04.2024 8:32
Kirjoittaja James Potkukelkka
KKK kirjoitti: 26.04.2024 20:15

A24 on tuotantoyhtiö joka kannattaa panna merkille.
Tiesitkö KKK, että olet (hyvin tod. näk.) A24:n rahoittaja? Minä ainakin olen! Hienoa olla executive producer!

Re: Katsoin leffan

Lähetetty: 02.05.2024 20:48
Kirjoittaja KKK
James Potkukelkka kirjoitti: 29.04.2024 8:32 Tiesitkö KKK, että olet (hyvin tod. näk.) A24:n rahoittaja? Minä ainakin olen! Hienoa olla executive producer!
Tähän kuulisin erittäin mielelläni perustelut :D

Re: Katsoin leffan

Lähetetty: 03.05.2024 8:18
Kirjoittaja James Potkukelkka
KKK kirjoitti: 02.05.2024 20:48
James Potkukelkka kirjoitti: 29.04.2024 8:32 Tiesitkö KKK, että olet (hyvin tod. näk.) A24:n rahoittaja? Minä ainakin olen! Hienoa olla executive producer!
Tähän kuulisin erittäin mielelläni perustelut :D
https://www.hs.fi/visio/art-2000010360938.html

Elokuvan tuotantoon sijoitti IPR VC:n toinen rahasto, jossa on muun muassa varoja työeläkeyhtiöltä, kuten Elolta ja Varmalta, sekä valtion pääomasijoitusyhtiöltä Suomen teollisuussijoitukselta (Tesi).
Minä olen sekä Varman että Elon kautta! Täytyy jo katsella smokkia Oscar-juhliin!

Re: Katsoin leffan

Lähetetty: 04.05.2024 21:38
Kirjoittaja KKK
^Rahoittaja saa usein executive producer-tittelillä nimensä kreduihin, joten rupeanpa syynäämään koska uudessa leffassa vilahtaa tekijämiesoletettuna "James Potkukelkka!"

Re: Katsoin leffan

Lähetetty: 10.05.2024 21:37
Kirjoittaja KKK
Ministry of Ungentlemanly Warfare

Guy Richie vauhdissa taas. Tällä kertaa velmuillaan "Operaatio Postmaster" "Likaisen Tusinan" hengessä. Sekalainen seurakunta vähemmän mallikelpoisia sotilaita lähetetään sabotoimaan natzien U-vene-huoltokeskittymää Afrikan rannikolla.

Semmoinen keskiverto kertakäyttötuotehan tästä tuli. Vaikka dialogissa oli mukavia hetkiä, niin kovasti paljon pliisumpaa oli sanailu kuin vaikkapa "Snatchissa" tai taannoisessa "The Gentlemenissä". Väkivaltaa piisasi vähintäänkin riittävästi ja välillä tuntui että sakemanneille oli puettu vaaleat uniformut vain siksi että veriroiskeet näkyisivät niissä paremmin. Loppukohtauksessa annettiin ymmärtää että ovi on auki jatko-osia varten, mutta epäilen vahvasti että sellaisia tästä poikii.

Jossain kohtaa tajusin, että sotaelokuvat saavat minun osaltani nyt vähäksi aikaa olla. Sen verran synkkiä pilviä nousee taivaanrannan takaa, ettei näitä oikein enää osaa viihteenä saati ajankuluna katsoa.

Osissa mm Henry Cavill, Alan "Reacher" Ritchson ja Till Schweiger.


Re: Katsoin leffan

Lähetetty: 20.05.2024 18:01
Kirjoittaja urpiainen
Katsoin leffan, mutta siitä katsomisesta on siis jo melkein 40 vuotta. Asia tuli mieleen, kun törmäsin tällaiseen X:ssä:



Mulla on sellainen mielikuva, että olen joskus 80-luvulla ollut kipeänä kotona, ja ihan sattumalta katsonut tämän telkkarista tulleen elokuvan. Joka tapauksessa, muistan, että leffa teki jopa aika suuren vaikutuksen esiteini-ikäiseen Urpiaiseen. Harvaa elokuvakokemusta muistan niin vahvana kuin tuota, ja monesti olen miettinyt, että olisi kiinnostava nähdä leffa joskus uudestaan. Vieläkö se olisi mielestäni hyvä.

Re: Katsoin leffan

Lähetetty: 25.05.2024 21:51
Kirjoittaja KKK
Civil War

Täydellisesti ajoitettu (vaalivuosi, Trump) dystoopppinen road-movie halki uuden sisällissodan runteleman Amerikan sydänmaiden. Keskiössä pieni joukko sotareporttereita ja -kuvaajia, jotka toivovat ehtivänsä haastatella kolmeen-neljään eri rintamaan jakautuneen US of A:n "presidenttiä" ennen kuin tämä viraltapannaan automaattiasein. Päähenkilöitä ovat marinoitunut, kyynistynyt, traumatisoitunut, keski-ikäinen naisfotojournalisti ja nuori, vasta aloitteleva harrastajakuvaajatar. Mukana vanissä matkaavat adrenaliini-junkie ja poliittinen veteraanitoimittaja, jonka tehtävä on toimia jonkinlaisena järjen äänenä kaiken hulluuden keskellä.

Jokaisen tarinan voi kertoa monella tavalla. Jerry Bruckheimerin tai Roland Emmerichin jäljiltä olisi tuloksena ollut bulkkimusiikilla ja salamaleikkauksilla rytmitetty CGI-tehosteooppera, jonka henkilöhahmot ovat paperinohuita karikatyyrejä. Garlandin teoksessa mittakaava on tarkoituksella kertaluokkaa pienempi, mutta siksi tilanteen kaaos ja järjettömyys tulee iholle ihan eri tavalla. Katsoja ei voi etäännyttää itseään siitä maailmanlopun näystä, kun sivistysvaltio repii itsensä kappaleiksi. Kuvaajalle en antaisi Oscaria, mutta muutama erinomaisen nätti ja häiritsevä avainkuva jää kummittelemaan mieleen pitkäksi aikaa.

Käsikirjoiteluksessa on valittu muutama aika vinkeä kikka. Tarina kerrotaan paljolti vastakohtien kautta. Kauheaa kuvaa säestää unenomainen, kaunis musiikki.Joukkohautaa kalkitsevalla verenhimoisella punaniskalla on maastopuku ja pinkkilinssiset silmälasit. Tarkka-ampujan röllipuvussaan näytetään käyttävän glitter-kynsilakkaa juuri ennen dead-shotia. Vasta loppukohtauksessa sotiva osapuoli näyttäytyy ja käyttäytyy vakinaisen armeijan kalustoa käyttäen, sotilaallisesti toimien - hyökätessään vahvasti linnoitettuun Valkoiseen Taloon, jossa tähän mennessä vain särisevissä radiolähetyksissä ja muutamassa tv-klipissä näyttäytynyt populistipresidentti piileskelee. Eli annetaan ymmärtää että Texas ja Kalifornia ("Western Forces") ovat oikealla asialla ja keskimaan punaniskat aidan väärällä puolella. Huolella tekijät ovat hioneet tästä suorat Trump-viittaukset pois, mutta väitän käsikirjoittajan ajatelleen asian juuri näin.

Ihmettelin pitkään, miksi ekat 2/3 oltiin joko maaseuduilla tai pikkukaupungeissa, mutta niitähän siellä sydänmailla on. Loppukolmanneksen kaupunkisota hätkäytti tätä vasten, koska aikaisemman konfliktikohtaukset olivat olleet erillisiä ja irrallisia mutta pääkaupungissa oli helvetti irti.

4.5/5 tähteä sedältä. En osaa sanoa miksei täysiä, jotain vielä jäsentymätöntä jäi puuttumaan ja muutamia tarinan mahdollisuuksia ei käsitelty niin perusteellisesti kuin mihin pitchi olisi antanut mahdollisuuden. Olisin halunnut nähdä yhtä kohtausta enemmän tarinaa siitä, miten yhteiskuntajärjestys murenee kun tukiverkot pettävät, poliisi tai palokunta ei enää tule ja sähköä ei enää saakaan pistokkeesta ja sapuskaa kaupasta. Ymmärrän toisaalta tekijöiden painopiste-preferenssit, noita teemoja tutkimalla elokuvan dynamiikka olisi voinut kärsiä ja road-movie olisi muuttunut yhteiskuntakriittisemmäksi tutkielmaksi.

Yhtäkaikki. Jos pidät Cinemasta ja olet kyllästynyt multiplex-blockbustereihin, ota tämä katsontalistalle.

Se mikä tässä pelottaa eniten on se, että tämä voi olla kymmenen vuoden sisällä totta. Kaiken kaikkiaan hieno, hieno katsontakokemus. AG ei taaskaan pettänyt.

EDIT: pieniä tarkennuksia ja lisäyksiä.

Soundtrackista unohtui mainita, että erinomaisen hyvällä maulla koostettu. Joku De La Soulin letkeä hippahitti "Say No Go" hidastetun tulitaistelun taustalla luotien ja veren lentäessä oli varsin mieleenjäävä yhdistelmä.