Kitinä

Elukka kirjoitti: Missämissä?

Parissakin, muistaakseni. Lähin kauppa lienee kuitenkin netissä.

Syriana. En suosittelisi pahimmalle vihamiehellenikään, jos sellaisia olisi, sen verran sekavasta filmistä oli kyse. Karttakaa mahdollisimman tarkasti!

V niin kuin Haukotus.

Siellä täällä on havaittavissa välähdyksiä käsikirjoituksessa, mutta ylöspano on erittäin eilistä. Jälleen kerran tehdään oudon lapsellisia virheitä. Kuten se, että toiminnallisissa kohtauksissa liike pysäytetään leikkaukseen ja käynnistetään uudelleen leikkauksella. Jos kerran tekniikka on kehittynyttä, miksei liikettä pyritäkään kuvaamaan sulavasti yhtenä katkeamattomana kuvasarjana. Tai ainakin leikata liikettä esittävät kuvat siten, että katsoja ymmärtää kuvattavan liikettä eikä töksöttämistä.

The running man

Tämä oli parempi ensimmäisellä katsomiskerralla ala-asteella.

Geishan Muistelmat

Ihan ok romanttinen melodraama. Ennalta-arvattava. Ymmärrän miksi sai ne Oscarit mitä saikin. Kyllähän sen katsoi, kun pakko oli.

Fried green tomatoes
Kaikin puolin tyylikäs kuvaus tyttöjen välisestä ystävyydestä, erilaisuudesta ja ihmisen elämän vaikeudesta. Tätä on kuulemma hehkutettu yhtenä lesbouden kuvauksen huipputeoksista, mutta en kyllä ainakaan itse tuosta mitään niin erityisen lesboa löytänyt. Hieno leffa joka tapauksessa.
(=4)½ / * * * * *

München

Virkistävä elokuva, jonka ideologia kumpuaa siitä miten arkipäiväisen helppoa tappaminen, murhaaminen ja terrorismi on. Tappajia eivät ole aivopestyjä huippuunsakoulutettuja supermiehiä, vaan ihan tavallisia ihmisiä, kuten sinä ja minä. Ja ihmisten kohtaloista päätetään ruokapöydän ääressä, kun lapset nauravat ympärillä täydellisessä idyllissä.

The Living Daylights

Mooresta päästiin vihdoinkin eroon, ja tilalle astui Timothy Dalton, Conneryn jälkeen särmikkäin Bond, joka tuo hahmoon mukaan enemmän inhimillisyyttä ja omaa kylmää kovuuttaan. Leffan taso tekee oikeutta hänelle, ja leffa jatkaa sarjan parempaa linjaa sekä toimintakohtauksissaan (kohtaus jossa Bond katkoo kengästään nauhat on ehdottomia suosikkejani koko sarjassa) että juonessaan. Leffaa katsoessa mietin jälleen sitä, kuinka tärkeä osa musiikilla on tunnelman luomisessa, ja suuri kiitos leffan onnistumisesta kuuluukin myös John Barrylle, joka ylsi parhaimpiensa (Pallosalama ja Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa) tasolle. A-han tunnusbiisikin on sarjan komeimpia.

Lord of war

Puisevan tylsähkö elokuva asekauppias Nicolas Cagesta, kaavamainen, hengetön.

Clay kirjoitti:Lord of war

Puisevan tylsähkö elokuva asekauppias Nicolas Cagesta, kaavamainen, hengetön.

????

Kassoin saman piuhan äsken.

Jäi mietitytään miten kokkelin seassa ruuti toimii.

The Car

Kalmankaara! Voiko olla coolimpaa nimeä! Jos olisin penskana nähnyt tämän, olisi siitä varmasti tullut yksi silloisista kestosuosikeistani. Valmistui vuonna 1977 Spielbergin The Duelin jälkeen ja ennen Carpenterin Christineä ollen jotakin näiden kahden väliltä.
 
Musta "paholaisauto" saapuu terrorisoimaan pientä aavikkopitäjää tappaen mielivaltaisesti porukkaa. Mutta ajaako tuota autoa kukaan!? Loistava halppiskauhuilu, harmi ettei ekstroja ollut mukana. Ja miten niin minulla on outo elokuvamaku?

***

Friday the 13th 2-8 ja Jason X

Jason on ihan ykkönen. Niin huonoa, päätöntä ja kliseistä kauhua, mutta ah mä niin tykkään. On se Jason kehittynyt aika koneeksi matkan varrella

Ebola kirjoitti:Friday the 13th 2-8 ja Jason X

Jason on ihan ykkönen. Niin huonoa, päätöntä ja kliseistä kauhua, mutta ah mä niin tykkään. On se Jason kehittynyt aika koneeksi matkan varrella

Noita jatko-osia katsottiin penskana urakalla todella huonokuntoisilta kopionkopionkopioilta. Noh, sitten kun viimein näki sen ensimmäisen ja alkuperäisen, olikin ihmetys suuri; missä ihmeessä se Jason on!? Eikä jo lähes "logon" osaan noussut jääkiekkomaskikaan löytynyt kuin vasta kolmannessa osassa. Siinä olikin ihmettelemistä.

Aeon Flux

http://www.imdb.com/title/tt0402022



Joo olipa taas pläjäys.

99% ihmiskunnasta kuollut ja sitten sooloillaan suljetussa kaupungissa ja leikitään hippaa. Ollaan vähän terroristejä ja vähän vallankaappaajia. Eka halutaan tapaa yks tyyppi mutta sitten nusastaan sitä varmuudenvuoksi, sitten se pääseekin jo karkuun... Hii-o-hoi, empä ole ennen moista katsonut. Mut kyy, Charlize Theronin pompottamista trikoissa oli ihan jees katsella. Ei näyttänyt tissejä, petyin.

EDIT: Hitto kun ei kerran näyttänyt leffassa niin minä näytän ne kityssä.

TISSIT

Inside Man

Piti mennä katsomaan V niin kuin Verikosto, mutta lippuluukulla vaihdoinkin lennosta tähän. Kannatti. Tykkäsin. Näinkin puhkikalutusta ja satoja kertoja filmatusta aiheesta oli saatu mielenkiintoinen ja hieman erilainen elokuva. Jodie Foster onnistui olemaan limainen narttu ja Denzel oli ihan vaan sama heppu kuin kaikissa leffoissaan. Nyt kun miettii, niin juonikuvio oli niin tavallinen ja kliseissä löytyi, mutta Spike Lee onnistui painottamaan asioita niin, ettei tämä käynyt ihan tylsäksi.

ja ½

Ajattelin tässä katsoa taas moneen kertaan nähdyt Halloween 1-2 ja 4-6

Samanlaisiahan nämä ovat kuin Friday the 13th pätkät, mutta on tuo Maikkeli ihan kakkonen.

Ebola kirjoitti:Ajattelin tässä katsoa taas moneen kertaan nähdyt Halloween 1-2 ja 4-6

Samanlaisiahan nämä ovat kuin Friday the 13th pätkät, mutta on tuo Maikkeli ihan kakkonen.

Sä harrastat kauheaa syrjintää! Friday-sarjasta jätit katsomatta sen parhaan osan ja Halloween-jatkumosta kakkosen jälkeen toiseksi parhaan jatko-osan, eli kolmosen! Siinä on muuten kipiä pätkä.

Sikäli olen kyllä eri mieltä kanssasi, että alkuperäinen Halloween on taidolla tehty, kauniisti kuvattu ja verellä mässäilyn sijasta hitaasti musiikin ja kuvauksen keinoin jännitystä rakentava kauhuklassikko, kun taas Perjantai-sarjan ensimmäinen osa on jo täysin Halloweenin suosiolla ratsastavaa halpissäikyttelyä. Joskin onnistuen hyvällä otsakkeella ja hienoilla gore-efekteillä nousemaan hieman tuon ajan muita teinislashereita korkeammalle.

[quote="bedlam"][/quote]


En seNtään syrjintää, Friday pätkistä en vielä omista 1 ja 9 DVD:llä ja Halloweenista en jaksa katsoa kolmosta, se on jotenkin niin hämärä.

Olen kyllä samaa mieltä että Halloween on taidokas, koska pidän kauhuelokuvista joissa luodaan tunnelmaa musiikilla ym. tehosteilla, ei niinkään verellä ja mahdollisimman yksityiskohtaisilla tappokohtauksilla, vaikka nekin muilta osin herättävät kiinnostuksen. "Tavallaan itselläni toimii mitä huonompi sen parempi."

Esimerkiksi Friday the 13th kakkosen alkukohtaus toimii minulla todella hyvin, tietää että Jason tulee ja tilaisuuksia siihen on, mutta tilanne pitkittyy pitkittymistään.

Ebola kirjoitti:"Tavallaan itselläni toimii mitä huonompi sen parempi."

No sama juttu täälläkin. Kaverit ovat monesti naureskelleet dvd-hyllylleni, että "on sulla täällä kyllä melkoinen määrä paskaa". Tavallaan tiedostan monenkin elokuvan olevan paperilla täyttä kuraa, mutta minkäs mahtaa, kun nautin suuresti niiden tuijottamisesta uudelleen ja uudelleen.

Mutta tuo Halloween 3 on mielestäni juuri näitä huononhyvä kauhuleffoja. Käsittämättömän ärsyttävä teemamusiikki + todella ahdistavalla tavalla yhdistyvä mustan huumorin, järjettömän juonen ja rankkojen efektien yhdistelmä.

Dead&Buried **

Alien-käsikirjoittajien kauhuilu vuodelta 1981. Ei oikein toiminut, vaikka sitä niin toivoin. Alku oli innostava, pienen kylän asukkaissa on jotain pahasti vialla ja tuntemattomat turistit saavat kohdata kammottavan kuoleman....töttödööö. Goren runsaus yllätti, välillä lähenneltiin Fulcimaisia atmosfäärejä. Dvd-kuva oli luvattoman huono ja loppuratkaisun tiesi jo etukäteen. Ei huono, ei hyvä.

Shivers ***

David Cronenbergin ensimmäinen teatterielokuva vuodelta 1975. Vuotta myöhemmin John Carpenter tulisi tekemään oman sovituksensa zombie-aiheesta, jossa zombit on korvattu aseistetulla jengillä. Cronenbergin versiossa "zombit" ovat tietenkin seksiä janoavia hotelliasukkaita, jotka erehdyttävästi kakkapökylän näköiset loiset ovat saastuttaneet suusta tai muusta ruumiinaukosta sisään hyppäämällä. Elokuvassa on mausteena tietenkin ripaus insestiä, raiskausta ja pedofiliaa, sekä ohjaajalle tutun veriset efektit.

Siinä missä monet ohjaajat ovat sen ensimmäisen taiteellisen pläjäyksensä jälkeen siirtyneet tekemään siistimpiä elokuvia suuremmalle yleisölle, jatkoi Cronenberg aika samanlaisilla linjoilla pitkäänkin.

Leffan pohjimmaista ideaa on kyllä hieman vaikea hahmottaa. Kärpäsen aids-allegorian ymmärrän, Videodrome käsittelee ihmisen/teknologian välistä suhdetta ja 'kun mikään ei riitä'-aihetta. Mutta kakkapökylä, joka muuttaa sinut seksiä himoitsevaksi eläimeksi? Ehkä minulta meni jotain ohi, levyllä kun ei ollut minkään valtakunnan tekstitystä.

James ja jättipersikka. Oli ihan hyvä.

Tänään tiedän katsovani kolmoselta Mementon. Se on hyvä leffa.

Bubba Ho-Tep ****

Bruce "Evil Dead" Campbell esittää vanhainkodissa asuvaa Elvis Presleytä, joka tutustuu samassa talossa asustavaan mustaihoiseksi muutettuun John F Kennedyyn (Ossie Davis). Vanhusten kiusaksi tuhansia vuosia vanha muumio saapuu öisin ryöstelemään heidän sielujaan (imemällä se ulos persreijästä), joten kaksikko käy yhdessä taistoon säilyttääkseen henkiriepunsa.

Yksi hauskimmista leffoista aikoihin. Campbell loistaa Elviksen roolissa ja parikin kertaa tuli kesken leffan kelattua taaksepäin, jotta sai nauraa uudelleen samalle vitsille! Okei, olin hieman väsynytkin. Todellinen feelgood-elokuva, jonka jälkeen oli mukava käydä nukkumaan. Suosittelen...kaikille!

Lolita kirjoitti:Inside Man

Piti mennä katsomaan V niin kuin Verikosto, mutta lippuluukulla vaihdoinkin lennosta tähän. Kannatti. Tykkäsin. Näinkin puhkikalutusta ja satoja kertoja filmatusta aiheesta oli saatu mielenkiintoinen ja hieman erilainen elokuva. Jodie Foster onnistui olemaan limainen narttu ja Denzel oli ihan vaan sama heppu kuin kaikissa leffoissaan. Nyt kun miettii, niin juonikuvio oli niin tavallinen ja kliseissä löytyi, mutta Spike Lee onnistui painottamaan asioita niin, ettei tämä käynyt ihan tylsäksi.

ja ½

Mä katsoin eilen ja annan ihan täydet neljä tähteä. Oikein sopivaa lauantai-illan viihdettä, mutta ei lainkaan liian aivotontakaan. Mä en tosin ole hirveästi panttivankileffoja harrastanut, joten en ehkä osaisikaan poimia tuosta pahimpia kliseitä.

Aiemmin viikolla kävin päivänäytöksessä katsomassa Kenen joukoissa seisot ja siitäkin tykkäsin. Musiikin voimaa ja innostuneita ihmisiä. Ja sille, joka haluaa käyttää tämänkin ketjun haukkuakseen minua kommunistiksi tms., sanon, että mielestäni oli oikein mukavaa sekin, että elokuvassa tuli esille myös kriittisiä äänenpainoja diktatuurin ylistystä kohtaan. Mainio kertomus musiikin voimasta, sitä elokuva kuitenkin oli. Suositten. Samoin neljä tähteä.

Pier Paolo Pasolinin Salò eli Sodoman 120 päivää (Salò o le 120 giornate di Sodoma/ 1975).

16 nuorta neitsyttä, kahdeksan poikaa ja kahdeksan tyttöä, valitaan neljän korkea-arvoisen miehen toimesta Salòn tasavallassa sijaitsevaan rauhalliseen residenssiin maailmansodan aikaisessa Mussolinin Italiassa.

Elokuva koostuu rankan sadistisista kohtauksista. Orjuuttamista, pakottamista ulosteiden syömiseen, virtsaamista kasvoille, kielen irtileikkaaminen, päänahan irtiviiltäminen, polttomerkit, pakkonainti, raiskaukset, hyväksikäyttö, äärimmäinen henkinen julmuus.

Ennen kaikkea Salò on voimakkaan yhteiskuntakriittinen, masentavan nihilistisellä sisällöllä kuvattu analyysi poliittisista teemoista, nyky-yhteiskunnasta, fasismista, absoluuttisen vallan vääjäämättömistä seurauksista sekä yleisemmin tunneköyhyyttä ja arvonihilismiä kumuloivan yhteiskunnan halvaannuttavista vaikutuksista.

Vaikuttava jos mikä.