Kitinä

Koontz- Ääni pimeydestä
John le Carre-Sota ilman sankareita
John Gardver-Tehtävä Suomessa,James Bond
Brian Garfield-Koltsakin kulta
Juhani Mäkelä-Mämmi Ltd.

Kaikki on ennestään tuntemattomia suuruuksia, sain noi töistä ilmaiseksi.

Henry Miller - Sexus 1
Markiisi De Sade - Justine

Sai halvalla...

Lolita kirjoitti:Henry Miller - Sexus 1
Markiisi De Sade - Justine

Sai halvalla...

Tommoset kirjat pitää ostaa uutena. Hyi helvetti mua ällöttäny joskus kirjastokirjoissa kummalliset haaleat läikät ja tahrat vähänkään seksimpien sivujen vaiheilla...

En vieläkään jaksa listata lukupinoa, se vaan kasvaa kasvaa kasvaa. Miten hemmetissä rentoutua lukemista varten??

Uusia ne onkin. Pokkareita. Gummerus on nyt ottanut tavaksi julkaista eroottisia klassikoita pokkareina, näyttävät hyvältä mun hyllyssä (siellä on jo O:n tarina , Herra Jackin ihmeellinen huone ja Pikkulinnut).

Lolita kirjoitti:Uusia ne onkin. Pokkareita. Gummerus on nyt ottanut tavaksi julkaista eroottisia klassikoita pokkareina, näyttävät hyvältä mun hyllyssä (siellä on jo O:n tarina , Herra Jackin ihmeellinen huone ja Pikkulinnut).

Noihin sais kyllä rentouduttua tarpeeksi, taidankin matkia ja shoppailla.

Lolita kirjoitti: Markiisi De Sade - Justine

Sai halvalla...

Ja minä kun maksoin täyden hinnan, argh!

Sannnu kirjoitti:Aloittelen piakkoin kirjaa nimeltä Valkoinen Masai, joka pyörii muuten leffassakin parhaillaan...

Oli muuten niin typerä tarina ettei mitään rajaa.
En pystyny lukiessa miettimään mitään muuta kuin että kuinka sekasin se muija oikeesti on, sen verran alkeellista meininkiä.
Tosi rakkauden eteen mitä vaan, joo joo, se Masai on ainakin kirjan perusteella on täys vajari.
Toivottavasti ovat leffaa vähän romantisoineet..

Outi Pakkanen - Kuolema käy jatkoilla
Elizabeth Kostova - Historiantutkija
Seppo Jokinen - Sana sanaa vastaan
Helene Tursten - Tatuoitu torso

Rouva Pupu kirjoitti:Outi Pakkanen - Kuolema käy jatkoilla

Ei kannata. Se on huono.

Rouva Pupu kirjoitti:Elizabeth Kostova - Historiantutkija

Täällä luvun alla englanniksi. Hieman hidasta kerrontaa eikä niin hyvä kuin oletin.

Lolita kirjoitti:

Rouva Pupu kirjoitti:Elizabeth Kostova - Historiantutkija

Täällä luvun alla englanniksi. Hieman hidasta kerrontaa eikä niin hyvä kuin oletin.

Nojuu, se tuli mulle vahingossa kun muka olen unohtanut peruuttaa kuukauden kirjan. Mutta takakansi vaikutti lupaavalta, mutta mutta...
Outi pakkasesta, juuh olen tuon lätyskän lukenut ja ihan mieluusti luen uudelleenkin, en muista siitä mitään

No ei näitä voi viihteeksi laskea.

Perhe ja perintö 2006 sekä avioehtosopimus ja taloudellinen turvallisuus kolmantena kirjana Perhe- ja perintöoikeuden alkeet, jonka voisi huomenna hakea kirjastosta kun olen sen varannut.

Ostin juuri Anne Tylerin uusimman, Digging to America, Paul Austerin romaanit Timbuktu, the Brooklyn Follies ja Travels in the Scriptorium sekä vamonsa Siri Hustvedtin kirjat the Enchantment of Lily Dahl ja the Blindfold. Odotan kovasti, kuten tekin varmasti raporttejani!

Tänään ostettu:

Legs McNeil & Jennifer Osborne - Alaston Hollywood
Pornoelokuvateollisuuden sensuroimaton historia

Lasten- ja nuorisopsykiatria
Käyttäytymishäiriöt nyt!
Aggressiivinen lapsi

--
En tiedä mistä alottaisin. Kivaa, kevyttä ja käytännöllistä.


Fanny saa odotella kesälomaa

Tällä hetkellä meneillään on Ron McLartyn Polkupyörällä ajamisen taito ja E.T.A. Hoffmannin Kultainen malja. Jonossa taas Torey Haydenilta Aavetyttö, Sähkökissa ja Auringonkukkametsä, Paul Austerilta Illuusioiden kirja, Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie ja Paulo Coelhon Alkemisti. Lisäksi minulle on suositeltu esim. Patrick McGrathin Groteskia, Yann Martelin Piin elämää ja Orhan Pamukin Lumi-kirjaa. Eihän tässä ehdi opiskelemaan laisinkaan!

Jostain kummasta on hyllyyni ilmestynyt opus vuodelta 1970. Stephen Baker - Miten teen vaimoni onnelliseksi. Löytyisikö tästä korvike Bruce Fisherin jorinoille, ans kattoo ny sano. Alku kuulostaa ihan hyvältä.

"Kuinka saadaan neurottinen vaimo syömään kädestä.......Jos vaimosi heittäytyy lattialle, hakkaa mattoa nyrkeillään ja kirkuu, niin todellisuudessa hän vain haluaa kertoa sinulle jotakin.
Hänellä on luultavasti täysi syy olla hermostunut. Hänen elämänsä on hyvin vaikeata. Se on täynnä sotkuja, jotka hänen täytyy selvittää aivan itse. Koko hänen elämänsä on täynnä kriisejä, jotka muodostuvat hävinneistä hiusneuloista, kadonneista lyijykynistä, liiasta suolasta sopassa, näppylästä leuassa tai lohjenneesta kynnestä."

Kuulostaa hyvältä siis ja tämän jälkeinen otsikko "kuinka päästä eroon neuroottisesta vaimosta" vaikutti myös mielenkiintoiselta niiden muutaman läpiselatun loukkaa häntä kohteliaisuuksilla-läppien perusteella. "Hei pulu, näytät ihan spedeltä" ja "älä välitä, ei naisen tarvitse olla viisas" tuntui jokseenkin tutuilta jo ennestään.


Edellinen tulee varmaan selattua läpi mutta toinen musta-aukko muistijäljessä Kari Heusala - Naisen seksuaalisuus ei kyllä kuulu itseään kunnioittavien koodijärjestelmään millään tavalla. Paitsi jos on kaappilukija niin sitten ehkä.

Suomen perushoitajien liitto on tästä sanonut, että on erityisesti miehille sopiva käsikirja, josta löytyy melkein kaikki. No takakannen perusteella tiedän nyt sitten jo, että klitoriksen kokonaispituus on yli 13cm ja siinä on 8000 hermopäätettä kun peenikslinnussa kuulemma puolet vähemmän.......Niiku.....jippii.....Tämän lukeminen on jo riittävän pervoa ilman viitettäkään sytytystulpista tai moottoriöljystä puhumattakaan sormi-, suu- ja anaaliseksistä. Veikkaan, että tuosta opuksesta saan kyllä painajaisia. Fiksu odottaisi jouluun ja uudelleenpaketoisi sen vaikka omalle äidille. Onnenkantamoinen kohdallani, että se ei osaa lukea.

Tommy Tabermannin ja Seppo Hyrkäksen Tosimiehen testamentti

Yksi odottaa uusintakierrosta ja kaksi jatkumista:

Ebola and Marburg Viruses: A View of Infection Using Electron Microscopy
Ebola and Marburg Viruses: Molecular and Cellular Biology
Ebola: Through the Eyes of the People

Suvinen kirjoitti:Ehkä sitten näen tämänkin kirjan lapsuuden vaaleanpunaisten lasien läpi, vähän niinkuin sen Ruohometsän kansankin.. mutta kaikesta huolimatta se on silti mielestäni yksi parhaimmista teoksista, ja omassa lajissaan suvereenisti paras.

Lajissaan paras minunkin mielestäni.

Pimeinä, yksinäisinä iltoina on katkeransuloisen mukavaa huijata itseään pikku apuvälineiden avulla ja sukeltaa pumpulinpehmeään maailmaan, jota ei ole olemassakaan. Kesää odotellessa..!

Sen sijaan en kyllä näe tuota maailmaa ollenkaan pumpulinpehmeänä, vaan hyvinkin kovana ja koettelevana, päähenkilön sielunmaisemalla varustettu ihminen kun satuttaa itsensä pumpuliinkin.

Suvinen kirjoitti:

prosessi kirjoitti: Sen sijaan en kyllä näe tuota maailmaa ollenkaan pumpulinpehmeänä, vaan hyvinkin kovana ja koettelevana, päähenkilön sielunmaisemalla varustettu ihminen kun satuttaa itsensä pumpuliinkin.

vielä mitä; Emiliahan on sitkeä ja joustava kuin viinikumi! Ja lopulta tietysti saa Teddynsä. Ja Uudessa Kuussa on aina kaunista ja runollista, täällä vain sataa ja on pimeää, oli kesä tai talvi.

vielä mitä; jos hän olisi sitkeä ja joustava kuin viinikumi, hän ei olisi mennyt sekaisin jokaisen päätöksen edessä ja nössöillyt kerta toisensa jälkeen. Eikä varsinkaan olisi huolinut mitään Teddyä. Ja se kauneus ja runollisuuskin taitaa olla lähinnä pakotettua, haluttomuutta ymmärtää miksi kaverin äiti löytyy kaivon pohjalta ym. opettajan elämäntarinoita.

Taas kerran Runotyttöä lukiessani toivoin salaa, että Emilia olisi kuitenkin ottanut loppujenlopuksi Deanin. Siinä äijässä oli särmää; Teddy on pelkkä kiiltokuvapoika.

Deania hän ei ottanut, koska jänisti siinäkin kohdassa, mutta minun mielestäni se oli oikeastaan ihan hyvä asia. Vähemmän pahaa Emilia pystyi Teddylle aiheuttamaan kuin Deanille. Vaan minun mielestäni olisi kyllä ollut reiluinta, jos Emilia olisi ottanut Perryn. Ainoa tasavertainen, joka ei ollut täysin Emilian lumoissa.

Suvinen kirjoitti:

prosessi kirjoitti:jos hän olisi sitkeä ja joustava kuin viinikumi, hän ei olisi mennyt sekaisin jokaisen päätöksen edessä ja nössöillyt kerta toisensa jälkeen.

No jaa, mun mielestä Emilia ei nössöillyt kyllä missään kohtaa. New Yorkiin se ei lähtenyt kun halusi kiivetä omin avuin; kaikki lukuisat kosijat taas olivat selkeästi vain ajanvietettä, eikä niiden torjuminen tuottanut Emilialle vaikeuksia.

TuottiPAS! Ja New Yorkiin se ei lähtenyt, kun oli niin laiska ja tiesi ettei se ollut välttämätöntä.

Lisäksi varsinkin viimeisessä kirjassa kuvataan mielestäni melko elävästi syvää masennusta, johon Emilia sairastui portaista putoamisensa jälkeen ja kirjoitusinspiraationsa kadotettuaan: "Ensimmäistä kertaa Emilia huomasi, kuinka hyvä ja lempeä ystävä kuolema saattoi olla." Emilia valvoo öitä, kadottaa elämänilonsa, jokainen aamu on taistelua uuden päivän edessä. Tästäkin huolimatta hän sitkeästi etenee, ja selviytyy.

Samaa mieltä, mutta olisiko hän yleensäkään masentunut, jos hän ei olisi rikki menevää sorttia. Masennus sitten osaltaan pakottaa joko muuttumaan tai kuolemaan.

Prosessi kirjoitti:Vaan minun mielestäni olisi kyllä ollut reiluinta, jos Emilia olisi ottanut Perryn. Ainoa tasavertainen, joka ei ollut täysin Emilian lumoissa.

Heh; minä taas ymmärrän täydelleen miksei Emilia ottanut Perryä

Kyllä minäkin ymmärrän, mutta silti se olisi ollut reiluinta.

Jos on jonkun miehen kanssa niin hyvä ystävä, että tämä on kuin veli, ei rakkaussuhdetta voi ajatellakaan.

Ei Perry ollut kuin veli, vaikka hyvä ystävä olikin. Emilia vain selitteli asioita itselleen noin, kun pelkäsi oman ylivoimaisuutensa menettämistä.

Eikä Deankaan ollut Emilian tossun alla, ei millään muotoa! Johan monessa kohtaa kirjaa vihjaillaan, että "Priestit ovat mustasukkaisia ja omistushaluisia", ja että "Priestien vaimot eivät koskaan tule onnellisiksi".

Dean oli sellaisen Emilian tossun alla, jonka hän itse oli keksinyt, ja joka siten ei ollut ollenkaan Emilian jalassa. Eikä siis ole ollenkaan sattumaa, etteivät Priestien vaimot tule onnellisiksi, jos heitä syytetään sellaisilla tossuilla lyttäämisestä, joita ei edes ole olemassa. Dean oli sekoboltsi.

Älyllisesti Dean ja Emilia olivat tasavertaisia, mitä taas ei voi sanoa Perrystä ja Emiliasta.

Olen sitä mieltä, että molemmat yhdistelmät olivat tasavertaisia, mutta Deanin fiksaatiot tekivät heistä käytännössä epätasa-arvoiset.

Teddystä on paha mennä sanomaan, koska kirjassa ei missään kohden kuvailla poikaa sen tarkemmin, kuin että tämä on "hauskan näköinen" ja "taiteellinen". Ilse kuvaa tosin Teddyä "itserakkaaksi aasiksi", joten ehkä se sitten on se totuudenmukaisin kuvaus

Juu, Ilse puhui aina totta.

Onpa hauskaa huomata, miten eri valossa joku toinen voikaan nähdä itselleen tärkeän tarinan! Mikä johtuu tietysti siitä, miten lukija peilaa itseensä kirjan henkilöitä ja tapahtumia. Minähän tietysti (kuten satatuhatta muutakin tyttöä) olen aina kuvitellut itseni Emilian kaltaiseksi, ja siksi pyrin puolustelemaan ja selittelemään romaanihenkilön tekoja oman makuni mukaan.

Minä taas olen nähnyt itseni vähän kaikissa kirjan henkilöissä, ehkä eniten Ilsessä. Itse asiassa minusta he kaikki ovat jonkinasteisia parodioita jostain tietystä ihmisluonteen heikkoudesta, ja pariutumisia olenkin miettinyt siltä kantilta, että ketkä korjaisivat parhaiten toisiaan.

Superihkua, muutkin rakastaa Runotyttöjä. Minä myös. Tosin nyt kyllä pätkii aika rankasti toi Dean-osuus tossa.. Oliko se se rampa mies? Miksenköhän oikein muista et Emppu ois seukannu sen kanssa?
Aivan pakko saada nyt kyllä noi kirjat jostain.
Ainiin joo, mä samastuin kans ehkä enemmän Ilseen.

Vuoroaan odottelee synttärilahjaksi saatu Henry Millerin Kauriin kääntöpiiri.

Uuh, joululahjaksi saatu de Mellon Havahtuminen aloitettu viime yönä. Toimii testatusti ainakin unilääkkeenä! Noh, voipa siinä mahdollisesti jotain asiaakin olla, jatketaan siis avoimin mielin.