Tiedetään. Ehkäpä tässä on sellainen emotionaalinen juttu, että ei halua ottaa turpaansa kahta kertaa "samoissa kisoissa".Pehmis kirjoitti:avioero ei mitenkään eroa pitkäaikaisen suhteen päättymisestä, jos ja kun on malttia ja älliä tehdä avioehtosopimus
Suorittaminen
Re: Suorittaminen
Re: Suorittaminen
Tell ya, ihan yhtä turpaan saanut olo on vaiks kariutuis ilman liittojakin ja saman ajan ootte yhdessä ja vaiks muksuja pusaatte. Niin se vaan menee.killkill kirjoitti:Tiedetään. Ehkäpä tässä on sellainen emotionaalinen juttu, että ei halua ottaa turpaansa kahta kertaa "samoissa kisoissa".Pehmis kirjoitti:avioero ei mitenkään eroa pitkäaikaisen suhteen päättymisestä, jos ja kun on malttia ja älliä tehdä avioehtosopimus
Re: Suorittaminen
Mitähän tohon sanoisi.. eipä kai mitään. Jatketaan paskanjauhantaa palstalla, kuten tähänkin asti. En taida jäädä tähän ketjuun kerjäämään terapioiduksi tulemistaPehmis kirjoitti:Niin se vaan menee.
Re: Suorittaminen
Jotenkin ihailtavaa, että vaikka maailma tuntuu kaatuvan päälle, niin ilmeisesti kuitenkin pystyt jatkamaan kanssakäymistä ihmisten kanssa ihan suht normaalisti. Minä menen aina ihan totaalisen halvaannuksiin.
Niin kuin nytkin. Pitäisi lähteä takaisin Kemijärvelle, josta pääsin jo pois ja päässä oli ajatus "onneksi ei tarvi enää tänä kesänä palata". Rahatilanteen kanssa tiukkaa. Mutta sekään ei haittaa niin paljon kuin se, että on koko ajan sellainen tunne, että olen jotenkin epäkelpo. Ja tuo tunne voimistuu päivä päivältä. Tämä seurustelemattomuus on mulle iso taakka. Turhan iso. Saa nähdä onko se lopulta niin iso että siitä on jotain pysyvää haittaa. Kyynistyä en halua. Mutta se näyttää välttämättömältä lopputulokselta, kun minä en vain näemmä riitä.
Mitä minä teen väärin?
*huokaus*
Epäselvää ajatusjuoksua, tiedän.
Niin kuin nytkin. Pitäisi lähteä takaisin Kemijärvelle, josta pääsin jo pois ja päässä oli ajatus "onneksi ei tarvi enää tänä kesänä palata". Rahatilanteen kanssa tiukkaa. Mutta sekään ei haittaa niin paljon kuin se, että on koko ajan sellainen tunne, että olen jotenkin epäkelpo. Ja tuo tunne voimistuu päivä päivältä. Tämä seurustelemattomuus on mulle iso taakka. Turhan iso. Saa nähdä onko se lopulta niin iso että siitä on jotain pysyvää haittaa. Kyynistyä en halua. Mutta se näyttää välttämättömältä lopputulokselta, kun minä en vain näemmä riitä.
Mitä minä teen väärin?
*huokaus*
Epäselvää ajatusjuoksua, tiedän.
Re: Suorittaminen
Johtunee siitä, että olen parhaimmillanikin kyräilevä ja vittumainen erakkosegma kirjoitti:Jotenkin ihailtavaa, että vaikka maailma tuntuu kaatuvan päälle, niin ilmeisesti kuitenkin pystyt jatkamaan kanssakäymistä ihmisten kanssa ihan suht normaalisti