Kitinä

Papparainen kirjoitti:
Eikö kellään ole tosiaan kokemuksia että tälläisestä kriisistä olisi selvitty?

Meillä oli jokseenkin samankaltaisehko kriisi tuossa muutamia vuosia sitten. Suurin syy siihen että minä hamusin aidantakaista vihreämpää ruohoa oli se, että minut otettiin itsestäänselvyytenä ja olin miehen prioriteettilistalla viimeisenä.

Mut laitettiin seinää vasten valitsemaan, menen tai jään. Ja jos jään, kaikki muu jää.

Mä en edes silloin tajunnut loukkaavani toista niin pahasti, koska kuten sanottua, olin suhteessa änäs yksin. Miehellä oli kalenteri täynnä kaikkea muuta.

Nyt on kaikki ollut enemmän kuin hyvin, minuakin arvostetaan ja miehellä on silti tilaa ja aikaa omille jutuilleen. Yhteisiä vuosia on takana hyyyyvin monta.

*päättää avautumisensa täältä tähän*

Papparainen kirjoitti:Tiedän kyllä mikä ero on rakastamisella ja rakastumisella. Tuollainen holhoava asenne vituttaa.

Muista, että minä en tiedä sinusta mitään muuta kuin sen, mitä itse kerrot. Älä turhaan loukkaannu jos mainitsen asioista jotka jo tiedät. Se kyllä mietityttää edelleen, että jos todella tiedät mitä rakastaminen on, miksi et rakasta itseäsi (= annat toisen kohdella sinua noin huonosti).

Papparainen kirjoitti:Tällä hetkellä joudun painimaan aivan yksin näitten asioitten kanssa. Oma näkemys on että toinen ei tunne minkäänlaista syyllisyyttä tai katumusta siitä miten asiat on hoitanut.

Tämä voi johtua vain siitä, että hän ei tiedä/ymmärrä sinun puoltasi asioista.

Papparainen kirjoitti:Puhuttiin hänen aikaisemmasta suhteesta missä molemmat oli pettänyt ja hän sanoi ettei se kauaa haitannut.

Miten keskustelu tästä jatkui? Kai kerroit hänelle oman mielipiteesi pettämisestä? Mikä hänen reaktionsa oli?

Muista, että minä en tiedä sinusta mitään muuta kuin sen, mitä itse kerrot. Älä turhaan loukkaannu jos mainitsen asioista jotka jo tiedät. Se kyllä mietityttää edelleen, että jos todella tiedät mitä rakastaminen on, miksi et rakasta itseäsi (= annat toisen kohdella sinua noin huonosti).

Jotta voisin rakastaa itseäni on yritettävä. Tunnen itseni ja tiedän että yksi syy vain pois kävelemiseen on pelko. En halua että pelko siitä että voi sattua hallitsee päätöksiäni. Tiedän että on tervettä pelätä mutta tässä se ei olisi oikein. Oma näkemys. Myös se että tunnen rakastavani häntä edelleen todella paljon.

Tämä voi johtua vain siitä, että hän ei tiedä/ymmärrä sinun puoltasi asioista.

Hänen on vaikea puhua tunteistaan. Välillä se on kuin yrittäisi puristaa vettä kivestä, enkä haluaisi hirveämmin painostaa.

Miten keskustelu tästä jatkui? Kai kerroit hänelle oman mielipiteesi pettämisestä? Mikä hänen reaktionsa oli?

Kyllä eilen puhuttiin ja kerroin oman näkemykseni tästä. Sanoin että hän on vedättänyt minua kuin pässiä narussa. Ja se mitä hän teki oli pettämistä. Parisuhdekin on sopimus ja se että olimme sopineet palaavamme yhteen teki myös siitä viimeisestä kerrasta pettämistä. No, hänen näkökulmansa oli aivan toinen. Koska olimme erossa ei voi tapahtua pettämistä. Kun on erossa saa tehdä mitä huvittaa. Ja se vika kertakaan ei ollut pettämistä koska hänen mukaansa suhde jatkui vasta kun muuttaa takaisin kotiin.

Jos naisesi ei tiedosta tehneensä väärin voi olla aika vaikea saada häntä muuttamaan käytöstään. Jotta voisitte jatkaa suhteessa tarvitsisitte minun mielestäni muutosta. Onko naisellasi nyt minkäänlaista motivaatiota muutokseen jos ei ole tähänkään mennessä toiminut mielestään väärin?

Jösses, mä kuulostan ihan joltain keittiöpsykologilta

Georgina kirjoitti:Jösses, mä kuulostan ihan joltain keittiöpsykologilta

Sä voit avata vastaanoton sitten tuohon EW:n viereen

Papparaiselle: kannattaisi ehkä ruveta tekemään kohtapuoliin päätöksiä ja toimimaan niiden mukaisesti. Netistä neuvon kysyminen on helppoa - vaikka vastuu nettiyhteisön puhuessa siirtyykiin automaattisesti kuulijalle. On helppo jumahtaa raportoimaan ja käymään dialogia täällä palstoilla, mutta tietyn rajan jälkeen siitä ei ole mitään hyötyä. Tästä "ruikutan tuntemattomille ongelmistani maailman tappiin saakka, mutten IRL laita tikkua ristiin korjatakseni asioita" -mentaliteetista löytyy tämänkin palstan vakiokirjoittajista parikin varoittavaa esimerkkiä...

killkill kirjoitti:

Georgina kirjoitti:Jösses, mä kuulostan ihan joltain keittiöpsykologilta

Sä voit avata vastaanoton sitten tuohon EW:n viereen

Papparaiselle: kannattaisi ehkä ruveta tekemään kohtapuoliin päätöksiä ja toimimaan niiden mukaisesti.

Tuntitaksa onkin sitten kova!

OT, Komppikitara soi. Mitä pitemmälle menet, sitä helpompi on olla tekemättä mitään. Tämä on kuitenkin sellainen asia joka jossain vaiheessa tulee varmaan vastaan ja vaatii jotain toimia.

killkill kirjoitti:

Georgina kirjoitti:Jösses, mä kuulostan ihan joltain keittiöpsykologilta

Sä voit avata vastaanoton sitten tuohon EW:n viereen

Papparaiselle: kannattaisi ehkä ruveta tekemään kohtapuoliin päätöksiä ja toimimaan niiden mukaisesti. Netistä neuvon kysyminen on helppoa - vaikka vastuu nettiyhteisön puhuessa siirtyykiin automaattisesti kuulijalle. On helppo jumahtaa raportoimaan ja käymään dialogia täällä palstoilla, mutta tietyn rajan jälkeen siitä ei ole mitään hyötyä. Tästä "ruikutan tuntemattomille ongelmistani maailman tappiin saakka, mutten IRL laita tikkua ristiin korjatakseni asioita" -mentaliteetista löytyy tämänkin palstan vakiokirjoittajista parikin varoittavaa esimerkkiä...

Tarkoitus oli saada tietoon muitten kokemuksia miten asioista on selvitty. Päätöshän on tehty että yritetään. En koe tätä kirjoitteluani kitinänä vaan tarkoituksena saada työkaluja muitten kokemusten kautta miten asioita voidaan korjata. Pahaa oloani en voi korjata muuten kuin omalla toimillani ja ajattelemalla asioita läpi. Fisherin opukset on kotona ja yritän kovasti ymmärtää mitkä hänen motiivit on.

quote="Papparainen"]
Kyllä eilen puhuttiin ja kerroin oman näkemykseni tästä. Sanoin että hän on vedättänyt minua kuin pässiä narussa. Ja se mitä hän teki oli pettämistä. Parisuhdekin on sopimus ja se että olimme sopineet palaavamme yhteen teki myös siitä viimeisestä kerrasta pettämistä. No, hänen näkökulmansa oli aivan toinen. Koska olimme erossa ei voi tapahtua pettämistä. Kun on erossa saa tehdä mitä huvittaa. Ja se vika kertakaan ei ollut pettämistä koska hänen mukaansa suhde jatkui vasta kun muuttaa takaisin kotiin.
[/quote]

Voi JÖSSES sentään. Ei voi muuta kuin nauraa teidän suhteellenne.
Kauinka vanhoja olette? Tuntuu, että olette murkkuikäisiä, jotka ekaa kertaa yrittää seurustella. Ei uskuoisi, että olette 6 vuotta olleet yhdessä.
Lopettakaa nyt ihmeessä tuo suhteenne. Ei tuosta tule LASTA EIKÄ PASKAAKAAN.
Tuohan alkaa olla jo ns. pilkun nussimista, että ollaanko oltu yhdessä vai ei ja onko yhdessä olo vasta silloin yhdessäoloa, kun asutaan yhdessä.
Voi EIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII.....

Tai onhan tässä toinenkin ratkaisu. Pitäkää sellainen vapaa avoin suhde. Kumpikin saa huidella missä haluaa ja naida kenen kanssa haluaa ja asutte silti yhdessä.

Tapa se sika.

mustakikkeli kirjoitti: Tapa se sika.

Tapa se, tapa se

martza kirjoitti:quote="Papparainen"]
Kyllä eilen puhuttiin ja kerroin oman näkemykseni tästä. Sanoin että hän on vedättänyt minua kuin pässiä narussa. Ja se mitä hän teki oli pettämistä. Parisuhdekin on sopimus ja se että olimme sopineet palaavamme yhteen teki myös siitä viimeisestä kerrasta pettämistä. No, hänen näkökulmansa oli aivan toinen. Koska olimme erossa ei voi tapahtua pettämistä. Kun on erossa saa tehdä mitä huvittaa. Ja se vika kertakaan ei ollut pettämistä koska hänen mukaansa suhde jatkui vasta kun muuttaa takaisin kotiin.

Voi JÖSSES sentään. Ei voi muuta kuin nauraa teidän suhteellenne.
Kauinka vanhoja olette? Tuntuu, että olette murkkuikäisiä, jotka ekaa kertaa yrittää seurustella. Ei uskuoisi, että olette 6 vuotta olleet yhdessä.
Lopettakaa nyt ihmeessä tuo suhteenne. Ei tuosta tule LASTA EIKÄ PASKAAKAAN.
Tuohan alkaa olla jo ns. pilkun nussimista, että ollaanko oltu yhdessä vai ei ja onko yhdessä olo vasta silloin yhdessäoloa, kun asutaan yhdessä.
Voi EIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII.....

Tai onhan tässä toinenkin ratkaisu. Pitäkää sellainen vapaa avoin suhde. Kumpikin saa huidella missä haluaa ja naida kenen kanssa haluaa ja asutte silti yhdessä.

Minä lähentelen 30:ä ja hän 28. Avoin suhde ei kyllä minulle sovi.

Papparainen kirjoitti:...

Älä toki loukkaannu. Hyväätarkoittava varoitukseni siitä, ettei näistä ongelmiensa e-työstämisestä kannata tehdä itselleen pitkäaikaisriippuvuutta, on silti voimassa. Se Fisherin kirja on ihan hyvä, luin sen itse aikoinaan läpi pariinkin kertaan.

Toivottavasti asiat selviävät. Over and out.

Tulin vain kokeilemaan hymiötä, muiden ihmissuhteisiin en osaa ottaa kantaa. Jos edes omiinkaan.

Papparainen kirjoitti: Minä lähentelen 30:ä ja hän 28. Avoin suhde ei kyllä minulle sovi.

Ei uskoisi. Käyttäytykää silloin kuin ikäisenne.
Luuletko tosissaan, että suhteesi voi enään onnistua???

Kun luottamus on mennyt niin se on mennyt. Eikö vain.
Jos todellakin aiot jatkaa suhdettanne niin saat koko ajan sitten pelätä, että kumppanisi ihastuu johonkin uuteen hemmoon ja kisauttelee hänen kanssaan, kun teille tulee seuraava vastoinkäyminen eteen.

Jos tosissanne olistte halunneet pohtia ja ratkaista parisuhdeongelmanne niin ette olisi kumpainenkaan varmasti heti menneet kiksauttelemaan muita, kun asuitte erillänne. Eikö tuo erillä asuminen olisi pitänyt nimenomaan käyttää teidän suhteenne uudelleen arvioimiseen eikä kikasutteluun muiden kanssa. Tuntuu, että annoitte itselle luvan, kun emme asu yhdessä niin kaiksautelaan sitten.

Joten teidän kummankin on syytä katsoa peiliin.
Ette vain sovi toisillenne. Haluatte vedättää ja katso kuinka paljon toinen sietää ja kestää toista.
Anna jo hyvä ihminen periksi ja opi irrottautumaan suhteestanne.

killkill kirjoitti:

Papparainen kirjoitti:...

Älä toki loukkaannu. Hyväätarkoittava varoitukseni siitä, ettei näistä ongelmiensa e-työstämisestä kannata tehdä itselleen pitkäaikaisriippuvuutta, on silti voimassa. Se Fisherin kirja on ihan hyvä, luin sen itse aikoinaan läpi pariinkin kertaan.

Toivottavasti asiat selviävät. Over and out.

None taken.

martza kirjoitti:

Papparainen kirjoitti: Minä lähentelen 30:ä ja hän 28. Avoin suhde ei kyllä minulle sovi.

Ei uskoisi. Käyttäytykää silloin kuin ikäisenne.
Luuletko tosissaan, että suhteesi voi enään onnistua???

Kun luottamus on mennyt niin se on mennyt. Eikö vain.
Jos todellakin aiot jatkaa suhdettanne niin saat koko ajan sitten pelätä, että kumppanisi ihastuu johonkin uuteen hemmoon ja kisauttelee hänen kanssaan, kun teille tulee seuraava vastoinkäyminen eteen.

Jos tosissanne olistte halunneet pohtia ja ratkaista parisuhdeongelmanne niin ette olisi kumpainenkaan varmasti heti menneet kiksauttelemaan muita, kun asuitte erillänne. Eikö tuo erillä asuminen olisi pitänyt nimenomaan käyttää teidän suhteenne uudelleen arvioimiseen eikä kikasutteluun muiden kanssa. Tuntuu, että annoitte itselle luvan, kun emme asu yhdessä niin kaiksautelaan sitten.

Joten teidän kummankin on syytä katsoa peiliin.
Ette vain sovi toisillenne. Haluatte vedättää ja katso kuinka paljon toinen sietää ja kestää toista.
Anna jo hyvä ihminen periksi ja opi irrottautumaan suhteestanne.

Tuota en käynyt kiksauttelemassa ketään ennen kuin olin sanonut että tämä on tässä ja nyt erotaan.

Kuten sinulle jo aiemmin kerroin minulla on omakohtaista kokemusta asiasta, pahoittelen jos mielipiteeni loukkasi. Itse jatkoin kaksi vuotta pettämisen jälkeen, ihan turhaan.

Georgina kirjoitti:Kuten sinulle jo aiemmin kerroin minulla on omakohtaista kokemusta asiasta, pahoittelen jos mielipiteeni loukkasi. Itse jatkoin kaksi vuotta pettämisen jälkeen, ihan turhaan.

En pahoittanut mieltäni. Älä huoli. Olen miettinyt itse tuota samaa asiaa, että ei tunne tehneensä väärin, niin se mahdollistaa saman tapahtumisen uudelleen.

martza kirjoitti:Joten teidän kummankin on syytä katsoa peiliin.

Liika peiliin tuijottelu kielii narsismista.

Suosittelisin myös katsomaan Frendejä, siinä Ross ja Rachel ottivat tauon suhteestaan ja Ross meni kiksauttamaan kopioliikkeen neitoa tauon aikana. Tästä saatiin ikipitkä kina aikaiseksi, Rachelin mielestä kyseessä oli pettäminen ja Ross vastasi joka kerta "We were on a break!!!"

</viihdeosio>

Lolita kirjoitti:</viihdeosio>

Äh, vielä piti..
Mulle kävi just noin. Ex oli löytänyt uuden, ehdotti aikalisää. Suostuin vastahakoisesti. Samana iltana baariin ja illan päätteeksi sänkyyn yhden puolitutun kanssa [terveisiä M!]. Ex veti hirveet kilarit kun kuuli parin päivän päästä. Notta sitä vaan, että mikähän tässäkin oli se ns. logiikka - ja mitä minä tuossa tilanteessa muka tein ns. väärin? Itse oli jo käytännöllisesti katsoen häipynyt ja löytänyt jo uudenkin Välillä nuo television ja elokuvien suhdesotkut tuntuvat erittäin selkeiltä tosielämään verrattuna!

Lolita kirjoitti:Suosittelisin myös katsomaan Frendejä, siinä Ross ja Rachel ottivat tauon suhteestaan ja Ross meni kiksauttamaan kopioliikkeen neitoa tauon aikana. Tästä saatiin ikipitkä kina aikaiseksi, Rachelin mielestä kyseessä oli pettäminen ja Ross vastasi joka kerta "We were on a break!!!"

Selvästi Rachel oli yhä kiintynyt Rossiin. Tottakai ne oli tauolla, mutta valivali vain...

Papparainen kirjoitti:Tunnen itseni ja tiedän että yksi syy vain pois kävelemiseen on pelko. En halua että pelko siitä että voi sattua hallitsee päätöksiäni. Tiedän että on tervettä pelätä mutta tässä se ei olisi oikein. Oma näkemys. Myös se että tunnen rakastavani häntä edelleen todella paljon.

Tässä olen taas kanssasi aivan samaa mieltä. Pelon ohjaamana toimiminen ei kannata (itsesuojeluvaisto on sitten taas erikseen). On kuitenkin muitakin vaihtoehtoja kuin huonoon suhteeseen toisen tallottavaksi jääminen tai siitä pakeneminen.

Selvitä itsellesi mahdollisimman tarkoin, mitä oikeastaan haluat. Minkä asioiden on muututtava, jotta todella haluat elää suhteessa kumppanisi kanssa? Kun tämä on selvää sinulle, tee se selväksi myös kumppanillesi ja pidä kiinni päätöksistäsi. Kysy sitten kumppaniltasi, mitä hän puolestaan haluaa. Jos esimerkiksi sinä haluat yksiavioisen suhteen, hänen pitää miettiä luopuuko hän mieluummin nykyisestä moniavioisesta elämäntavastaan vai suhteestaan sinuun. Ja niin edelleen.

Hänen on vaikea puhua tunteistaan. Välillä se on kuin yrittäisi puristaa vettä kivestä, enkä haluaisi hirveämmin painostaa.

Tiedostaako hän tämän itse? Pitääkö hänkin sitä ongelmana (ts. haluaisiko hän oppia puhumaan tunteistaan)? Onko hänen elämässään koskaan ollut ketään, jolle tunteista puhuminen olisi onnistunut?

Miten keskustelu tästä jatkui? Kai kerroit hänelle oman mielipiteesi pettämisestä? Mikä hänen reaktionsa oli?

Kyllä eilen puhuttiin ja kerroin oman näkemykseni tästä.

Ymmärränkö nyt oikein, että suhteenne alkuvaiheessa ette ole keskustelleet tällaisista asioista ollenkaan?

Sanoin että hän on vedättänyt minua kuin pässiä narussa. Ja se mitä hän teki oli pettämistä. Parisuhdekin on sopimus ja se että olimme sopineet palaavamme yhteen teki myös siitä viimeisestä kerrasta pettämistä.

En yritä saivarrella, mutta tarkkaan ottaen parisuhdetta voi pitää sopimuksena vain niiltä osin kuin jotain on oikeasti sovittu. Jos ette ole koskaan keskustelleet siitä, millaisia uskollisuuteen liittyviä tapoja juuri teidän suhteessanne noudatetaan, ette voi odottaa että kumpikin osapuoli olisi sitoutunut juuri sellaisiin "sopimuksiin" mitä itse pitää tärkeinä. Toki suurin osa ihmisistä on sitä mieltä, että parisuhteeseen ei kuulu kolmansien osapuolien kanssa touhuaminen - mutta eri mieltä oleviakin löytyy. Kumppanisi on maininnut, että edellisessä suhteessa tapahtunut molemminpuolinen pettäminen "ei kauaa haitannut". Ehkä se oli hänen tapansa yrittää ilmaista, että hän ei halua noudattaa uskollisuusperiaatetta omissa suhteissaan? Jos et kommentoinut tätä siinä tilanteessa mitenkään erityisemmin, ehkä hänelle jäi se käsitys ettei sinulla ole mitään sivusuhteita vastaan?

No, hänen näkökulmansa oli aivan toinen. Koska olimme erossa ei voi tapahtua pettämistä. Kun on erossa saa tehdä mitä huvittaa. Ja se vika kertakaan ei ollut pettämistä koska hänen mukaansa suhde jatkui vasta kun muuttaa takaisin kotiin.

Tuossa hän järkiperäistää tilannetta reippaasti yli - eli jättää huomioimatta toimintansa vaikutukset sinun tunteisiisi. Tehdyt (tai oletetut) "sopimukset" ovat asia erikseen - toinen asia on se, että hän ei voi saada hyvää suhdetta aikaan sinun kanssasi jos hän samaan aikaan toimii tavalla, jonka tietää loukkaavan sinua. Kysy häneltä, haluaako hän toimivan ja onnellisen suhteen sinuun. Jos hän haluaa sitä, sen tulisi ilmetä myös toiminnan tasolla, ei pelkästään puheissa.

killkill kirjoitti: "ruikutan tuntemattomille ongelmistani maailman tappiin saakka, mutten IRL laita tikkua ristiin korjatakseni asioita"

Öö... eikös tuo niinQ ole juuri se koko tämä palstan idea (+ tietysti tirkistely)?

Täysin off-topic. Miten saa yhteyden moderaattoriin? Viestin saa poistaa heti kun joku kertoo keinon.