Päivän uutiskatsaus

[sivustahuutaja]

Perustieteiden aloituspaikkoja vähennetään liikaa

"Esimerkiksi luonnontieteet, historia, filosofia, valtio-oppi ja sosiologia tuottavat laaja-alaista pätevyyttä."

Hän ihmettelee, ettei suurille tekniikan ja kaupan aloille juuri supistuksia esitetä.

"Katsotaanko nyt, että diplomi-insinöörit ja ekonomit ovat päteviä myös vaikka julkishallinnon töihin?" hän kysyy.

Eh? He he heee! Eli joku kammion perältä kaivettu tutkija on sitä mieltä, että julkishallinto kaipaa filosofeja ja historioitsijoita enemmän kuin vaikkapa ekonomeja?

Ja laaja-alaistä pätevyyttä? Joku filosofia on itsessään kelpaavuudeltaan sieltä kaikkein kapeimmasta päästä. Tuon jengin kyky soveltaa on kokemukseni mukaan puhdas nolla. Toisaalta, kyllähän tuolla soveltamiskyvyllä voisi johtaa vaikka jotain valtion tietojärjestelmäprojektia...

Ja viimeiseksi tuo kaikkein paras heitto, että dippainssit ja ekonomit eivät jostain syystä soveltuisi julkiselle sektorille!? En ymmärrä kuka julkiselle haluaisi, mutta molempien tutkintojen perusosatkin antavat paremmat eväät byrokraatin uraan kuin jonkun historioitsijan.

[So Hard]

^ Kato ku luova talous vaatii sosiologista otetta matkapuhelinten suunnitteluun.

[Teraslilja_m]

Kaksi niin erilaista näkemystä asiasta
Suomi saamassa naurettavat vakuudet vs Urpilainen: Vain Suomi pystyy ottamaan vakuudet

"Suomen vakuudet eivät olisi Kreikan velkasaneeraustilanteessa saamisten eturivissä. Toisin sanoen jos Kreikka menisi konkurssiin, muiden velkojien saamiset asettuisivat Suomen vakuuksien edelle."

Eihän tämä ole vakuus ensinkään. Tämä on rangaistus. Velkojien etusijajärjestyksessä taaksepäin siirtyminen on pahinta mitä konkurssitilanteessa voi sattua.

Joo....
Ekonomistit: Kreikka-vakuuksien korosta tulee tappiota

Hollannin valtiovarainministeri Jan Kees de Jager pitää vakuusratkaisua erittäin vastenmielisenä. Kuva: Lehtikuva/AFP

[sivustahuutaja]

^ Kato ku luova talous vaatii sosiologista otetta matkapuhelinten suunnitteluun.

Absurdeinta tässä farssissa on se, että niillä yliopiston opeilla olisi oikeasti annettavaa yrityselämälle, mutta kun niiden valmistuvien ihmisten soveltaa teorioitaan yrityselämässä on ihan puhdas nolla. Lisäksi yliopistolta valmistuvat on usein aivopesty markkinavastaisiksi, eli heidät pitäisi ensin uudelleenkouluttaa edes neutraaleiksi, jonka jälkeen voitaisiin miettiä että onko heistä muuhun kuin sabötööreiksi.

Sukulaiseni esimerkiksi on valmistunut yliopistola viherhörhöksi, eli johonkin ympäristöjuttuun. Hänen opiskelukaverinsa eivät suostuneet kusemaankaan yritysmaailman suuntaan ellei sitten kaikkea yrityksen toimintaa olisi pyhitetty ympäristönsuojelulle mukaan lukien voitot. Sukulaisellani yritysmyönteisnä mahdollisuus valita vapaasti työpaikkansa ja hän ryhtyi 'vihermeklariksi': sähköä, päästöoikeuksia, jne. Kestävän kehityksen hommelit ovat kuitenkin firmoille tärkeitä, joten jos yliopistohörhöt eivät suostu tulemaan töihin, niin sitten firmat kouluttavat inssejä noihin hommiin.

[urpiainen]

^ Kato ku luova talous vaatii sosiologista otetta matkapuhelinten suunnitteluun.

Absurdeinta tässä farssissa on se, että niillä yliopiston opeilla olisi oikeasti annettavaa yrityselämälle, mutta kun niiden valmistuvien ihmisten soveltaa teorioitaan yrityselämässä on ihan puhdas nolla. Lisäksi yliopistolta valmistuvat on usein aivopesty markkinavastaisiksi, eli heidät pitäisi ensin uudelleenkouluttaa edes neutraaleiksi, jonka jälkeen voitaisiin miettiä että onko heistä muuhun kuin sabötööreiksi.

Sukulaiseni esimerkiksi on valmistunut yliopistola viherhörhöksi, eli johonkin ympäristöjuttuun. Hänen opiskelukaverinsa eivät suostuneet kusemaankaan yritysmaailman suuntaan ellei sitten kaikkea yrityksen toimintaa olisi pyhitetty ympäristönsuojelulle mukaan lukien voitot. Sukulaisellani yritysmyönteisnä mahdollisuus valita vapaasti työpaikkansa ja hän ryhtyi 'vihermeklariksi': sähköä, päästöoikeuksia, jne. Kestävän kehityksen hommelit ovat kuitenkin firmoille tärkeitä, joten jos yliopistohörhöt eivät suostu tulemaan töihin, niin sitten firmat kouluttavat inssejä noihin hommiin.

No tästähän esimerkiksi Nalle Wahlroos on puhunut julkisuudessa suhteellisen paljon: globaalissa todellisuudessa suomalaisten yritystoimijoiden sun muiden sivistystaso loppuu kesken kansainvälisissä yhteyksissä, joten kansainvälisen mallin mukaisesti näillä historioitsijoilla, filosofeilla, antropologeilla, sosiologeilla, perusluonnontieteilijöillä tai keitä kaikkia tässä nyt halutaankaan väheksyä olisi paljon annettavaa kandikoulutuksessa, josta sitten iso-osa jatkaisi esimerkiksi liiketaloustieteelliseen tai oikeustieteelliseen maisteriohjelmaan. Mutta kun meillä ei nyt millään tämä malli käy, vaan halutaan pitää opiskelijat samassa putkessa ylioppilaasta maisteriksi asti, ja lopputuloksena meillä on sitten hyödyttömiä humanisteja/sosiologeja/luonnontiedenörttejä ja sivistymättömiä ekonomeja/juristeja. Ja tietty helkkaristi insinöörejä.

[sivustahuutaja]

^ tuossa on ihan vinha perä. Kaksiosainen tutkintorakenne ei välttämättä ole täydellinen, mutta se olisi monin paikoin parempi kuin nykyinen. Ainakin nykyisiin putkiin pitäisi rakentaa selvempi suunnanvaihtomahdollisuus kandin ja maisterin papereihin johtavan palan väliin. Fyysikoista ja matemaatikoista esimerkiksi saisi muutakin kuin opettajia ja tutkijoita pienellä soveltavalla osalla.

[urpiainen]

^ Kato ku luova talous vaatii sosiologista otetta matkapuhelinten suunnitteluun.

Toisaalta, vaikea kyllä olla sitäkään mieltä, etteikö vähän käyttäjäkeskeisempi suunnittelu olisi saattanut tehdä osin ihan hyvääkin Nokialle. Siinä tarvitsee sosiologis/antropologista ymmärrystä puhelimenkäytön roolista modernissa yhteisössä. Apple osaa tämän, Nokia on luottanut insinööriin.

[RP]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011100 ... 6_uu.shtml

Vähänkö on ikävä uutinen.

[sivustahuutaja]

Toisaalta, vaikea kyllä olla sitäkään mieltä, etteikö vähän käyttäjäkeskeisempi suunnittelu olisi saattanut tehdä osin ihan hyvääkin Nokialle. Siinä tarvitsee sosiologis/antropologista ymmärrystä puhelimenkäytön roolista modernissa yhteisössä. Apple osaa tämän, Nokia on luottanut insinööriin.

Tuo on tuttu laulu. Mutta kun firmat ovat jo valmiita palkkaamaan tuollaisia 'risteyskohta'-osaajia, jos niitä jostain löytyisi. Mutta kun ei löydy. Insinööreille on kysyntää ja heitä koulutetaan.

Vastaus tuohon esittämääsi ongelmaan ei siis löydy insinööripuolelta, koska siellä tarjonta ja kysyntä jo kohtaavat kohtuullisen hyvin. Vastausta pitää etsiä yliopistolta ja kysyä, miksi ne länsimaiden sivistyksen airueet vihaavat yritysmaailmassa työskentelyä niin paljon.

[urpiainen]

En tiedä onko meillä varaa siihen, mutta ei useimmille lääkäreillekään pahaa tekisi muutama kurssi poikkitieteellistä muissa tiedekunnissa, valikoiden toki.

Voin olla väärässä, mutta eikö esim. Ameriikan ihmemaassa ole aika tavallista, että lääkikseenkin pyritään kandivaiheen jälkeen (jolloin kandintutkinto on ns. pre-med, eli lääketieteen opintoihin valmistavaa kemiaa, biologiaa, psykologiaa, mitälie)? Olisihan tässä se riski, että opiskeluajat entisestään pitenevät, mutta ajaisi tuota laajemman näkökulman asiaa.

[urpiainen]

Toisaalta, vaikea kyllä olla sitäkään mieltä, etteikö vähän käyttäjäkeskeisempi suunnittelu olisi saattanut tehdä osin ihan hyvääkin Nokialle. Siinä tarvitsee sosiologis/antropologista ymmärrystä puhelimenkäytön roolista modernissa yhteisössä. Apple osaa tämän, Nokia on luottanut insinööriin.

Tuo on tuttu laulu. Mutta kun firmat ovat jo valmiita palkkaamaan tuollaisia 'risteyskohta'-osaajia, jos niitä jostain löytyisi. Mutta kun ei löydy. Insinööreille on kysyntää ja heitä koulutetaan.

Vastaus tuohon esittämääsi ongelmaan ei siis löydy insinööripuolelta, koska siellä tarjonta ja kysyntä jo kohtaavat kohtuullisen hyvin. Vastausta pitää etsiä yliopistolta ja kysyä, miksi ne länsimaiden sivistyksen airueet vihaavat yritysmaailmassa työskentelyä niin paljon.

Joo, joo. Tätä mäkin yritin sanoa aiemmassa viestissäni. Tähän lainaamasi kohta oli vain heitto SH:lle, joka naureskelee sille, mitä firmatkin jo nyt sun mukaasi haluavat.

[So Hard]

En tiedä onko meillä varaa siihen, mutta ei useimmille lääkäreillekään pahaa tekisi muutama kurssi poikkitieteellistä muissa tiedekunnissa, valikoiden toki.

Voin olla väärässä, mutta eikö esim. Ameriikan ihmemaassa ole aika tavallista, että lääkikseenkin pyritään kandivaiheen jälkeen (jolloin kandintutkinto on ns. pre-med, eli lääketieteen opintoihin valmistavaa kemiaa, biologiaa, psykologiaa, mitälie)? Olisihan tässä se riski, että opiskeluajat entisestään pitenevät, mutta ajaisi tuota laajemman näkökulman asiaa.

On siitä ihan reaalinen riski. Mä otan mielummin pätevän mutta sivistymättömän lääkärin tai diplomi-insinöörin päättämään mun lääkkeistä tai suunnittelemaan siltaa jota ajan. Oikeustieteellisessä yleissivistäviin aineopintonjaksoihin suhtauduttiin opiskelijoiden puolesta enimmäkseen vaivaantuneesti. En mä oikein tiedä onko esseiden kirjoittelu professorien ohjauksessa mikään välttämättömyys itsensä sivistämisen tiellä. Ne jotka lukevat paljon ja monialaisesti lukevat ilman että sitä pakkosyötetään tutkinnoissa.

Yksi tie olisi jättää ammatillisiin tutkintoihin vain kova ydin ja jättää loput vapaavalintaisiksi yliopistojen kurssitarjonnasta, mutta en tiedä onko ongelma kuitenkin loppuviimeksi siinä, että jokaisen aineen professoriskunnan mielestä se oma on universumin tärkein.

[So Hard]

Toisaalta, vaikea kyllä olla sitäkään mieltä, etteikö vähän käyttäjäkeskeisempi suunnittelu olisi saattanut tehdä osin ihan hyvääkin Nokialle. Siinä tarvitsee sosiologis/antropologista ymmärrystä puhelimenkäytön roolista modernissa yhteisössä. Apple osaa tämän, Nokia on luottanut insinööriin.

Tuo on tuttu laulu. Mutta kun firmat ovat jo valmiita palkkaamaan tuollaisia 'risteyskohta'-osaajia, jos niitä jostain löytyisi. Mutta kun ei löydy. Insinööreille on kysyntää ja heitä koulutetaan.

Vastaus tuohon esittämääsi ongelmaan ei siis löydy insinööripuolelta, koska siellä tarjonta ja kysyntä jo kohtaavat kohtuullisen hyvin. Vastausta pitää etsiä yliopistolta ja kysyä, miksi ne länsimaiden sivistyksen airueet vihaavat yritysmaailmassa työskentelyä niin paljon.

Joo, joo. Tätä mäkin yritin sanoa aiemmassa viestissäni. Tähän lainaamasi kohta oli vain heitto SH:lle, joka naureskelee sille, mitä firmatkin jo nyt sun mukaasi haluavat.

Höpsis. Sosiologian, historian, valtio-opin jne. aloituspaikat eivät ole mitään hybridiopintojen kehtoja vaan juuri niitä laitoksia joissa ihmisiä vieroitetaan oikeasta työelämästä tutkijaopettajasuuntaan. Sellaista aloituspaikkaa ei tuotantotaloutta yms. vastaavia lukuunottamatta olekaan, jossa olisi jotain valmista hybridiajattelua.

[urpiainen]

Höpsis. Sosiologian, historian, valtio-opin jne. aloituspaikat eivät ole mitään hybridiopintojen kehtoja vaan juuri niitä laitoksia joissa ihmisiä vieroitetaan oikeasta työelämästä tutkijaopettajasuuntaan. Sellaista aloituspaikkaa ei tuotantotaloutta yms. vastaavia lukuunottamatta olekaan, jossa olisi jotain valmista hybridiajattelua.

Höpsis itelles. Mä en missään nimessä ole etsimässä tai edes suosimassa hybridiopintojen kehtoja. Mähän just eksplisiittisesti esitin, että näistä yleisyhteiskuntatieteistä pitäisi saada opiskelijat muualle ennen kuin ne "vieroitetaan oikeasta työelämästä tutkijaopettajasuuntaan". Toisin sanoen, hain sitä, että mahdollistettaisiin kansainvälisen mallin mukaan hybridiys sillä, että saa loikkia kehdosta toiseen (eikä hybridikehdoilla), jolloin saataisiin esimerkiksi liiketaloudelliseen ajatteluun mukaan myös vähän laajempaa vinkkeliä. Siis sitä "sosiologista otetta matkapuhelinten suunnitteluun", mikä siis minun mukaani - ja sivustahuutajan todistuksen mukaan myös yritysmaailman mukaan - ei ole naurettava esitys vaan just sitä, mitä tarvitaan sosiologiasta pelkkien tutkijaopettajien sijaan.

Tuotantotalouden menestys taas perustunee aika lailla sille, että saavat lahjakkaimmat insinööriopiskelijat. Ei se oppiaineena ole sisällöllisesti juuri hybridimpi kuin Kauppiksen markkinointi vahvistettuna kvantitatiivisella sivuaineella.

[urpiainen]

en tiedä onko ongelma kuitenkin loppuviimeksi siinä, että jokaisen aineen professoriskunnan mielestä se oma on universumin tärkein.

Mun käsitys on se, että tästä on aika pitkälti kyse.

[So Hard]

Höpsis. Sosiologian, historian, valtio-opin jne. aloituspaikat eivät ole mitään hybridiopintojen kehtoja vaan juuri niitä laitoksia joissa ihmisiä vieroitetaan oikeasta työelämästä tutkijaopettajasuuntaan. Sellaista aloituspaikkaa ei tuotantotaloutta yms. vastaavia lukuunottamatta olekaan, jossa olisi jotain valmista hybridiajattelua.

Höpsis itelles. Mä en missään nimessä ole etsimässä tai edes suosimassa hybridiopintojen kehtoja.

Homman juju on siinä, että mä oo missään vaiheessa naureskellut sille mitä yritykset oikeasti haluavat. Suomalaisen mallin heikkoudelle vain.

[urpiainen]

Höpsis.

Höpsis itelles.

Homman juju on siinä, että mä oo missään vaiheessa naureskellut sille mitä yritykset oikeasti haluavat. Suomalaisen mallin heikkoudelle vain.

Sithän me ollaan samaa mieltä paitsi toistemme kanssa myös niiden sosiologian laitoksen työtävieroksuvien hörhöjen kanssa: höpsis systeemille!

[So Hard]

Höpsis itelles.

Homman juju on siinä, että mä oo missään vaiheessa naureskellut sille mitä yritykset oikeasti haluavat. Suomalaisen mallin heikkoudelle vain.

Sithän me ollaan samaa mieltä paitsi toistemme kanssa myös niiden sosiologian laitoksen työtävieroksuvien hörhöjen kanssa: höpsis systeemille!

*Ykseyden kyynel*

[NuoriDaavid]

Voin olla väärässä, mutta eikö esim. Ameriikan ihmemaassa ole aika tavallista, että lääkikseenkin pyritään kandivaiheen jälkeen (jolloin kandintutkinto on ns. pre-med, eli lääketieteen opintoihin valmistavaa kemiaa, biologiaa, psykologiaa, mitälie)? Olisihan tässä se riski, että opiskeluajat entisestään pitenevät, mutta ajaisi tuota laajemman näkökulman asiaa.

Ainakin kemiaa on moni lukenutkin, meillä päin ainakin oli tapana lukea kemiaa tai fysiikkaa niin kauan kuin pääsi sisään, moni ainakin omalla kurssilla luki vuoden pari. Psykologiakin nyt on vähän semmoista huttua osin ja psykiatrian kursseilla siihen saa halutessaan kosketusta. Ajattelin itse jotain semmosta kuin vaikka taloustieteitä tai historiaa tai valtiotieteitä, siis jotain mihin ei omassa työssä tai sen ympärillä enää törmää. No joo, terveystaloustieteeseen kyllä törmää, mutta siihen tarvittaisiinkin aika tiukkaa osaamista jos aiotaan saada joku rahamäärä joskus riittämään terveydenhuoltoon. Juu, ja se biologia voisi myös olla uusi aluevaltaus. Kaipa mua kiehtoo vaan semmoset mihin en itse ole päässyt yhtään perehtymään ja kuvittelen että niitä lukeneena olisin sitten sivistyneempi.

Eihän oppi ojaan kaada ja sivistys on toki hieno asia, mutta kun niitä osaavia lääkäreitä kaivattaisiin.

Toki moraalifilosofian tai ekonomian opiskelu avartaa, mutta jos mummolla on sydäninfarkti tai lapsella jalka murtunut, niin paras kuitenkin että lääkäri osaa hoitaa sen. Vaikka olisikin fakki-idiootti.

Em. asioita voi sitten harrastaa omalla ajalla jos intoa on.

Tietty perustutkinnon kestoa voisi edelleen pidentää, mutta sitä en kannata missään tapauksessa. Opiskelijat viihtyvät nykyäänkin liian pitkään universtaalla.

Olen SH:n kanssa samoilla linjoilla. Paras että lääkäri, juristi, insinööri tai ekonomi on sivistymätön tomppeli, kunhan osaa hommansa. Jos tehtävänä on rakennesuunnitella silta, ei siinä paljon postmoderni relativistisuus auta. Silta kestää tai ei kestä.

Jos taas tehtävänä on miettiä, mistä tiedämme, onko silta olemassa, asiaa ei kuitenkaan kannata kysyä insinööriltä, vaikka hän olisi vähän filosofian sivuopintoja suorittanutkin.

[urpiainen]

Olen SH:n kanssa samoilla linjoilla. Paras että lääkäri, juristi, insinööri tai ekonomi on sivistymätön tomppeli, kunhan osaa hommansa. Jos tehtävänä on rakennesuunnitella silta, ei siinä paljon postmoderni relativistisuus auta. Silta kestää tai ei kestä.

Mä olen varauksin eri mieltä ekonomien ja mahdollisesti jurristien osalta: Vaikka näköjään Sika-Jörgen painaa töitä aivan, no, sikana jo kandivaiheessa, niin tämmöinen kansainvälisen mallin mukainen, mahdollisesti eri alan kanditutkinnon päälle tehty MBA- tai muu liiketaloustieteellinen maisteriohjelma tulisi olla meilläkin tavallisempi opiskelu-ura. Juristeillekin tämä sopii maailmalla, mutta ehkä insinöörien ja lääkärien on tosiaan pääsääntöisesti syytä pysyä fakki-idiootteina. Tai no, päivänä muutamana tapasin lääkärin, joka oli myös teoreettisen filosofian maisteri, eMBA, julkaissut yhden runokirjan ja kirjoitti just romaania. ND ei enää ole mun ykkösidoli, vaikka oli tuollakin puutteensa: pitäisi olla edes yksi tieteellinen jatkotutkinto, että kaverin voisi ottaa oikeasti vakavasti.

[NuoriDaavid]

Tai no, päivänä muutamana tapasin lääkärin, joka oli myös teoreettisen filosofian maisteri, eMBA, julkaissut yhden runokirjan ja kirjoitti just romaania. ND ei enää ole mun ykkösidoli, vaikka oli tuollakin puutteensa: pitäisi olla edes yksi tieteellinen jatkotutkinto.

Mut se oli varmaan kuitenkin hei sisäisesti jotenkin ontto.

[So Hard]

Juristeillekin tämä sopii maailmalla, mutta ehkä insinöörien ja lääkärien on tosiaan pääsääntöisesti syytä pysyä fakki-idiootteina.

Kieltämättä juristitutkinto on vanhanaikainen, kun se pyrkii antamaan kaikille tuomari- ja virkamiespätevyyden. mutta toki suomalainen systeemikin on aika legalistinen. Anglosaksisessa maailmassa lainsäädäntö on pienemmässä roolissa kun oikeudenkäyntiteatteri, sopiminen, oikeustapausten penkominen ja systematisointi suuremmassa roolissa.

En mä välttämättä haluaisi juristikseni Suomessa kaveria jolla on alla pari vuotta taideopintoja ja sitten äkkiä sutaistu master of laws päällä.

[NuoriDaavid]

^Juristien tutkinnon laaja-alaisuuden hyödystä:amerikkalainen asianajana Clarence Darrow (joo - tarkistin kirjasta) argumentoi jurylle niin menestyksekkäästi vapaan tahdon ongelmasta, että yhtään hänen asiakastaan ei tuomittu murhasta kuolemaan.

edit: wikin mukaan 1 yli 100:sta murhasta syytetystä asiakkaastaan sai capital punishmentin. Hyvä saldo silti.

[urpiainen]

En mä välttämättä haluaisi juristikseni Suomessa kaveria jolla on alla pari vuotta taideopintoja ja sitten äkkiä sutaistu master of laws päällä.

No en mäkään välttämättä tuohon hommaan, mutta mahdollisesti kyllä vaikkapa taidemuseoni hallintojohtajaksi. Mieluummin kuin puhtaan taidehistorioitsijan ja puhtaan (siis muuten kuin mieleltään) juristin.

[sivustahuutaja]

Olen SH:n kanssa samoilla linjoilla. Paras että lääkäri, juristi, insinööri tai ekonomi on sivistymätön tomppeli, kunhan osaa hommansa. Jos tehtävänä on rakennesuunnitella silta, ei siinä paljon postmoderni relativistisuus auta. Silta kestää tai ei kestä.

En siis ole tuota mieltä. Nuo alat hyötyisivät laaja-alaisuudesta sallaisten ihmisten kohdalla jotka siihen sopivat. Jos 100% bulkin sijaan tuotetaan 60% suoraviivaisia työmyyriä, 20% huippuosaajia ja 20% laajakirjoisia, niin tämä jälkimmäinen vaihtoehto on talouden kannalta varmasti parempi.

Lääkäri, juristi, ekonomi ja di ovat kuitenkin jo itsessään työelämän tarpeisiin suunnattuja tutkintoja. Esimerkiksi lääkärien kohdalla kaikki olettavat, että valmistujat ryhtyvät pääsääntöisesti harrastamaan lääkärin ammattia, eivätkä esimerkiksi tutkimaan korvalehden muotoja apurahalla.

Jos nalle kaipasi lisää sivistystä muuten kuin taloudellisista syistä, niin pitäköön tunkkinsa. Kohta voimme ostaa jokaiselle juntti-inssille aidon kreikkalaisen filosofisen oppaan.

En siis naureskellut perinteiselle sivistykselle vaan tutkijalle, jolla oli aivan uskomattomat harhaluulot yliopiston nykytutkintojen kyvystä tuottaa laaja-alaisia osaajia.