Huutaminen. Puhdistaa ilmaa huomattavasti paremmin.
Hämärä valaistus vai täysi loiste?
Pikku Myy veti henkeä nenän kautta ja puhalsi sen ulos hampaiden välistä hyvin keljulla tavalla, joka merkitsi:En-ole-eläissäni-kuullut-mitään-näin-hullua.
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
KisSandra kirjoitti:Hämärä valaistus vai täysi loiste?
Hämärä, ehdottomasti.
Kissa vai koira?
Monesti sitä ajattelee leikkivänsä hengellään. Pitäisi aina pitää mielessä, että siinä touhussa saattaakin leikkiäkin terveydellään, ja se on jo ihan toinen juttu...
(mun omaa vastausta tähän ei liene tarvitse arvailla, jos katsotaan viestin lähetysaikaa )
Pikku Myy veti henkeä nenän kautta ja puhalsi sen ulos hampaiden välistä hyvin keljulla tavalla, joka merkitsi:En-ole-eläissäni-kuullut-mitään-näin-hullua.
(T. Janson: Muumipappa ja meri)
KisSandra kirjoitti:
Iltavirkkuilu vai aamuvirkkuilu?
(mun omaa vastausta tähän ei liene tarvitse arvailla, jos katsotaan viestin lähetysaikaa )
Eipä sitä tiedä - riippuu vähän siitä, että kukutko vielä edellisen illan jäljiltä vai onko herätyskello soinut jo kolmelta
Minä valitsen ehkä mieluummin noista aamuvirkkuilun, vaikka en ole kovin hyvä heräämäänkään. Optimaalinen heräämisaika olisi siinä yhdeksän-kymmenen pintaan, ja niihin aikoihin vapaapäivinäkin kampean itseni ylös. Illalla tykkään mennä aikaisin (21-22) nukkumaan.
tonttu kirjoitti:Kirkkohäät vai siviilivihkiminen?
Jaa-a....
Jotenkin nui kirkolliset seremoniat on kyllä sen verran puisevia, että ennemmin siviilivihkiminen, kait. Varsinkin kun en oikeastaan usko Virallisen Seurakunnan™ autuaaksitekevyyteen...
Hui kuinka talviset vaihtoehdot no vaikka pulkka. Siihen voi latoa kesäfiilistä esim minigrillin, makkaroiden ja siiderin muodossa ja kuskata koko höskän vaikka rantsuun
Trampoliini! Pienempänäkin siitä on iloa enemmän kuin kahluualtaasta. Ja isommasa on tosi huisia poNppia Allaskin ois kiva mutta tarttis olla sellanen isompi notta mahtuu kunnolla lötkötteleen..
Läppäri vai pöytäkone? pirulainen kun on ollut nää pari päivää taas hankaluuksia opetella läppärillä kirjotteleen kun on omaan kotikoneeseen niin tottunut..
Pikku Myy veti henkeä nenän kautta ja puhalsi sen ulos hampaiden välistä hyvin keljulla tavalla, joka merkitsi:En-ole-eläissäni-kuullut-mitään-näin-hullua.
(T. Janson: Muumipappa ja meri)