Kitinä

Mä nukun missä vaan, milloin vaan, millaisissa olosuhteissa tahansa. Talon saa purkaa ympäriltä, enkä herää. Tosin yhden pikkuihmisen öinen parahdus herättää mut sekunnin murto-osassa

Bliss kirjoitti:Mä nukun missä vaan, milloin vaan, millaisissa olosuhteissa tahansa. Talon saa purkaa ympäriltä, enkä herää. Tosin yhden pikkuihmisen öinen parahdus herättää mut sekunnin murto-osassa

Teh ultimate mom.

Hyvin saan nukutuksi vaikka onkin valoisaa. Kuumuus haittaa enemmän kuin valoisuus.
Kun on tarpeeksi väsynyt, ei se kuumuuskaan kyllä haittaa vaan nukahdan samantein kun painan pään tyynylle.

Ensi yönä en saa nukuttua.

Bliss kirjoitti: Tosin yhden pikkuihmisen öinen parahdus herättää mut sekunnin murto-osassa

Ei sitä kovin isoa ähkäisyä tarvitse pinnasängystä kuulua, kun äippä herää. Itse muistan heränneeni pari kertaa mm. silloin, kun vauva pieraisi unissaan. Muutoinkin nukkuminen muuttui tärkeämmäksi lapsen saannin jälkeen. On pakko nukkua, että jaksaa kaikki äidin velvollisuudet. Kunnon yöunet päihittävät baari-illan helposti.

Jos on kamalan kuuma niin heräilen vähän väliä. Muuten nukun ihan hyvin, eikä aurinko paista liikaa kun on tummat verhot.
Eri asia on sitten jos iskee unettomuusjakso päälle.

Hyvin kyllä nukun yöni; ei haittaa valo, kuumuus eikä kämpän ulkoa tai sisältä kuuluva mekkala. Käännän kylkeä ja pieraisen. Hyvät unenlahjat ollut kuulemma jo pikkuihmisyydestä pitäen.

Olen tosin myös tietoinen valon haitallisesta vaikutuksesta joidenkin koisaamiseen. Meillä punkkaa eräs vajaan vuoden Dubain reissulta palannut henkilö, joka aamuvarhain pomppii ympäri kämppää kuin perseeseen naitu duracellpupu, sillä "tuo aamuaurinko on jotain aivan hirveää!"

Aika hyvin, vaikkakin hieman lyhyemmin tulee nukuttua kuumuuden ja valon myötä.

Nukun oikein hyvin niin päivällä kuin yölläkin, oli sitten valoisaa tai pimeää. Ennen yövuorojen väliseen päiväuneksintaan piti varustautua korvatulpin, nykyään menee ilman ja sujuvasti myös verhot ja ikkunat auki. Kudon sitten vähän sekaisempia unia vastineeksi tajuntaan päätyvistä äänistä. Ainoastaan rytminvaihto teettää tuskaa, tahdon jäädä yövalvojaksi vielä vapaillekin, mutta toistaiseksi ei ole haitannut kun perhe- tms. syyt eivät vaadi valveillaoloa heti aamusta.

isohaara kirjoitti: "tuo aamuaurinko on jotain aivan hirveää!"

Indeed, suhteellisen masentavaa herätä virkeänä kuin peipponen, kävellä olkkariin ja todeta kellon olevan 4.37(am). Erityisesti jos on mennyt nukkumaan puolen yön jälkeen. Huomasin muuten selkeän eron siirtyessäni Helsingistä tänne tundralle, kesti taas muutaman päivän tottua jatkuvaan valoisuuteen. Silmälaput(lentokoneesta nekin ) käytössä täälläkin tarpeen vaatiessa. Lapselle tuntuu hassulta selittää kuinka on ilta ja aika mennä nukkumaan, kun aurinko paistaa ja linnut laulaa. "As if, mutsi.."

Ellen olisi kohtpian muuttamassa niin hankkisin kyllä makkariin pimennysverhot, nyt ei kannata.

Nukuin juuri pienet päiväunet!

En koskaan saa nukuttua niin hyvin kuin mitä haluaisin. En oikeastaan ole varma mistä se johtuu, sängystä, seurasta tai sen puutteesta, valoista, tuoksuista tai jostain muusta... Levottomasti ja katkonaisesti on viime vuosi mennyt. Siis unet.

Ei ne valoisat yöt mitään häiritse. Näihin aikoihin ainoa unta verottava tekijä on jalkapallo.

Periaatteessa valoisuus ei häiritse nukkumistani kun sänkyyn pääsen, nukun jopa tällä hetkellä paremmin kuin talvella. Ainoa on se, että nukkumaan meno pidentyy, koska ei ole sitä hämärtymistä, joten ajantajukin tahtoo katoilla.

nowaysis kirjoitti:suhteellisen masentavaa herätä virkeänä kuin peipponen, kävellä olkkariin ja todeta kellon olevan 4.37(am).

Mulle tuo ois loistava tilanne. Pirtee kuin peipponen ja päivää edessä vaikka hurumykke. Vittumaisempaa on herätä pirteenä ja todeta kellon olevan jo yksi iltapäivällä.

Kunnon uneen vaatii täysin pimeän, äänettömän, vedottoman ja 19 asteisen huoneen. Mutta kun asuu melkein Kehä I:n päällä (tulevaisuudessa sananmukaisesti) olevassa asunnossa, jonka makuuhuoneen lämpömittari näyttää juuri nyt 27 astetta, ei uni ole kovin pitkäaikainen vieras.

Jos saisin, niin olisinko täällä tähän aikaan vuorokaudesta?

Ja jahka futonilleni kömmin, varusteluina vaaditaan earit molempiin kuuloelimiin. Aamulla tiedän herääväni ennen aikojani inhaan kesäiseen valoilmiöön. Palaja oi kaamos!

Valoisuus tai kuumuus ei häiritse. Viimeaikoina olen nukkunut tosi hyvin. Joskus iskee inhottava unettomuusjakso. En osaa nukkua vieraissa paikoissa ekana yönä. Ovet tai ikkunat pitää olla visusti kiinni, muuten varmaan joku mörkö tulee ja syö..

Valoisuus ja kuumuus häiritsevät. Nytkin heräsin siihen, että on liikaa valoa ja liian lämmin. En muutenkaan pidä kesästä. Kesä on vuodenajoista ahdistavin. Tulispa jo syksy. Syksyllä ilma on raikkaampaa ja viileämpää, pystyy hengittämään ihan eri tavalla. Pidän myös talvesta.

Leila kirjoitti:Häiritsevätkö valoisat kesäyöt nukkumistasi? Häiritseekö jokin muu?

Joo, hedaria pukkaa. Voi tosin johtua siitä, että bongasin eilen itseni baarista tuoppi kädessä. Buranaa en ota, koska tämä on itseaiheutettua ja menee varmaan (toivottavasti) ohi kohta.

Valoisuus noin yleisesti ottaen vähän häiritsee nukkumista. Makuuhuoneessa tosin on kohtalaisen paksut samettiverhot, mutta ihan säkkipimeäksi ei huonetta saa. Olen ratkaissut ongelman nukkumalla peiton alla - myös pää.

Olen todella herkkäuninen. Uskokaa tai älkää, mutta menetän todella herkästi yöuneni jos olen vaikka ollut ilkeä jollekulle, puhumattakaan jos minulle ollaan ilkeitä. Suututtaa kun pitää olla näin herkkä kaiken suhteen.

Fyysisesti taas totun ajan myötä melkein kaikkeen, niin valoon kuin meluunkin.

Nukuin tosi hyvin, kun sain eilen sälekaihtimet! Mua haittaa yleensä valo, äänet, ihmiset lähellä, asiat mielessä, väärät ajat, väärät paikat, vaihtelevat olosuhteet..... niii ja kuumuuuus!

Minä taas virittelin eilen tuulettimen illalla hetkeksi tuolille sänkymme viereen, ja se auttoi, vaikka telkkarin suljettuani laitoin senkin kiinni. Ei ollut yhtään kuuma. Vai olikohan yö ulkonakin hivenen viileämpi kuin toissayö, mene ja tiedä.

Saan nukuttua kunhan vieressäni ei ole naista liian kapeassa "parisängyssä". Tunnun silloin heräävän jatkuvasti omiin kääntymisiini, koska pelkään samalla herättäväni toisen => valpastun. Toisen liikehdintä ei sinänsä häiritse.

Tosin, yhtenäiset yöuneni ovat harvoin yli 6h, mutta jostain syystä en tunnu edes tarvitsevan juurikaan enempää unta. Ehkä sitten nukun niin sikeästi ja hyvin että tuo riittää.

Nukun ihan hyvin ei siinä mitään. Jos valo tms. häiritsee ei ole vain riittävän väsynyt...

En voi kuitenkaan olla ihmettelemättä joka yö sitä, että kuinka tuo toinen puolisko pystyy nukkumaan peiton alla näissä lämpötiloissa (sisällä on muutenkin liian lämmin ilman helteitäkin)...ja siis peitto on vedetty kunnolla korviin saakka ihan kuin sisällä olisi 20 astetta pakkasta.