Unien ihmeellinen maailma

Yleinen lätinä jä kitinä
Avatar
Clay
Kitisijä
Viestit: 2582
Liittynyt: 14.08.2005 23:46

Re: Unien ihmeellinen maailma

Viesti Kirjoittaja Clay »

Demoneita, kiinalaisia militantteja, aseita, väkivaltaa, seksiä. Aika vauhdikas yö oli kieltämättä, ja paniikinomainen pelko tuntui aika realistiselta, kun vihulainen osoitti rynnäkkökiväärillä kohti ja itsellä oli vain lataamaton pistooli (se perkele ampui vaikka nostin kädet ylös). Demoneilla oli myös kiva laitos, missä oli naisia vangittuna eläviin lihaseiniin. Se ei kuitenkaan ollut tarkoituksetonta tilataidetta (vaikka olikin visuaalisesti vaikuttavaa), vaan naiset oli aseteltu demonien raiskattaviksi, eli oli kyseessä lisääntymislaitos.
Nyt penikseni on fantastinen!
slam

Re: Unien ihmeellinen maailma

Viesti Kirjoittaja slam »

Äskön unessa seisoin tutussa paikassa Tampereen keskustassa. Mielestäni ainakin pystyin liikkumaan ja kävelemään. Pystyin väistämään sivuun kun katua pitkin oli tulossa isoja autoja rinnakkain ja ambulanssi niiden takana. Kun olin väistänyt kadun reunaan jäin katselemaan tapahtuminen kulkua. Puun kuljetusyhdistelmä tuli ensimmäisenä jalka käytävää myöten ja kääntyi "esteiden"/autojen välistä suljetulle kadunpätkälle.

Rekka-autosta hyppäsi vauhdissa ulos noin 7-8 lasta, jotka liukuivat treenatun oloisesti kurling tyyliin maassa ennen kuin he nousivat jaloilleen. Auton pysähtymisen jälkeen pelkääjän puolelta nousi lukio-aikainen opettaja. Pystyin välttelemään häntä ja hän puhui minulle ilman ääntä muutaman sanan. Painelin nopeesti pakoon. Parrakas pitkä hiuksinen kuljettaja oli lasten isä. Lapsia tuli lisää ulos autosta sen pysähdyttyä. Kuljettaja oli menossa kauppaan.

Irroitin yhdistelmän perävaunustaan vain koittaakseen millaista, sillä on ajaa kun ei ollut hetkeen tullut rekkatöitä tehtyä. Ajelin autolla tovin tutussa paikassa. Lähdin palauttamaan sitä testin jälkeen nopeasti takaisin paikoilleen, sillä kuljettaja saattaisi koska tahansa tulla. Palasin takaisin perävaunun luokse, niin eteen/viereen oli tuotu perävaunukoukulla varustettu renkaaton kadulle asetettava turva-aita. Sellainen tielaitoksen keltapunainen, joita asetellaan monttujen eteen. Pystyin käsin siirtämään hieman aitaa ja sain perävaunun takaisin kiinni yhdistelmään. En laittanut jarrujohtohtoa ja sähköpistoketta kiinni.

Olin vielä auton luona ja kuski käveli koden autoaan arviolta 200m päässä. Ajattelin, että kait jätkä saa laitettua ne kiinni ja pakenin kuljettajaa tuttuun Tampereen rakennukseen. Avasin ovet ja menin normaalisti portaisiin, ja portaita noustessa valkeni, että näen unta, mutta pystyn valitsemaan. Nousenko portaita vai en. Noustuani yhden portaikon. Saatoin seuraavalla tasanteella pohtia nousenko vielä yhdet portaat vai menenkö tämän kerroksen "huoneistotiloihin" käytävästä.

Rekkamies saattoi lähteä perään, joten nopealla ratkaisulla menin paikkaan, jossa oli paljon muitakin ihmisiä. Palasin siinä samalla noin 90 luvun puolelle abauttia. Kohta yhdistelmä lähti talon seinän viereltä ja katselin tapahtumaa ulkona omasta ohjaavuudestani... Jostakin korkeammasta vinkkelistä ja kuljettaja ei laittanut jarrujohtoja kiinni, joten renkaat eivät pyörineet tai niiden ei olisi pitänyt pyöriä, mutta pyörivät hieman kuitenkin ja kuljettaja höyläsi edes takaisin katua ja rengaat sulivat kitkan kuumentaminen sulaksi kumimassaksi.

Istuin vielä hetken talossa samalla paikalla ja palasin takaisin ruumiiseeni. Edessä olevalta tuolilta lähti kaveri seinän läpi ja liittyi sulavasti kadulla kulkevaan sauvakävelyporukkaan ja he jatkoivat etenemistään, kun mitään ei olisi tapahtunut. Ihmettelin asiaa huppu päässä, jossa oli vain pieni reikä. Siitä näin jotakin kummallisuuksia. En edes muista, mutta pian herälin sen jälkeen...
Vastaa Viestiin