Kitinä

Ei aikoihin,kun kysyin missä vika,tuli vastaus etten ole urheilullinen. Siis,kyllähän mä ymmärrän ettei lihava kiihota,mutta mun painoindeksi on normaalin alarajalla. Paino on pituus miinus satakymppi niinkun kuuluu. Suhteen alusta oon vaan laihtunu,en lihonu. Kannattaako nyt alkaa liikkuun vai lähtee meneen ? Onhan se liikunta hyväksi,mutta vituttaa tää lähtökohta,miehen vaatimus...

tarkoittiko se urheilullista muuten, vai sitä että olet epäurheilijamainen sängyssä = makaat kuin lahna?

jos kyse on urheilijaimaisesta muuten, niin jos voisi vaikka sitten esittää kuvan mitä haluaa. sen jälkeen voit esittää kysymyksen, että millä todennäköisyydellä hän kelpaisi ko. naiselle.

jos kyse urheilullisuudesta sängyssä, niin siihen voisi yrittää panostaa? ei varmasti tee mieli seksiä, jos tulee tunne että pannessa se toinen on lähinnä tiellä.

tai sitten sillä on suhde ja käyttää jotain todella leimiä tekosyytä.

Elukka kirjoitti:

Tosta suhteesta ei mitään tule, trust me.

Toisaalta luulen, että tämä on taas joku möllimäinen provo. Huomatkaa kirjoitusasu

TArkotti nimenomaan kroppaa, joka on hoikka muttei silleen lihaksikas kuten jos urheilee. Kyllä se sanoo rakastavansa,ei vaan halua mua sängyssä. Ihan juteltiin tästä vaikka teki tosi kipeetä.

Miksi mustakikkeli poisti viestinsä?

Siinä oli ihan asiaa.

Lapikasta!

mustanikki kirjoitti:TArkotti nimenomaan kroppaa, joka on hoikka muttei silleen lihaksikas kuten jos urheilee. Kyllä se sanoo rakastavansa,ei vaan halua mua sängyssä. Ihan juteltiin tästä vaikka teki tosi kipeetä.

Homma ei tule toimimaan, ei koskaan. Kyse ei missään nimessä ole maskuliinisuuden puutteesta, et vain ole hänen mielestään tarpeeksi haluttava vaikka bodaisit itsesi turvoksiin. Jos taas puhuu totta (ei puhu), on kovin pinnallinen tapaus tämä tyttösi. Oli miten oli, ditch the bitch.

Mä olen se naisosapuoli,mies arvostelija. Kovin on synkät mielipiteet teillä,samaa oon pakosta ajatellu itsekin. Tuntuu vaan nii pahalta ajatella eroa kun kaikki on muuten ihan kunnossa. Kiltti mies ja kaikkee... Mä en vissiin vaan riitä.

Kannattaa lähteä menemään niin että hippulat vinkuu.

Muuten kaikki kunnossa, paitsi ettei miehesi syty sinusta... Hohhoijaa, sittenhän melkein kaikki on päin sitä itseään. Liikunta ei ole pahitteeksi kenellekään, mutta vartalon muokkaaminen sellaiseksi kuin mies toivoo tuskin tuottaa toivottua tulosta. Ensinnäkin, arvostaisikohan miehesi koiramaista hänen toiveidensa toteuttamista ja toiseksi, arvostaisitko sinä itseäsi, jos ryhtyisit pumppaamaan vain miestäsi varten. En tiedä, onko tuolla miehesi mielipiteellä jokin syvempikin sanoma, kuten että hänen mielestään hän on tasokkaampi kuin sinä, koska hän treenaa tai että hänestä liikkumattomuutesi ärsyttää siksi, että hänestä se viestii siitä, ettet välitä itsestäsi tai terveydestäsi tms., mutta ei tuo tilanne nyt kauhean hyvältä kuulosta.

Toisaalta, jos sun tekee mieli aloittaa uusi liikuntaharrastus ja satut tulemaan lihaksikkaaksi sitä kautta, niin eihän siitä mitään haittaa ole. Toisaalta, kai sitä naisenkin elämässä saattaa olla hetkiä, ettei ole niin timmissä kunnossa, jos on vaikka just pykännyt lapsen, niin että jos mies syttyy ainoastaan treenatusta vartalosta, niin huonostipa ovat asiat hänellä.

mustanikki kirjoitti:Mä olen se naisosapuoli,mies arvostelija. Kovin on synkät mielipiteet teillä,samaa oon pakosta ajatellu itsekin. Tuntuu vaan nii pahalta ajatella eroa kun kaikki on muuten ihan kunnossa. Kiltti mies ja kaikkee... Mä en vissiin vaan riitä.

Sorgen, luin tilanteen väärin sukupuolienne osalta. Mutta en uskoakseni muuten.

Olen itse lähtenyt aikoinani suhteesta, kun totesin ettei neidin ulkonäkö ehkä sittenkään riitä pitämään yllä kiinnostustani läpi elämän (joo, olen Pinnallinen Paska). En tosin koskaan sanonut tätä hänelle ääneen, en halunnut loukata hänen tunteitaan enempää kuin oli pakko. Totuus oli kuitenkin se, että seksielämämme käytännössä loppui kyseisen asian takia ja molemmille osapuolille ero oli paras ratkaisu. En näe vieläkään, kuinka olisimme päässeet tilanteesta yli jotenkin toisin, siksi minun näkemykseni sinunkin tilanteestasi on pessimistissävytteinen.

Suosittelen teitä käymään syväluotaavat yt-neuvottelut suhteenne jatkosta. Jos hänen vastauksensa kysymykseesi "haluatko olla kanssani" on jotain muuta kuin "ehdottomasti", joudun tarjoamaan jo aiemmin esittämääni toimintasuositusta.

Keikauksella on hyviä ajatuksia. En tiedä mitä itse tekisin vastaavassa tilanteessa. Varmaan treenaisin itsestäni jokapojan unelman ja sitten talloisin stilettikoroilla miehen yli poistuessani hänen luotaan lopullisesti.

Saa olla preferenssejä, mutta jos ne alkavat noin häiritä ei ole enää kyse rakkaudesta.

Tällaisia ketjuja kun lukee, ajattelee kyllä lämmöllä kaikkia niitä miehiä, jotka ovat rakastaneet ja himoinneet ja ehkä rakastavat ja himoitsevat nytkin minua juuri sellaisena kuin olen. Enemmän tai vähemmän treenattuna, mutta epätäydellisenä kaikki tyynni.

Tuo "mulla ei seiso koska olet hoikka etkä atleettinen" kuulostaa pelkältä tekosyyltä. Silloin aikoinaan kun miehesi vielä halusi sinua seksuaalisesti, olitko silloin muka sikspäkin omistava naishirmuatleetti? Vaikka ulkonäön raju muuttuminen voikin vaikuttaa toisen haluihin (esim. sairaalloinen lihavoituminen), jotenkin ei vaan kuulosta uskottavalta että miehelläsi olisi niin kova fetissi treenattuihin naisvartaloihin ettei pysty kokemaan yhtään siitä poikkeavia kehotyyppejä haluttavina.

Luultavasti taustalla on joku ihan muu syy: stressi, riidat, yleensäkin pelkkä kyllästyminen, toinen nainen jne. jne. On vain helpompaa kaataa oma haluttomuus toisen niskaan ja syyttää häntä siitä jonkun tekosyyn varjolla. Pahimmassa tapauksessa kyseessä on jonkinsortin psykopaattinen vallanosoitus, haluaa osoittaa että sinun pitää hyppiä tarkalleen hänen pillinsä ja mielihalujensa mukaan ennenkuin voit toivoa saavasi häneltä huomiota.

Samaa mieltä kuin edelliset kirjoittajat. Jos lähdet toteuttamaan miehen toiveita, saat luultavasti tehdä sitä ikuisesti etkä silti kelpaa.

Eikä muuten minusta mies, joka sanoo tyttöystävälleen tuollaista, ole erityisen kiltti. Jätä poika leikkimään barbeilla ja etsi parempaa seuraa.

Keikaus kirjoitti:Tällaisia ketjuja kun lukee, ajattelee kyllä lämmöllä kaikkia niitä miehiä, jotka ovat rakastaneet ja himoinneet ja ehkä rakastavat ja himoitsevat nytkin minua juuri sellaisena kuin olen. Enemmän tai vähemmän treenattuna, mutta epätäydellisenä kaikki tyynni.

Totaalinen komppaus!

Mustanikki: Jos mies on oikeasti niin pinnallinen että ajattelee vaan ulkonäköä niin olkoon. Jätä se sika. Turha sun on ruveta jumppaamaan vaan siksi, että susta tuli sen näkönen, että sun miehes alkaisi taas haluamaan sua. Ei se kuule ole siitä kiinni vaan ihan jostain muusta jutusta.

Sä ansaitset ihmisen joka arvostaa, kunnioittaa ja rakastaa sua semmosena kun olet!

Kid kirjoitti: Sä ansaitset ihmisen joka arvostaa, kunnioittaa ja rakastaa sua semmosena kun olet!

Jotta voisimme olla kuin yhtä suurta pingviinilaumaa niin kompitaan täältäkin.

Jos ulkonäkö on ainoa este seksiin tai noin yleensäkin rajoite parisuhteessa mihin tahansa, niin se ulkonäkö on loppuviimein se pienin ongelma suhteessa. Kyllä siinä täytyy mättää aika moni muukin asia. Jos hän todella rakastaisi sinua niin kuin nyt puolisoaan tulisi rakastaa, niin sinun tilanteessasi ulkonäöllä ei pitäisi olla kuin jonkinlainen marginaalinen rooli.

Kid kirjoitti:Sä ansaitset ihmisen joka arvostaa, kunnioittaa ja rakastaa sua semmosena kun olet!

Jeah, jeah, suck that dick eli näin se on. Toisaalta mistä kirjoittaja tai kukaan muu voi tietää, mitä ketjun aloittaja ansaitsee. Saattaa olla, että hän ansaitsee juuri tuon tai ehkäpä seksittömyys johtaa muihin positiivisiin vaikutuksiin: lisääntyneeseen energiaan, ylivalonnopeusmatkustamisen kehittämiseen, teoriaan, jolla mieli voidaan irroittaa kehosta ja saavuttaa kuolemattomuus jne.

JSSAP

mustanikki kirjoitti:Ei aikoihin,kun kysyin missä vika,tuli vastaus etten ole urheilullinen.

Veikkaan, että miehesi puhui totta, mutta ei pystynyt tämän analyyttisempaan vastaukseen. Ehkä oli juuri tullut kaupunnilta sääriä katselemasta tai sulkenut MTV:n musaiikkikanavan?

Kyseessä voi olla väliaikainen seksikiinnostuksen notkahdus tai ihan mitä vaan radikaalimpaa. En pitäisi häntä tämän perusteella pinnallisena, tunneälyä ja itseilmaisua voisi parantaa.

Usein käy niin, että liekki sammuu. Toinen asia on, miten asian toiselle ilmaisee tai miten siihen kukin reagoi.

Sama kait se seksin kanssa. Ilmankin pärjää, kunhan ei nainen tule kotona ollessaan 10cm päähän kyhnään. Vittuuksillaan.

Minkälainen mies sitten on? Onko herralla varaa arvostella sun ulkonäköä ja pihdata seksiä suhteessa oman adonis-habituksen varjossa?

Mun mielestä tossa vaiheessa, kun ruvetaan puhumaan ulkonäöstä, on suhde jollain tavoin pinnallinen. Ok, sen ymmärrän, että jos lihois 20 kg suhteessa, niin seksihalut saattaisivat olla erilaisia ja jopa kuollakkin alkusuhteeseen verrattuna.

Kauan olette seurustelleet? Jos seurustelunne on jatkunut vuosia, niin taitaa olla miehellä jotain ihan muuta mielessä kuin sun urheilullisuutes- pyri saamaan se puhumaan. Tosta vaan ei omaa rakasta ruveta muutamaan, taustalla on kyllä jotain muuta.

Ite mä sitä vastausta vaadin,kun ei musta ole normaalia että seksiä on korkeintaan pari kertaa kuussa,tosi hätäsesti ja niin etten mä siitä mitään saa. Keskusteltiin pitkään,ja se sano että jos mä olen urheilullisempi se vois haluta mua enemmän. En tiiä mihin enää pitäs luottaa,ennen kelpasin ihan tällaisena, vaatekoko on kuitenki 36-38,nii en osaa itteeni lihavana nähdä. Urheilullinen en oo ollu koskaan,seurusteltu on pari vuotta joten ei tän pitäs mikään yllätys olla miltä mä näytän alasti. Paitsi nyt en enää ilkee olla ilman vaatteita miehen edessä,mua hävettää... Mies ite on kyllä hoikka,ei mikään urheilija enää,mutta joskus harrastanut paljon. Enkä mä voi vieläkään uskoa että muuten niin hyvä suhde kaatuu tähän,unilääkkeillä oon nukkunut kun oon koittanut saada levättyä. Kaiken piti olla ihan hyvin,eikä nyt mikään ole enää hyvin.

mustanikki kirjoitti: ...

Tämän tarkennuksen jälkeen on melkoisen selvää että vika on kyllä jossain ihan muualla kuin sinun urheilemattomuudessasi. Jos mies ei tuon parempaan tulokseen pääse pohdinnoissaan, unohda koko juttu. On aika ikävä tyyli syyttää toista omista ongelmistaan, ja juuri niin miehesi näyttäisi tekevän.