Pettämisen rajasta

Ihmissuhdeasiat ja lemmekkäät jutut

Missä siis sinun mielestäsi menee pettämisen raja?

Kaikki flirtti, leikitteleviä katsekontakteja myöten, on liikaa, aina
1
1%
Eroottisten elokuvien tai muun materiaalin katselemisessa
0
Ei ääniä
Sähköinen flirtti (tekstiviestit, sähköposti, sättäily jne) muun kun oman kumppanisi kanssa, vaikka se ei johtaisi yhtään pidemmälle
10
12%
Halauksessa /poskisuudelmassa /toisen kanssa tanssimisessa
1
1%
Kielisuudelmassa/ sylittelyssä /lääppimisissä hitaiden yhteydessä tai muuten
34
41%
Muiden miesten /naisten minkäänlaisessa huomioimisessa silloin kun oma kumppanisi on paikalla
0
Ei ääniä
Muiden miesten /naisten kanssa muhinoimisessa silloin kun oma kumppanisi on paikalla
0
Ei ääniä
Sänkyyn menemisessä
6
7%
Mitä kumppanisi ei tiedä sinun tehneen, se ei voi häntä satuttaa
0
Ei ääniä
Valitsisin useamman vastauksen kombinaation
24
29%
Jossain muualla
7
8%
 
Ääniä yhteensä: 83

Hebuli

Viesti Kirjoittaja Hebuli »

sincia kirjoitti:On asioita jotka saa vaivautuneeksi, jos vaikka juttelee jonkun kivannäköisen työkaverin kans niitänäitä, en viitsis mennä erikseen kertomaan siitä et menipähän työpäivä nopeasti kun flirttailin Maken kans puoli päivää...

Eikä minusta ole pettämistä, jos ja kun kumppani tekee vastaavaa. En vain haluaisi tietää siitä, tai nähdä itse.
Miksi et haluaisi tietää siitä tai nähdä itse? Jos flirttailussa ei mielestäsi ole mitään väärää, miksi sinua häiritsisi tietää että kumppanisi on tehnyt sitä?

Entä missä mielestäsi menee raja ettei asia enää olekaan ok vaikka toinen ei saisikaan sitä tietoonsa? Suuteleminen? Suuseksi? Alle kolme minuuttia kestävä pikapano kumin kanssa? Vai käykö kaikki kunhan sen tekee salassa?

Epäilen näiden kriteerien vaihtelevan yksilön kohdalla puolelta toiseen riippuen miten ihastunut/rakastunut on toiseen. Jos toinen on itselleen jokseenkin yhdentekevä, silloin ajattelee näistä asioista varsin vapaamielisesti. Jos taas sattuu kohtaamaan sen Oikean(tm) joka kolahtaa täysillä, yhtäkkiä sama ihminen ajatteleekin kovin tiukkapipoisesti samoista asioista, eikä haluaisi toisella olevan yhtään mitään vipinää kenenkään muun kanssa.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

sincia kirjoitti:
Syde kirjoitti:Jos et voi kertoa tai tehdä sitä kumppanisi nähden; se on pettämistä.
En muista, oliko tämä jo cityssä tai jossain aikoinaan, mutta minusta tuo määritelmä on kammostuttava. En esimerkiksi halua käydä tarpeillani kumppanin nähden, enkä välttämättä kertoakaan asiasta.
Se, haluatko on eri asia kuin voitko. Minä voisin hyvin käydä tarpeillani kumppanini nähden jos se olisi jostakin syystä tarpeellista (pissimässä välillä käynkin samalla kun toinen ajaa partaa), ja siitä kertomisessa nyt ei ainakaan ole mitään ongelmaa. Intohimoista kielisuudelmaa taas en voisi antaa toiselle kumppanini nähden, ja siitä kertominen jälkikäteenkin olisi niin työn ja tuskan takana että minun olisi pakotettava itseni erittäin epäluonteenomaiseen tilaan jotta se onnistuisi. Kyllä näissä on selkeä ero. (Totta puhuen minun on kyllä hyvin hankalaa tehdä juuri mitään pettämiseksi laskettavaa silloinkaan kun kumppani ei ole paikalla. Sääntöä joudun muistelemaan ainoastaan äärimmäisissä rajatapauksissa, mutta niiden kohdalla se onkin osoittautunut varsin hyödylliseksi.)

Muutenkin, jos puhutaan pettämisestä suhteessa, yleensä tarkoitetaan seksuaalisia tekoja jonkun seurassa eikä esim. yksin tarpeillaan käymistä (toki paskantaminenkin on joillekin seksuaalinen akti, mutta jos se tapahtuu yksin, kyse tuskin on pettämiseen vaan enemmänkin runkkaamiseen verrattavasta teosta).

*

Kyselyyn en vastannut mitään, koska henkilökohtaisetkaan rajani eivät ole noin yksinkertaisesti määriteltävissä. Se, miten ja kenen kanssa tekee on paljon merkityksellisempää kuin mitä tekee, ainakin tiettyyn rajaan asti. Voisin hyvinkin kuvitella suutelevani tiettyjä ihmisiä ilman että kumppanini tai minä pitäisimme sitä pettämisenä, ja toisaalta tietynlainen ja tiettyyn henkilöön kohdistuva halaus voi täyttää meidän pettämisen määritelmämme. Pornosta olemme sopineet että kumpikaan ei sitä toistaiseksi katsele ilman toisen erillistä suostumusta, eli tällä hetkellä pitäisimme sen salakatselua jonkinlaisena luottamuksen pettämisenä. Mutta sekin nyt on vain tämänhetkinen tilanne. Mitään absoluuttisia rajoja on aika mahdotonta vetää.

Jos olisi pakko sanoa jokin yksinkertainen, yleinen sääntö pettämisestä, sanoisin juuri tuon tämänkin postauksen alussa mainitun. Mutta sekin toimii vain sillä edellytyksellä että kumppaninsa tuntee suhteellisen hyvin.

edit: huonoa kieltä
Viimeksi muokannut EveryWoman, 13.09.2005 20:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Storytuuli

Viesti Kirjoittaja Storytuuli »

EveryWoman kirjoitti:
Kyselyyn en vastannut mitään, koska henkilökohtaisetkaan rajani eivät ole noin yksinkertaisesti määriteltävissä. Se, miten ja kenen kanssa tekee on paljon merkityksellisempää kuin mitä tekee, ainakin tiettyyn rajaan asti. Voisin hyvinkin kuvitella suutelevani tiettyjä ihmisiä ilman että kumppanini tai minä pitäisimme sitä pettämisenä, ja toisaalta tietynlainen ja tiettyyn henkilöön kohdistuva halaus voi täyttää meidän pettämisen määritelmämme.
Kaiken yllä kertomasi jälkeen: miksi et valinnut vastausvaihtoehtoa; "valitsisin useamman eri vaihtoehdon kombinaation?"

Eikö se ole yksinkertainen määrittely?

Parisuhde profeetta? Hyvä... :)

Jos miehelläsi on ystävä...jota hän kutsuu parhaaksi sellaisekseen...ja tämä ystävä on naispuolinen:

-miten koet tilanteen, että lojaalius kysymyksessä olet kakkonen?

Lähtötilanne: luotat, että kyseessä on todellakin pelkkä ystävyyssuhde, joka perustuu ennenkaikkea samantyyppiseen kommunikaatiointitapaan sekä saman tyyppiseen perhehistoriaan. Sinulla on hätä - mikä tahansa. Tai ei ole - tunnet vain syvää tarvetta puhua kumppanisi kanssa juuri sillä kellon lyömällä. Kumppani on tapaamassa parasta ystäväänsä tai puhuu puhelua hänen kanssaan - auttamattomasti joudut odottamaan. Miten reagoit? Reagoitko ollenkaan? Kuinka paljon luotat; sekä omiin voimiisi, että toiseen?

Joku on sanonut; ystävyys on ikuista ja suhteet ohimeneviä. Oliko tämä henkilö oikeassa? Jos, niin miksi?
pajazzo

Viesti Kirjoittaja pajazzo »

Kun vieraaseen sänkyyn hypätään niin siinä kulkee raja. Sitäpaitsi olen sitä mieltä, että kun näin tapahtuu on suhde tosi huonossa jamassa. Liekö enää korjattavissakaan?
Elppis
Kitisijä
Viestit: 10702
Liittynyt: 15.08.2005 15:07
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Elppis »

Toisen ihmisen hyväily, suukottelu ja muu fyysinen akti, jota harrastaisit vain oman kumppanisi kanssa, on pettämistä.
The great club outshines the individual, always and forever.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Storytuuli kirjoitti:
EveryWoman kirjoitti:
Kyselyyn en vastannut mitään, koska henkilökohtaisetkaan rajani eivät ole noin yksinkertaisesti määriteltävissä.
Kaiken yllä kertomasi jälkeen: miksi et valinnut vastausvaihtoehtoa; "valitsisin useamman eri vaihtoehdon kombinaation?"
Siksi, että useammastakaan annetusta vaihtoehdosta yhdistelemällä ei saa sellaista vastausta joka kuvaisi suhtautumistani edes osapuilleen hyvin. Joutuisin esim. tavallaan ruksaamaan suutelemiskohdan, mutta joissakin tilanteissa suuteleminen olisi kuitenkin ok. Ja vaihtoehdoista ensimmäinen tekisi myös tavallaan mieli ruksata, mutta kun siinä painotetaan että "kaikenlainen" ja "aina", niin ei sekään kuvaa ajatteluani oikeastaan mitenkään.
Parisuhde profeetta? Hyvä... :)
Not. Kaikenlaiset profetoinnit ovat pahasta, jos niillä saa ihmiset lopettamaan itsenäisen ajattelun. Kommentoimaan toki suostun.
Jos miehelläsi on ystävä...jota hän kutsuu parhaaksi sellaisekseen...ja tämä ystävä on naispuolinen:

-miten koet tilanteen, että lojaalius kysymyksessä olet kakkonen?
Minulle parisuhteen toinen osapuoli on myös paras ystävä, eli en ole lojaaliuskysymyksessäkään kakkonen. Mutta esittämäsi esimerkkitilanne saattaisi hyvinkin tapahtua siitä huolimatta:
Lähtötilanne: luotat, että kyseessä on todellakin pelkkä ystävyyssuhde, joka perustuu ennenkaikkea samantyyppiseen kommunikaatiointitapaan sekä saman tyyppiseen perhehistoriaan. Sinulla on hätä - mikä tahansa. Tai ei ole - tunnet vain syvää tarvetta puhua kumppanisi kanssa juuri sillä kellon lyömällä. Kumppani on tapaamassa parasta ystäväänsä tai puhuu puhelua hänen kanssaan - auttamattomasti joudut odottamaan. Miten reagoit? Reagoitko ollenkaan? Kuinka paljon luotat; sekä omiin voimiisi, että toiseen?
Hmm. Pitäisi olla tarkempia tietoja hätäni/tarpeeni laadusta että osaisin vastata. Jos kumppanini olisi aikeissa tavata ystävänsä, olisin erittäin todennäköisesti tiennyt tapaamisesta suunnilleen yhtä kauan kuin kumppaninikin. Eli jos oma hätäni/tarpeeni olisi syntynyt ennen tätä tapaamista, olisin saattanut mainita siitä kumppanilleni, joka sitten olisi arvioinut kumpi häntä tarvitsee enemmän juuri sillä hetkellä. Tilanne jatkuisi ehkä jotenkin näin:

a) Jos hänen arvionsa mukaan minä tarvitsen häntä sillä hetkellä enemmän kuin tämä ystävä, hän peruu treffit ja jää keskustelemaan kanssani, TAI
b) jos hänen arvionsa mukaan ystävän tarve on suurempi kuin minun, hän selittää tämän minulle mahdollisimman ymmärrettävästi, ja varmistaa että olen ymmärtänyt asian oikein. Todennäköisesti olen tässä vaiheessa hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että hänen kannattaa mennä tapaamaan ystäväänsä ja minun asiani voidaan käsitellä myöhemminkin.
:arrow:
Tämän jälkeen, ennen kuin hän lähtee, sovimme vielä milloin voimme paneutua siihen minun huoleeni. Eli jos miehellä on kiireitä, varaamme ajan jolloin hän on varmasti minun käytettävissäni, ja siitä pidetään myös kiinni.

Minun on helppo luottaa mieheni arvioon tilanteesta, koska tunnemme toisemme suht. hyvin ja olemme hyvinkin monimutkaisista asioista usein hyvin samaa mieltä. Yleensä konfliktitilanteissa riittää että puramme niitä vähän auki (esim. mies kertoo miksi on niin tärkeää mennä tapaamaan ystävää ja miksi ystävän huoli vaatii akuutimpaa keskittymistä kuin minun). Sama toimii tietysti myös toisin päin.

Kumppanini on myös tehnyt selväksi, että jos hän on kavereiden kanssa ulkona ja minulle tulee ikävä tai muuten hätä tai tärkeää asiaa, hänelle pitää soittaa. Eli että hän haluaa ehdottomasti tietää asiasta. Minulla oli alussa vaikeuksia noudattaa tätä ohjetta, koska jotkut miehet suivaantuvat perään soittelevista akoista. Nykyään osaan jo aika hyvin (harvemmin sitä soittamisen tarvetta kuitenkaan todellisuudessa tulee).

...Hmm. Nyt kun luin tuon esimerkkisi uudelleen, en ole enää varma tarkoititko mitään oikeasti vakavaa tilannetta. Jos mies puhuu jonkun kanssa puhelimessa ja minulle tulee tarvetta puhua hänen kanssaan juuri silloin, yleensä kyllä vain hillitsen tarpeeni puhelun ajaksi. En yhtäkkiä keksi mitään asiaa, joka olisi välttämättä saatava sanoa sillä punaisella sekunnilla, poisluettuna Keittiö on tulessa! tai Pommisuojaan!, jotka eivät kovin usein ainakaan meillä ole käytössä. En siis pidä lojaaliuden puutteena puhelimessa puhumista, tai sitä ettei puhelua lopeteta kesken heti kun haluaisin. Enkä sitä että mies menee aiemmin sovittuun tapaamiseen vaikka minä olen juuri silloin saanut päähäni että olisi kiva katsoa yhdessä joku leffa.
Joku on sanonut; ystävyys on ikuista ja suhteet ohimeneviä. Oliko tämä henkilö oikeassa? Jos, niin miksi?
Tjaa. Minä sanoisin ennemmin, että rakkaus on ikuista ja sosiaaliset suhteet ohimeneviä. Rakkautta voi esiintyä ystävienkin välillä. Sosiaalinen suhde voi olla parisuhdekin, mutta yleisimmin kaverisuhteet ovat sellaisia. En näe ystävyyttä, rakkautta ja seurustelusuhdetta mitenkään toisensa poissulkevina asioina - itse asiassa en haluaisi olla missään muunlaisessa suhteessa kuin sellaisessa jossa nuo kaikki yhdistyvät.
Avatar
KisSandra
Kitisijä
Viestit: 1126
Liittynyt: 14.08.2005 21:43
Paikkakunta: Hevonvitunjeera jota Tyrnäväksikin kutsutaan

Viesti Kirjoittaja KisSandra »

Hyvejä kommentteja tähän saakka.. jatkakaa.. :)

Ja EveryWomanille: Olihan siellä sinullekin vaihtoehto.. se jossain muualla.. ja oikein hyviä, siis tarkentavia, perustelujakin olet sille vaihtoehdolle tuonut julki, kuten alussa pyysinkin.
Storytuuli

Viesti Kirjoittaja Storytuuli »

EveryWoman kirjoitti: Hmm. Pitäisi olla tarkempia tietoja hätäni/tarpeeni laadusta että osaisin vastata. Jos kumppanini olisi aikeissa tavata ystävänsä, olisin erittäin todennäköisesti tiennyt tapaamisesta suunnilleen yhtä kauan kuin kumppaninikin. Eli jos oma hätäni/tarpeeni olisi syntynyt ennen tätä tapaamista, olisin saattanut mainita siitä kumppanilleni, joka sitten olisi arvioinut kumpi häntä tarvitsee enemmän juuri sillä hetkellä. Tilanne jatkuisi ehkä jotenkin näin:

a) Jos hänen arvionsa mukaan minä tarvitsen häntä sillä hetkellä enemmän kuin tämä ystävä, hän peruu treffit ja jää keskustelemaan kanssani, TAI
b) jos hänen arvionsa mukaan ystävän tarve on suurempi kuin minun, hän selittää tämän minulle mahdollisimman ymmärrettävästi, ja varmistaa että olen ymmärtänyt asian oikein. Todennäköisesti olen tässä vaiheessa hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että hänen kannattaa mennä tapaamaan ystäväänsä ja minun asiani voidaan käsitellä myöhemminkin.
:arrow:
Tämän jälkeen, ennen kuin hän lähtee, sovimme vielä milloin voimme paneutua siihen minun huoleeni. Eli jos miehellä on kiireitä, varaamme ajan jolloin hän on varmasti minun käytettävissäni, ja siitä pidetään myös kiinni.

...Hmm. Nyt kun luin tuon esimerkkisi uudelleen, en ole enää varma tarkoititko mitään oikeasti vakavaa tilannetta. Jos mies puhuu jonkun kanssa puhelimessa ja minulle tulee tarvetta puhua hänen kanssaan juuri silloin, yleensä kyllä vain hillitsen tarpeeni puhelun ajaksi.
Hmm...Tarkoitin oikeasti vakavia tilanteita. Kyselin oikeastaan vain siksi, että tiesin sinun kirjoittavan vähintään yhden sellaisen lauseen, josta saan lisää ajatuksia ja näin kävi :) Kun tarkemmin pohdin, niin suurinpiirtein tuota kaavaa enimmäkseen noudatetaan myös täällä.

Minä ja mieheni emme ole toistemme parhaita ystäviä, vaan kummallakin on se paras ystävä toinen, vastakkaista sukupuolta oleva suhteen ulkopuolella. Asian tekee kieroutuneeksi se, että mieheni paras ystävä on minun paras lapsuuden ystäväni, jonka kanssa en kuitenkaan ole juurikaan ollut tekemisissä enää yli 15 vuoteen. Minun on vaikea hyväksyä tätä, vaikkakin mieheni hyväksyy hienosti oman parhaan miespuolisen ystäväni. Johtunee siitä, että tunnen niin hyvin tämän naisen itsekin... :roll:

Kaikki on kuitenkin hyvin niin kauan, kun en [/i]ajattele tai kiinnitä tähän asiaan suuremmin huomiota, joten...*unohdus*

...ja kiitos!
Exsat

Viesti Kirjoittaja Exsat »

Vetäisin linjan tuohon salailu-akselille, kuten moni muukin täällä. Sellainen, mitä en voi tehdä mieheni nähden on väärin. Käytännön tasolla tuo suudelma-hyväily-akseli olisi varmaan lähinnä. Tosin tilanteesta riippuen: jos joku tuntematon ilman minun suostumustani kähmii ohimennen takapuoltani en koe pettäväni, vaikka "hyväilyn" määritelmä mahdollisesti täyttyisikin.
bedlam

Viesti Kirjoittaja bedlam »

Exsat kirjoitti:Tosin tilanteesta riippuen: jos joku tuntematon ilman minun suostumustani kähmii ohimennen takapuoltani en koe pettäväni
Ei kai kaikki ruuvit ihan paikoillaan olisi, jos moista pettämisenä pitäisi.

Toisaalta olen huomannut itsessäni jossainmäärin samoja oireita kuin Suvinen, eli tulee syyllinen olo siitä kun joku entinen kumppani laittaa esim. tekstiviestiä. Tämä on peräisin edellisistä suhteista, joissa ex-kumppanien olemassaolo tuntui olevan maailman suurin ongelma ja entiset suhteeni suurimmat syntini. Nyt sitten ironista kyllä, saatan tuntea syyllisyyttä kun nämä näin ajatelleet exät kyselevät kuulumisia.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

KisSandra kirjoitti:Ja EveryWomanille: Olihan siellä sinullekin vaihtoehto.. se jossain muualla..
Ai sii!

*menee kuuliaisesti pallottamaan ehdotetun vaihtoehdon*
Exsat

Viesti Kirjoittaja Exsat »

bedlam kirjoitti:. Nyt sitten ironista kyllä, saatan tuntea syyllisyyttä kun nämä näin ajatelleet exät kyselevät kuulumisia.
Vittuillessaan kyselevät, että mua harmittaisi! Ikävä tuottaa pettymys.. :wink:

Kyllä sitä voi ihminen välillä olla sokea omalle käytökselleen.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

Storytuuli kirjoitti:Minä ja mieheni emme ole toistemme parhaita ystäviä, vaan kummallakin on se paras ystävä toinen, vastakkaista sukupuolta oleva suhteen ulkopuolella. Asian tekee kieroutuneeksi se, että mieheni paras ystävä on minun paras lapsuuden ystäväni, jonka kanssa en kuitenkaan ole juurikaan ollut tekemisissä enää yli 15 vuoteen.
Jännittävää!

Mutta mitä implikaatioita tuo sitten käytännössä aiheuttaa, että paras ystävä onkin joku muu kuin oma kumppani? *on kiinnostunut*

Jaatteko te enemmän asioita ystävän kuin kumppanin kanssa? Voittaako lojaalius ystävää kohtaan tosiaan lojaaliuden kumppania kohtaan? Onko ystävän kanssa hauskempi viettää aikaa kuin kumppanin (seksituokioita lukuunottamatta)? Nuo nyt ovat tuollaisia kärjistyksiä, mutta olisi kiva tietää miten tuollainen tilanne vaikuttaa suhteeseen.

Mutta siis jos asian ajatteleminen tekee huonoa, älä vastaa näihin.
Avatar
Ann
Kitisijä
Viestit: 3969
Liittynyt: 16.08.2005 15:32
Paikkakunta: The Dark Realm of The Outworld

Viesti Kirjoittaja Ann »

Kyllä se raja menee siinä makuuhuoneen kynnyksellä.
Rotan aivot valtasivat pääni.
Avatar
saira
Kitisijä
Viestit: 3388
Liittynyt: 14.08.2005 19:47
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja saira »

Syde kirjoitti:Jos et voi kertoa tai tehdä sitä kumppanisi nähden; se on pettämistä.
Sama perusajatus.

Mä oon halailija/flirttailija-tyyppiä, ystäville annan pusuja. Saatan istua ystäväni sylissä ravintolassa ja katsoa elokuvaa ystävän kainalossa. Flirttailla tuttujen kanssa. Sukupuolta en laittanut, koska minulle ystävä on ystävä, sukupuolta en katso. Onneksi olen löytänyt miehen joka ymmärtää ajatukseni. Voin olla oma itseni hänen edessään, tehdä mitä haluan, omien rajojeni sisällä, eikä mustasukkaisuusdraamoja tarvitse pelätä.

Omat rajani vedän seksuaalisiin tunteisiin. Jos joku tuntuu millään tavalla eroottiselta, se on rajan ylitystä.
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

saira kirjoitti:Omat rajani vedän seksuaalisiin tunteisiin. Jos joku tuntuu millään tavalla eroottiselta, se on rajan ylitystä.
Koskeeko tuo myös pelkkää katselua? Esimerkiksi jos näet rakastelevia pareja eroottisissa bileissä ja se tuntuu sinusta eroottiselta? Entä jos tilaat stripparin, joka esiintyy nimenomaan sinulle ja hänen pyrkimyksenään on aiheuttaa sinulle eroottinen fiilis (ja onnistuu siinä)? Ylittääkö rajan?
Avatar
saira
Kitisijä
Viestit: 3388
Liittynyt: 14.08.2005 19:47
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja saira »

Minulla sinänsä ehkä tavallista avoimempi suhtautuminen strippaamiseen, että olen ollut strippibaarissa töissä baarimikkona. Ehkä se elämä elettynä tekee siitä minulle arkipäiväisemmän kuin "normaaleille" ihmisille. Olen sanonutkin miehelleni, että jos haluaa ottaa privaatin joskus, kysyy minulta neuvoa, niin kerron hänelle kuka kannattaa ottaa...

Pettämisessä rajan vedän tekemiseen. Missä tahansa saattaa tulla vastaan mies, jota katson toisenkin kerran. Tiedän, että miehelleni takuulla tulee vastaan nainen, jota hän mielellään katsoo. Me itse asiassa kerromme nämäkin toisillemme, jos muistamme. Mikä tahansa tilanne, kaunis maisema, raivoava ukkosmyrsky, oma mielentila, voi olla eroottinen, seuraa katsomatta. Niitä asioita ei aina voi muuttaa, mutta itse valitsen mitä teen tilanteessa. Jos vien asioita pidemmälle, pidän sitä mieheni pettämisenä.

Eroottinen mielentilahan kannattaa sitten myöhemmin oikeassa seurassa käyttää hyväksi ja viettää mukava hetki oman miehen kanssa...
Avatar
Lucky Luciano
Elämätön Kitisijä
Viestit: 315
Liittynyt: 17.08.2005 20:57
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Lucky Luciano »

Herkkyyttäni saattaisin pahastua jo kädestäpitelystä. Mutta lähinnä järkivoittoisen ajattelutavan vuoksi uskoisin ainakin olevinani sallivampi. Sinänsä pettäminen on hieman problemaattinen käsite - sellaisen ilmeneminen kun saattaa parhaimmillaan olla ainoastaan se kaivattu konkreettinen syy eroon, sillä itse asia lähinnä ilmentää suhteessa jo muutenkin olevia usein ylipääsemättömiä ongelmia.
Viimeksi muokannut Lucky Luciano, 15.09.2005 14:16. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
"A conscience is like a boat or a car. If you feel you need one, rent it." -J.R. Ewing
EveryWoman
Kitisijä
Viestit: 5729
Liittynyt: 15.08.2005 21:45

Viesti Kirjoittaja EveryWoman »

saira kirjoitti:Minulla sinänsä ehkä tavallista avoimempi suhtautuminen strippaamiseen, että olen ollut strippibaarissa töissä baarimikkona. Ehkä se elämä elettynä tekee siitä minulle arkipäiväisemmän kuin "normaaleille" ihmisille. Olen sanonutkin miehelleni, että jos haluaa ottaa privaatin joskus, kysyy minulta neuvoa, niin kerron hänelle kuka kannattaa ottaa...

Pettämisessä rajan vedän tekemiseen. Missä tahansa saattaa tulla vastaan mies, jota katson toisenkin kerran. Tiedän, että miehelleni takuulla tulee vastaan nainen, jota hän mielellään katsoo. Me itse asiassa kerromme nämäkin toisillemme, jos muistamme. Mikä tahansa tilanne, kaunis maisema, raivoava ukkosmyrsky, oma mielentila, voi olla eroottinen, seuraa katsomatta. Niitä asioita ei aina voi muuttaa, mutta itse valitsen mitä teen tilanteessa. Jos vien asioita pidemmälle, pidän sitä mieheni pettämisenä.
Ok. Eli eroottinen tilanne suhteen ulkopuolisen henkilön seurassa on teidän suhteessanne ok, kunhan itse ei tee tilanteessa mitään. Vai kunhan ei tee sille toiselle mitään? Eli onko runkkaaminen vielä ok?

(Toivottavasti et hermostu henk. koht. kysymyksistäni - olen vain utelias.)
Avatar
saira
Kitisijä
Viestit: 3388
Liittynyt: 14.08.2005 19:47
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja saira »

Riippuu tilanteesta. Jos mieheni haluaa mennä privaattiin ja runkata, se on siinä tilanteessa ok. Tosin suhteemme laadun huomioon ottaen uskon, että hän privaatin jälkeen tulisi kotiin luokseni, ja käyttäisi eroottisen latauksensa kanssani. Itse en saa sen enempää privaatista tms., eli se vaihtoehto on poissa laskuista.

Itse en vieraassa seurassa koskisi toiseen enkä itseeni eroottisesti. Enkä anna kenenkään muun mieheni lisäksi koskea itseeni, enkä toisaalta itseensä seurassani. Mieheni ajattelee samoin.

Aina kysellä saa, paras tapa tutustua muiden ajatusmaailmoihin!
ElanorRaven

Viesti Kirjoittaja ElanorRaven »

Näinhän se taas menee, että mitä et Kitystä löydä, sitä et tarvitse.
Lucky Luciano kirjoitti:Herkkyyttäni saattaisin pahastua jo kädestäpitelystä.
Minä en hyväksyisi edes toisen naisen kädestä kiinni pitelyä kumppaniltani. Olen samaa mieltä niiden aikaisempien kirjoittajien kanssa, joiden mielestä kaikki se on pettämistä, mitä ei yhtä hyvin voisi tehdä kumppanin silmien edessä. Ja vaikka nettiflirtti yms. saattaa olla hyvinkin harmitonta ja viatonta, niin on se minusta kuitenkin kumppania kohtaan suuri loukkaus, että sellaiseen tarvitsee edes ryhtyä. Jos suhde voi hyvin, niin minun mielestäni muiden kanssa ei tarvitse flirttailla sen paremmin chatissa kuin IRL. Itse en enää pystyisi luottamaan kumppaniini, jos saisin hänet kiinni sähköposti/chat/tekstari/työpaikkaflirttailusta. Lääppiminen, suutelu ja siitä pahempaan suuntaan menevät aktiviteetit toisivat jo kengänkuvan persuksiin. En voisi antaa anteeksi.
Elukka

Viesti Kirjoittaja Elukka »

Syde kirjoitti:Jos et voi kertoa tai tehdä sitä kumppanisi nähden; se on pettämistä.
:komp: Siitähän pettämisessä on kyse: kumppanin luottamuksen pettämisestä.
Äänestysvaihtoehdoista pallotin "lääppiminen ja kielarit" -vaihtoehdon, koska se selvästikin on jotain, mitä en tekisi kumppanini nähden. Tietysti kovastipaljon romanttissävytteinen eSuhde menee myös rajan yli. En kuitenkaan pallottanut ko. vaihtoehtoa, koska sen kohdalla raja on vaikeammin määriteltävä.
Feiz

Viesti Kirjoittaja Feiz »

ElanorRaven kirjoitti: Minä en hyväksyisi edes toisen naisen kädestä kiinni pitelyä kumppaniltani. Olen samaa mieltä niiden aikaisempien kirjoittajien kanssa, joiden mielestä kaikki se on pettämistä, mitä ei yhtä hyvin voisi tehdä kumppanin silmien edessä. Ja vaikka nettiflirtti yms. saattaa olla hyvinkin harmitonta ja viatonta, niin on se minusta kuitenkin kumppania kohtaan suuri loukkaus, että sellaiseen tarvitsee edes ryhtyä. Jos suhde voi hyvin, niin minun mielestäni muiden kanssa ei tarvitse flirttailla sen paremmin chatissa kuin IRL. Itse en enää pystyisi luottamaan kumppaniini, jos saisin hänet kiinni sähköposti/chat/tekstari/työpaikkaflirttailusta. Lääppiminen, suutelu ja siitä pahempaan suuntaan menevät aktiviteetit toisivat jo kengänkuvan persuksiin. En voisi antaa anteeksi.
Nimenomaan.
Avatar
McJanne
Kitisijä
Viestit: 10924
Liittynyt: 13.11.2005 22:14
Paikkakunta: Helsinki, Suomi Finlandia 40° PERKELEEEH!
Viesti:

Viesti Kirjoittaja McJanne »

Vastasin:
"Kielisuudelmassa/ sylittelyssä /lääppimisissä hitaiden yhteydessä tai muuten".

Kuintenkin vetäisin varmasti pultit jo pelkästään siitä tanssimisesta.
Kirjoitan tätä alasti
&
(Puni) Olet kamppailu-urheiliijan irvikuva ja kamppailuyhteisön häpeäpilkku mielipiteittesi kanssa.
-JM
Kid

Viesti Kirjoittaja Kid »

ElanorRaven kirjoitti: Olen samaa mieltä niiden aikaisempien kirjoittajien kanssa, joiden mielestä kaikki se on pettämistä, mitä ei yhtä hyvin voisi tehdä kumppanin silmien edessä. Ja vaikka nettiflirtti yms. saattaa olla hyvinkin harmitonta ja viatonta, niin on se minusta kuitenkin kumppania kohtaan suuri loukkaus, että sellaiseen tarvitsee edes ryhtyä. Jos suhde voi hyvin, niin minun mielestäni muiden kanssa ei tarvitse flirttailla sen paremmin chatissa kuin IRL. Itse en enää pystyisi luottamaan kumppaniini, jos saisin hänet kiinni sähköposti/chat/tekstari/työpaikkaflirttailusta. Lääppiminen, suutelu ja siitä pahempaan suuntaan menevät aktiviteetit toisivat jo kengänkuvan persuksiin. En voisi antaa anteeksi.
Luit ajatukseni ja kirjotitkin sen vielä tänne. Kädestä pitäminen ja halaaminen sekä poskipusut on ok kavereiden kesken. Mutta jos mä näkisin mieheni käsikädessä kuljeskelevan jonkun pimatsun kanssa kaupungilla niin kyllä mä taitaisin hieman ihmetellä/raivotakkin tarpeen tullen.
Viimeksi muokannut Kid, 05.04.2006 13:07. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Vastaa Viestiin