Kitinä

Poliisi epäilee kahdeksaa henkilöä rikoksista viime joulukuussa tapahtuneesta Rovajärven kranaatinheitinturmassa, kertoo Helsingin Sanomat.

Epäiltyinä ovat turmassa loukkaantuneet kuusi varusmiestä sekä kaksi kantahenkilökunnan upseeria, jotka valvoivat ammuntoja etäämpänä turmapaikasta. Heitä kaikkia epäillään kuolemantuottamuksesta ja palvelusrikkomuksesta.

Yksi Porin prikaatin varusmies kuoli viime joulukuussa, kun kranaatinheittimen putki räjähti kaksoislatauksen vuoksi. Lisäksi seitsenhenkisen ryhmän viisi muuta varusmiestä loukkaantui. Joiltakin heistä jouduttiin amputoimaan raajoja.

Keskusrikospoliisin Turun-yksikkö on saanut tapauksen esitutkinnan lähes valmiiksi. Poliisin mukaan kranaatit päätyivät samaan putkeen vahingossa, mikä ei kuitenkaan poista epäiltyjen rikosoikeudellista vastuuta.

- Lain mukaan kaikkien heidän olisi tullut katsoa, ettei kaksoislatausta tapahdu, sanoo rikoskomisario Heikki Topi-Hulmi Helsingin Sanomien haastattelussa.

Joo. Ilmeisesti krhammuntojen ampumaohjelmistot ja varomääräykset eivät ole rikoskomisario Pipi-Hulmilla aivan hallinnassa.
Kaksoislataukset voidaan ainoastaan ennaltaehkäistä tehokkaalla koulutuksella, itse ampumatapahtumassa asialle ei kyllä ehdi tehdä yhtään mitään. Yksi valvoja valvoo kolmea heitintä, joten jos silmät ovat olleet latauksen tapahtuessa toisessa heittimessä, ei asialle juuri mitään voi.

Poliisin on lain mukaan tehtävä esitutkinta, jos on mahdollista, että rikos on saattanut tapahtua.

Syyttäjän tehtävä on harkita onko esitutkinnan perusteella syytä epäillä rikosta.

Tuomioistuin lopulta päättää onko rikosta tapahtunut.

Syytteen nostamisen kynnys on korkeampi kuin esitutkintakynnys ja tuomitsemisen kynnys luonnollisesti vielä korkeampi.

Kun ihminen on kuollut ja useita vammautunut, niin on luonnollista, että poliisi ei kovin helpota totea, että ei ole syytä epäillä, että rikos on tapahtunut. Parempi on tehdä esitutkinta ja jättää asia syyttäjän harkittavaksi.

Näin yleisellä tasolla, paljonko vakavia tapaturmia Suomen puolustusvoimissa on tapahtunut normaalissa asepalveluksessa viime vuosina, ja miten se vertautuu muiden maiden lukuihin?

AarneAnkka kirjoitti:Näin yleisellä tasolla, paljonko vakavia tapaturmia Suomen puolustusvoimissa on tapahtunut normaalissa asepalveluksessa viime vuosina, ja miten se vertautuu muiden maiden lukuihin?

Jaa-a, vaikeaa sanoa. Vahinkojen vakavuusasteikko ja niiden rekisteröinti vaihtelee aika lailla eri maiden välillä, mutta esimerkiksi ruotsissa on huomattavasti löysemmät varomääräykset kuin suomessa.
Tapaturmia ei käsittääkseni silti ole tapahtunut merkittävästi enemmän.
Kai tuostakin jotain tutkimuksia on, jos jaksaisi mennä arkistoon kaivelemaan.

Jossain Venäjällä ja Kiinassa nyt varmaan ainakin kuolee alokasta kuin pipoa, eikä sitä viitsitä tuoda julki.

AarneAnkka kirjoitti:Jossain Venäjällä ja Kiinassa nyt varmaan ainakin kuolee alokasta kuin pipoa, eikä sitä viitsitä tuoda julki.

Toki. Venäjällähän on olemassa tietty toleranssi, kuinka paljon varusmiehiä saa kuolla vuodessa.

Kyllä minä olen ymmärtänyt, että tuo kaksoislataus on nimenomaan ampujan omaa hölmöyttä ja että ammunnan valvoja ei tosiaan, kuten Mylwin totesi, pysty estämään kaikkien täysurpojen täysurpoilua. Keskustelimme aiheesta muinoin isojen poikien kanssa, jotka alalla työskentelevät. Syyttää toki aina saa (vaikka ei aina tarvitsisikaan), mutta ei tästä keissistä tuomiota voi jakaa kuin korkeintaan varomääräysten laatijalle, eikä sillekään. Kyllä tunarit aina keksivät jonkun keinon tunaroida vaikka ne köyttäisi kiinni patteriin (ei viittausta tykistöön)...

WanhaPervo kirjoitti: Poliisin on lain mukaan tehtävä esitutkinta, jos on mahdollista, että rikos on saattanut tapahtua.

Poliisin on otettava ilmoitus vastaan, jos ihminen on sitä mieltä, että rikos on tapahtunut. Esitutkintakynnys ylittyy, kun on syytä epäillä rikosta. Tämä kynnys on tietysti subjektiivinen.

WanhaPervo kirjoitti: Syyttäjän tehtävä on harkita onko esitutkinnan perusteella syytä epäillä rikosta.

Poliisi pistää kupongit eteenpäin, jos edelleen näyttää siltä, että on syytä epäillä rikosta, eikä muu ratkaisu tule kyseeseen. Syyttäjän syytekynnys on, toisin kuin poliisilla, TODENNÄKÖISTÄ syytä epäillä, jolloin asiasta syntyy oikeusprosessi. Toinen mahdollisuus on syyttämättämispäätös, sovittelu, ei rikosta, ei näyttöä rikoksesta tai muu syy, kuten syyteoikeus on vanhentunut, epäilty kuollut jne, jolloin oikeusprosessia ei tule.

WanhaPervo kirjoitti: Tuomioistuin lopulta päättää onko rikosta tapahtunut.

Puhutaan beyond any reasonable doubt kynnyksestä, eli tuomitaan, jos ei ole järkeviä syitä toisenlaiseen ratkaisuun.

WanhaPervo kirjoitti: Syytteen nostamisen kynnys on korkeampi kuin esitutkintakynnys ja tuomitsemisen kynnys luonnollisesti vielä korkeampi.

Jep, kansantajuisesti näin.

WanhaPervo kirjoitti: Kun ihminen on kuollut ja useita vammautunut, niin on luonnollista, että poliisi ei kovin helpota totea, että ei ole syytä epäillä, että rikos on tapahtunut. Parempi on tehdä esitutkinta ja jättää asia syyttäjän harkittavaksi.

Näin juuri. Tämäntyyppisissä, ei niin yksinkertaisissa ja selvissä jutuissa myös syyttäjän rooli on syyttää hanakammin, jotta oikeus varmasti tapahtuu.

silsakenraali™ kirjoitti: Puhutaan beyond any reasonable doubt kynnyksestä, eli tuomitaan, jos ei ole järkeviä syitä toisenlaiseen ratkaisuun.

Rankaise mua!

silsakenraali™ kirjoitti:Puhutaan beyond any reasonable doubt kynnyksestä, eli tuomitaan, jos ei ole järkeviä syitä toisenlaiseen ratkaisuun.

En taas tajua. "Beyond any reasonable doubt" tarkoittaa käsittääkseni "minkään kohtuullisen epäilyksen ulottumattomissa". Miksi ihmeessä silloin tuomittaisiin?

Ann kirjoitti:

silsakenraali™ kirjoitti: Puhutaan beyond any reasonable doubt kynnyksestä, eli tuomitaan, jos ei ole järkeviä syitä toisenlaiseen ratkaisuun.

Rankaise mua!

Emmä sua, oot niin lutunen.

-Superior- kirjoitti:

silsakenraali™ kirjoitti:Puhutaan beyond any reasonable doubt kynnyksestä, eli tuomitaan, jos ei ole järkeviä syitä toisenlaiseen ratkaisuun.

En taas tajua. "Beyond any reasonable doubt" tarkoittaa käsittääkseni "minkään kohtuullisen epäilyksen ulottumattomissa". Miksi ihmeessä silloin tuomittaisiin?

"Beyond any reasonable doubt" tarkoittaa kait, että ei ole järkevää epäillä, että syytetty olisi syytön.

Toisin sanoen, jos sata minut tuntevaa näkee kun minä murhaan sinut, niin on järkevän epäilyn ulkopuolella, että olisin syytön.

Toki voidaan väittää, että tekijä olikin esim. ufomiesten minusta tekemä klooni tai kaikki todistajat kuuluvat johonkin salaliittoon lavastaen minut syylliseksi ja minä olenkin syytön, mutta tuollainen epäily olisi "Beyond any reasonable doubt"

silsakenraali™ kirjoitti:

Ann kirjoitti:

silsakenraali™ kirjoitti: Puhutaan beyond any reasonable doubt kynnyksestä, eli tuomitaan, jos ei ole järkeviä syitä toisenlaiseen ratkaisuun.

Rankaise mua!

Emmä sua, oot niin lutunen.

Senkin julmuri!

Minusta yksi valvova upseeri per kolme heitintä on ihan saatanan vähän. Kun se kaksoislataus kuitenkin tapahtuu ihan uskomattoman helposti (kyllä, olin heittimellä intissä, tosin viestimiehenä). Muutenkin todella typerää, että yhden henkilön käsissä on ainakin neljän muun henkilön henki. Syyteharkinnoista en kommentoi mitään, luulisi että ainakin lataaja on rangaistuksensa kärsinyt.

Ehkä korostaisin tässä sitä, että syyttäminen ei ole Rikoslain tuntema rangaistus, vaikka se siltä välillä tuntuukin kaikkine julkisuusjuttuineen. Syyteharkinta ja oikeusprosessi nimenomaan on tarpeellinen, jottei jälkeenpäin tarvitse jossitella epäselvissä tai laajoissa tapauksissa.

Mainitsen tässä yhteydessä yhden rikostyypin, työsuojelurikokset. Niissä vasta onkin välillä koomista selvittää vastuukuvio. Mihin asti vastuu ulottuu, se voi koskea kymmeniä henkilöitä. Jos yksittäinen ihminen jostain syystä loukkaantuu vakavasti vaikkapa raksalla, niin ei todellakaan ole helppoa sanoa kuka on vastuussa, vai onko kukaan. Tämäntyyppisestä taustavaikuttimesta lienee aiheen tulevassa oikeusprosessissa kyse. Tapaukset ovat usein niin erikoisia ja ainutkertaisia, että jo se tekee niistä alttiimpia syyttäjän päätökselle nostaa syyte.

silsakenraali™ kirjoitti:Mainitsen tässä yhteydessä yhden rikostyypin, työsuojelurikokset. Niissä vasta onkin välillä koomista selvittää vastuukuvio. Mihin asti vastuu ulottuu, se voi koskea kymmeniä henkilöitä. Jos yksittäinen ihminen jostain syystä loukkaantuu vakavasti vaikkapa raksalla, niin ei todellakaan ole helppoa sanoa kuka on vastuussa, vai onko kukaan. Tämäntyyppisestä taustavaikuttimesta lienee aiheen tulevassa oikeusprosessissa kyse. Tapaukset ovat usein niin erikoisia ja ainutkertaisia, että jo se tekee niistä alttiimpia syyttäjän päätökselle nostaa syyte.

Sairaalassa saattaa myös olla niin, että jos lähihoitaja antaa potilaalle väärät lääkkeet, niin myös ylilääkäriä saatetaan syyttää, vaikka hän ei olisi kyseistä lähihoitajaa ja potilasta koskaan tavannutkaan.

segma kirjoitti:Minusta yksi valvova upseeri per kolme heitintä on ihan saatanan vähän. Kun se kaksoislataus kuitenkin tapahtuu ihan uskomattoman helposti (kyllä, olin heittimellä intissä, tosin viestimiehenä). Muutenkin todella typerää, että yhden henkilön käsissä on ainakin neljän muun henkilön henki. Syyteharkinnoista en kommentoi mitään, luulisi että ainakin lataaja on rangaistuksensa kärsinyt.

Se on heittimen johtajasta ja heitinryhmästä kiinni tuleeko kaksoislatausta vai ei. Itse vietin aikani heitinjoukkueen johtajana ja siis heittimelläkin sopivan määrän. Koko asepalveluksen aikana oli vain yksi ongelmatilanne heittimellä, kun kranaatin ajopanos ei syttynytkään - ja se piti poistaa putkesta kaksoislatauksen välttämiseksi.

Sen että kranaatti ei lähdekään putkesta, pitäisi kyllä itse kunkin heittimellä huomata - sillä kyllä se sen verran jyrähtää - varsinkin jos on kiinni hiettimen jalustassa. Samaten heittimen johtajan pitäisi pystyä kyllä näkemään lähteekö kuti vai ei. Ja vaikka olisi vain epäilys, niin ammunta seis.

En menisi itse sanomaan, että kaksoislataus tapahtuu helposti. Vaatii erikoisia tilanteita ja esimerksi suurta väsymystä, että kaksoilataus tapahtuu kun ryhmä ei olekaan terävimmillään heittimellä.

huima kirjoitti:En menisi itse sanomaan, että kaksoislataus tapahtuu helposti. Vaatii erikoisia tilanteita ja esimerksi suurta väsymystä, että kaksoilataus tapahtuu kun ryhmä ei olekaan terävimmillään heittimellä.

Ainakin meillä kannustettiin lataajia survomaan murkulaa putkeen estettä ammuttaessa niin nopeasti kuin suinkin ehtii, kyllä siinä on täysin mahdollista sujauttaa kaksi peräjälkeen. Noin normaalitilanteessa ei tosiaan ole, kuten sanoit.